23.1.2009
Aamu käyntiin ”Kuusoo Rumballa”, Zetsuboo Sensein jatko-osasta. Bussi yli vartin myöhässä, joten päätin purkaa ärtymystäni kirjoittamalla. Siispä: Mmräyh! Grrr! Ärrin murrin!
...jo helpotti. Asiaan! Kuten nokkelimmat jo ovat havainneet, Tammi kaappasi Punaisen jättiläisen. Tosin ihan sopuisasti ja yhteisymmärryksen vallitessa. PJ on nyt Sangatsu Mangan ohella Tammen manga”tuotemerkki”. Ja sen ex-toimitusjohtaja Antti Gee on työtoverini.
Joskus muinoin, muistaakseni viime kesän kieppeillä, pomoni – ne ahnaat kapitalistit – pohtivat, miten Tammen asemaa kirjamarkkinoilla voisi vahvistaa. Yritysostoistakin puhuttiin. Kun minulta kysyttiin mielipidettä mangamarkkinoiden osalta, mainitsin Puniksen mahdollisena ostokohteena. Joskus alkusyksystä sitten talousjohtaja ehdotti, että juttelisin Antti Geen kanssa ja selvittäisin kiinnostaako idea häntä. Sattui olemaan muutenkin menoa Tampereen suunnalla, joten lähdin varsin pian. Yhytin Geen muuttopuuhista – oli kuulemma seuraavana päivänä siirtymässä helsinkiläiseksi!
Istuksimme hetken aikaa AG:n kantapubissa(?) ja juttelimme Suomen mangamarkkinoista. (Nyt soi Johnny Cashin ”Like the 309”. Hauskansynkeänvakuuttava.) Jossain vaiheessa AG heitti, luultavasti suureksi osaksi leikillään, että Tammi voisi vaikka ostaa PJ:n. Johon minä että totta puhuen juuri siitä tulin puhumaan...
Homma eteni sitten AG:n ja meidän pomojen neuvotteluilla. Loppuvuodesta pääsivät riittävään yhteisymmärrykseen ja tekivät mitälie verivaloja ja muuta, mitä näissä jutuissa tarvitaan. Vuoden 2009 alussa PJ:n liiketoiminta siirtyi Tammelle. Ei siis itse yritys; kustantajana Punista ei enää ole olemassa vaan se on Sangatsun tavoin tuotantolinja/tuotemerkki/mitensennytparhaitensanoisi.
Ihan alkuvaiheessa oli esillä myös se, voisiko kilpailija PJ:n ostaa alasajoa varten. Siis että käytännössä vain poistettaisiin markkinoilta yksi kilpailija. Olin vastaan, useastakin syystä. Ensinnäkin, pienestä koostaan huolimatta PJ nauttii harrastajapiireissä niin suurta arvostusta ja luottamusta, että sen lopettaminen olisi tuonut Tammelle eli käytännössä Sangatsulle melkoisesti vihamiehiä, -naisia, -poikia ja -tyttöjä. Toiseksi, PJ:n avulla/kautta voimme kokeilla erilaista sarjakuvaa. Pysyy homma jotenkin tolkullisena, kun saman merkin alla ei tehdä ihan mitä sattuu... Ja vielä: Grönlundilla on arvokasta tietoa ja taitoa manga-alalta. Nyt Tammessa siis on Suomen turskein osaamiskeskittymä. Eikä Sangatsukaan enää ole vaarassa kuolla pois vaikka minä sattuisin niin tekemään... Ei sillä että se olisi suunnitelmissa, mutta kummiskin. (Sori jos kuulostaa kovin omahyväiseltä, mutta ei se ihan pelkkää ylpeilyä ole. Olen tehnyt koko lailla kaikkea mitä mangan kustantamiseen liittyy, eikä saman homman jatkaminen ihan kylmiltään olisi ihan helppoa... Mutta AG omaa vankan kokemuksen koko bisneksestä, ei vain joltain sen osa-alueelta.)
Että sellasii. Vastailen aihetta koskeviin kysymyksiin mielelläni. Ja yritän saada jossain vaiheessa myös Antti Geen bloggailemaan. Yhteys pelaa varsin hyvin, kun tyyppi istuu toimistolla naapurihuoneessa. Joku työtoveri muuten ehti jo nimetä meidän toimialueemme Anttilaksi. Heh. Ja nyt Naruto 14:n käännöstä tarkastelemaan, Scrapped Princess –sarjan ”Little Wing” –tunnarin tahdissa.
23.1.2009
