Aikatauluista: Emma kasi saadaan maaliskuussa ulos, samoin hyvällä tuurilla myös Fullmetal Alchemist 24 sekä vielä Trinity Blood kaupan päälle.

Lähetä palautetta Sangatsu-klubin henkilöstölle.

Mangat myy Tammen verkkokauppa

Mangan kustantaminen Japanissa

Vuonna 2003 miltei neljä kymmenestä myydystä kirjasta Japanissa oli sarjakuvia. Niitä ostettiin yhteensä 3,57 miljardilla eurolla.

Kolme suurinta mangakustantajaa Japanissa ovat Shueisha, Shogakukan ja Kodansha. Ensin mainitun menestyssarjoihin kuuluvat mm. Dragon Ball, Naruto ja One Piece. Myös mangalehti Jump on Shueishan kustantama. Shogakukan puolestaan on Inuyashan ja Ranma ½:n kustantaja. Kodanshan sarjoista Suomessakin tunnettuja ovat erityisesti Tokyo MewMew, Akira ja Cardcaptor Sakura.

Manga Japanin ulkopuolella

Ensimmäiset viralliset käännetyt mangat julkaistiin Ranskassa ja Italiassa 1970-luvun lopulla. Samoihin aikoihin manga löysi tiensä myös Yhdysvaltoihin. Suuri läpimurto kuitenkin tuli kymmenisen vuotta myöhemmin. Yksi mangan Euroopan-valloituksen päätekijöistä oli Dragon Ball, joka on tälläkin hetkellä maailman myydyin manga.
 
Tällä hetkellä mangaan saattaa törmätä lähes kaikkialla, missä myydään kirjallisuutta. Euroopan ja Yhdysvaltojen lisäksi se on erityisen suosittua Itä-Aasiassa, erityisesti Taiwanilla ja Etelä-Koreassa. Jälkimmäinen on joitakin vuosia sitten aloittanut kilpailun mangan kanssa omilla manwha-sarjakuvillaan.

Mikä mangassa kiehtoo?

Kuten edellä kävi ilmi, kuvien merkitys on mangassa erittäin suuri. Totta kai näin on länsimaisessakin sarjakuvassa, jossa käytetään samanlaisia tekniikoita kuin mangassa. Silti japanilainen ilmaisu painottaa enemmän esimerkiksi sivun yleisilmettä ja tarinankuljetuksen luontevuutta. Myös tunteita pyritään ilmaisemaan sanojen sijaan kuvilla. 

Kuvallisen ilmaisun lisäksi mangan lukijoita kiehtovat tarinat. Mangapiirtäjä, mangaka, ei ole pelkkä kuvien tekijä vaan tarinankertoja. Hän tahtoo viihdyttää lukijaansa; saada tämän iloitsemaan ja suremaan, nauramaan ja itkemään yhdessä tarinansa henkilöiden kanssa. Tarinat ovatkin usein varsin tunteisiin vetoavia. Monissa länsimaisissa sarjakuvissa ihannesankari on joka tilanteessa viileä, ivallisia kommentteja heittelevä tyyppi. Tähän mangahahmot väkevine tunteineen tuovat vaihtelua.   
      
Eräs mangan suosioon vaikuttava syy on sen eksoottisuus. Sekä tavat kuvata asioita että itse maan kulttuuri poikkeavat omistamme. Eivät niin paljon että emme voisi lainkaan ymmärtää mangaa, mutta siinä määrin että erilaisuus kiehtoo.

Ja lopuksi: Japanin kulttuuri on kiehtonut länsimaisia mieliä jo kauan ennen kuin mangasta tuli suosittua. Suomessa tällä Japani-innostuksella on monen vuoden perinteet. Sushi, samurait ja karaoke tunnettiin täällä jo ennen Dragon Ballia. Niinpä ainakin pienen osan mangan suosiosta voi selittää sen japanilaisuudella.