1.10.2009
Riisin syönti Japanissa hiipuu. Tai on hiipunut jo kauan, siitä en tiedä onko parin viime vuoden aikana lasku tasaantunut. Vuonna 1956 riisiä syötiin yli 110 kiloa per naama, vuonna 2007 enää 61,4 kiloa. Vertailun vuoksi: kaikkitietävähkön Wikipedian mukaan suomalaiset syövät keskimäärin 62 kiloa perunaa vuodessa. (Tähän väliin biisitiedote: Whitecross, ”Refuse to lose” – ei, nyt alkoikin Petran ”Destiny”.) Lautasella tosin riisi ”lisääntyy”, sillä kilosta raakaa riisiä tulee kaksi kiloa keitettyä (epätäsmällinen arvio). Eli emme ole ihan tasoissa, oikeastaan. Lisäksi, vaikka perinteisellä japanilaisella aterialla riisillä on olennainen rooli, se on silti vain yksi osa. Lisäksi tulevat miso-keitto, erilaiset lisukehärpäkkeet kuten pikkelsöidyt, keitetyt, tai muulla tavoin kidutetut vihannekset – no, on niitä tuoreitakin – sekä itse ”pääruoka” eli o-kazu. Viimeksi mainittu on yleensä kalaa tai lihaa. Meikäläinen peruna&kastikeateria sisältänee vähemmän lisukkeita ja enemmän perunaa. Eli vaikka japanilainen syö tsiljoonalla aterialla riisiä, hän voi hyvinkin painokisassa hävitä suomalaiselle perunanpopsijalle.
Vaan mistä johtuu riisin kulutuksen lasku? Ruokatottumusten länsimaistumisesta, totta kai. Tai voisimme myös puhua monipuolistumisesta. Pasta, leipä ja vähäisemmässä määrin peruna ovat vallanneet alaa. Riisi on silti ehdoton kunkku, jonka valta-asemaa ei kyseenalaista kukaan. Jopa ateriat on nimetty sen mukaan: aamupala on asagohan eli aamuriisi, lounas ja päivällinen taas hiru- ja bangohan eli päivä- ja iltariisi. Tämä siis ihan riippumatta siitä, syödäänkö aterialla riisiä vai ei. Gohan muuten viittaa vain keitettyyn, ei raakaan riisiin. Sen nimitys on kome, tai o-kome, kohteliaisuusliitteen kanssa.
Riisi syödään usein ihan sellaisenaan. Suuhun puikotetaan vuoroin gohania, vuoroin o-kazua, lisukkeita ja keittoa, jossa puikkoja tosin käytetään lähinnä sattumien kalasteluun; liemi ryystetään suoraan pikku kupista. Mutta toki riisiä myös maustetaan eri tavoin. Moni syö riisinsä nattoon eli fermentoitujen soijapapujen kanssa. (Markus Kajon kuvaava ilmaisu nattoosta: märätetty papulima.) Suosittuja ovat myös furikaket eli jauheseokset joissa voi olla merilevää, kananmunaa, kalahitusia, mausteita ja ties mitä. Raa’an kananmunan läiskäisee myös moni riisiannoksen ylle.
Suuri osa japanilaisista käyttää erityistä riisinkeitintä. Laitteeseen laitetaan oikea määrä (huuhdeltua) riisiä ja vettä ja sitten painetaan nappia. Ja riisi on valmista alle tunnissa, valitusta ohjelmasta riippuen. Ajastinkin näissä tuppaa olemaan. Ja ties mitä hilavitkuttimia nykyään; oma keittimeni on sen verran vanha että en liene kehityksen kärjen tuntumassa. Toki oikeaoppinen keittäminen onnistuu ihan peruskattiloillakin.
Riisin keskihinta tätä nykyä on kuuleman mukaan suunnilleen 2 e/kg. Harva japanilainen tosin ostaa riisiä kilon pusseissa kuten meikäläiset. Johan sitä joutuisi alvariinsa ravaamaan kaupassa... Säkit ovat siis yleensä isompia. Eivät kuitenkaan aina, sillä on olemassa varsin kalliita lajikkeita. Kaikki riisi ei ole saman makuista tai koostumukseltaan yhtäläistä. Japanissa käytetään lähinnä lyhytjyväistä riisiä, joka meikäläisittäin on ns. puuroriisiä. Ja lajikkeita on melkoisesti, vaikkakin muutama suosituin rulettaa markkinoilla.
...joo, ei tämä juttu liittynyt mitenkään työhöni. Mutta havaitsin että vain työasioista kirjoittaminen johtaa blogimerkintöjen vähäisyyteen. Jostain syystä. Niinpä tällaisiakin tulee välillä. Toivottavasti kestätte. (Musiikki: "Zessei Bijin" Sayonara Zetsoboo Senseistä.)
Linkkejä
Japanilaisten riisitottumuksia: http://whatjapanthinks.com/2007/02/05/almost-four-in-five-japanese-eat-rice-daily/
Japan Times Online uusista riisilajikkeista: http://search.japantimes.co.jp/cgi-bin/nn20090930f2.html
Donburit, lystiä riisiruokaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Donburi
Japanilaisia ruokatarvikkeita: http://www.tokyokan.fi/tokyokan.html
Japanilaisia reseptejä, mm. riisin oikeaoppinen keittäminen: http://www.ilmatar.net/~np/reseptit/resepteja_j.html
1.10.2009
