19.9.2008
Minua uhkaillaan.
Sarjisfestareiden aikana Tammen etuoveen oli kiinnitetty viesti. Päällisin puolin se oli ystävällismielisen oloinen, mutta rivien välistä saattoi lukea uhkauksen: Jos en päivitä blogia useammin, ties mitä voi käydä...
Mutta minä en taivu uhkailujen edessä. Lopetan siis bloggaamisen toistaiseksi. En tosin ole vielä päättänyt lopettamisen ajankohtaa (viimeistään kuitenkin lopputilin tai eläkeiän koittaessa), joten sitä miettiessäni jatkan tavalliseen verkkaiseen tapaan.
Perjantaiaamu, linja-auto. (Taustamusiikki: ”Hikari sasuhou”, Murder Princess.) Päivä toimistolla jää lyhyeksi, kun pitää suunnata Kotkaan. Miksikö? Aloitetaanpa alusta:
Alussa Jumala loi...
Ei, ei sittenkään ihan niin alusta. Taannoin osallistuin Tammen kirjakiertueeseen (ai hitsi, ”Begin” alkoi – Tainaka Sachi rulettaa), jossa ideana on kiertää Suomea ja kertoa kirjatarjonnasta. Mukana oli niin talon väkeä kuin kirjailijoitakin. Olin itse näissä kirjakauppiaille ja kirjastoväelle suunnatuissa illoissa Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä. Pidin parin minuutin mangamainostuokion ja kerroin myös, että meiltä saa tarpeen tullen sekä lisää tietoa että markkinointikamaa. Muutamasta paikasta on jo otettu yhteyttä ja kyselty julisteita. Kotkaan kysyivät minua itseäni. Ja lupasin mennä. Kauppakeskus Pasaatissa on muoti-ilta johon odottavat myös nuorta kansaa. Minua kysyttiin sekaan mangaa markkinoimaan, Suomalaisen kirjakaupan tienoille. Jos satutte samoihin maisemiin, olkaa kuin ette tuntisi. Jos siis piittaatte maineestanne.
19.9.2008
