Julkaisemme nyt toimituksen blogissa H-Townin eli mangabrändit Sangatsu Manga ja Punainen jättiläinen omistavan kustannusyhtiön johtajan kesäterveiset! Petteri Moisio on alan konkari, joka on mm. ollut mukana perustamassa sekä Anime-lehteä että edesmennyttä Japan Popia. Tässä kirjoituksessaan hän kertoo mangan julkaisun talous- ym. koukeroista.
——
Hyvä mangan lukija,
Lueskelin kesälomani ratoksi Sangatsu Manga -sivustolle tulleita viestejä ja päätin hieman avata kustannusyhtiömme toimintaa nimenomaan mangan julkaisijan näkökulmasta.
Kirjojen kustantaminen Suomessa on monin tavoin riskialtista liiketoimintaa, eivätkä katteet yleensä ole sellaisia, että kustantamon väki viettäisi viikonloppujaan huvipurrella samppanjaa siemaillen. Erityisesti japanilaisen mangan julkaiseminen suomeksi edellyttää kustantajalta kärsivällisyyttä odottaa julkaisuoikeuksia pitkään, joskus jopa vuosien ajan, sekä valmiutta sijoittaa tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja ennakkomaksuihin jo ennen kuin ensimmäistäkään pokkaria on myyty.
Lisäksi sarjojen kääntäminen, toimittaminen, tekstittäminen, taittaminen ja painattaminen vaativat huomattavasti aikaa, resursseja ja ennen kaikkea ammattitaitoa. Valmis pokkari näyttää lukijan kädessä mukavan yksinkertaiselta tuotteelta, mutta sen taustalla on pitkä ketju työtä, sopimuksia, hyväksyntöjä ja laskuja.
Mangakustantamisen olennainen erityispiirre on se, että sarjojen julkaisemisesta sovitaan japanilaisten oikeudenhaltijoiden kanssa lisenssisopimuksilla. Näissä sopimuksissa suomalainen kustantaja sitoutuu yleensä julkaisemaan koko sarjan loppuun asti. Kyse ei siis ole siitä, että kustantaja voisi itse päättää lopettaa sarjan julkaisemisen silloin, kun sen myynti heikkenee tai toiminta muuttuu tappiolliseksi.
Kun sarja otetaan julkaistavaksi, sitoumus koskee lähtökohtaisesti koko sarjaa. Sopimusteknisistä syistä sarjaa ei voida vain kokeilla muutaman osan verran ja jättää sitten kesken, mikäli myynti ei vastaa odotuksia. Julkaisun lopettaminen kesken sarjan ei tavallisesti ole suomalaisen kustantajan yksipuolisesti päätettävissä.
Monien sarjojen kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että viimeiset osat voidaan joutua julkaisemaan huomattavalla taloudellisella tappiolla. Kustantaja hyväksyy tämän riskin jo siinä vaiheessa, kun lisenssisopimus solmitaan. Päätös uuden sarjan aloittamisesta on siksi samalla päätös sitoutua sen julkaisemiseen loppuun asti, vaikka sarjan taloudellinen kehitys myöhemmin osoittautuisi odotettua heikommaksi.
Kyse ei siis ole aivan samanlaisesta kokeilusta kuin uuden jäätelömaun ostaminen. Jos valinta ei osukaan nappiin, kustantaja ei voi vain todeta maistaneensa riittävästi ja siirtyä seuraavaan vaihtoehtoon. Sopimus kulkee mukana loppuun saakka.
Suomi on markkina-alueena erittäin pieni. Siksi valtaosaa japanilaisesta sarjakuvasta ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti mahdollista julkaista suomeksi. Monet kiinnostavat, laadukkaat ja kustantajankin mielestä houkuttelevat sarjat jäävät julkaisematta juuri siksi, ettei niitä voida sopimusteknisistä syistä vain kokeilla muutaman osan ajan.
Väärä valinta voi tulla erittäin kalliiksi. Ymmärrämme toki myös sen, että sarjan jääminen kesken harmittaisi lukijoita aivan aiheellisesti. Tässä tapauksessa lukijoiden ja kustantajan intressit ovatkin pitkälti samat: kun sarja aloitetaan, tarkoituksena on myös julkaista se kokonaisuudessaan. Ero on siinä, ettei tämä ole meille vain hyvä tavoite tai vapaaehtoinen lupaus, vaan tavallisesti myös sopimukseen perustuva velvollisuus.
H-Town Oy on varsin pieni suomalainen kustantamo, jonka toimintaa pyörittävät yhtiön omistajat yhdessä muutamien graafisen alan huippuammattilaisten kanssa. Yhtiö toimii täysin omalla rahoituksellaan, eikä se ole historiansa aikana saanut kulttuuri- tai julkaisutoimintaansa minkäänlaisia tukia.
Koska jokainen ansaittu tai menetetty euro näkyy lopulta suoraan omassa taloudessamme, emme voi suhtautua kevyesti siihen, kantaako esimerkiksi 20-osainen sarja taloudellisesti loppuun saakka. Kun sopimus on allekirjoitettu ja sarja aloitettu, emme voi myöhemmin vapaasti päättää, että julkaiseminen päättyy vaikkapa osaan seitsemän. Siksi sarjan kaupallista kestävyyttä on arvioitava mahdollisimman huolellisesti jo ennen ensimmäisen osan julkaisemista.
Tämä liiketoiminnan realiteetti vaikuttaa väistämättä siihen, millaisia sarjoja voimme ottaa julkaistavaksemme. Hyvä tarina, hieno piirrosjälki ja toimituksen innostus ovat tärkeitä, mutta valitettavasti painotalo ei vielä toistaiseksi hyväksy maksuksi pelkkää intohimoa eivätkä lisenssisopimukset tunne mahdollisuutta perääntyä vain siksi, että myyntikäyrä näyttää ikävältä.
Edellä sanottu saattoi kuulostaa hieman synkältä. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole valittaa, vaan kuvata avoimesti niitä olosuhteita, joissa Suomessa toimiva mangakustantaja työskentelee. Taloudellisesti kestävän toiminnan tekeminen on välttämätöntä, sillä vain siten voimme täyttää tekemämme sitoumukset ja julkaista mangaa myös tulevina vuosina.
Samalla on kuitenkin rehellistä sanoa, ettei H-Town Oy olisi lähtenyt julkaisemaan mangaa ilman vahvaa rakkautta lajia kohtaan. Pelkillä laskentataulukoilla tähän tuskin olisi ryhdytty.
H-Town Oy on ylpeästi nörttimediatalo, joka on 24-vuotisen historiansa aikana julkaissut muun muassa Pelaaja-, Anime-, PELAA!-, Roolipelaaja-, PC-Pelaaja-, WOW- ja Sankari-lehtiä. Olemme lisäksi kustantaneet useita albumeita suomalaista mangatyylistä sarjakuvaa sekä neljä videopelimaailmaa käsittelevää tietokirjaa. Manga on meille luonteva osa sitä maailmaa, jonka parissa olemme työskennelleet jo pitkään.
Pyrimme jatkossakin osallistumaan omalla myyntipöydällämme alan suurimpiin tapahtumiin. Mangaa löytyy toki kirjakaupoistakin, mutta coneissa pääsee näkemään yhdellä kertaa, miten paljon suomenkielistä mangaa Suomessa nykyään julkaistaan. Samalla meille tarjoutuu mahdollisuus vaihtaa kanssanne kuulumisia, kuulla palautetta ja keskustella siitä, mitä sarjoja luette ja millaisia julkaisuja toivoisitte tulevaisuudessa näkevänne.
Kiitos siis siitä, että luette ja samalla tuette suomenkielisen mangan julkaisemista. Jokaisella ostetulla pokkarilla on aidosti merkitystä. Lukijoiden tuki auttaa varmistamaan, että aloitetut sarjat voidaan julkaista sovitusti loppuun ja että voimme tulevaisuudessakin tehdä uusia, huolellisesti harkittuja julkaisupäätöksiä.
Kesäterveisin,
Petteri Moisio
toimitusjohtaja
H-Town Oy
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
Tämä oli todella hyvä ja valaiseva vaikkakin rajun realistinen kuvaus nykytilanteesta. Kiitos paljon tilanteen avaamisesta ja paljon onnea tulevaan <3
Ymmärrän täysin, ettei monta shonen-hittiä voi aloittaa kerralla, enkä sitä ole pyytänytkään.
Hienoa että on hyviäkin uutisia. Esimerkiksi tuo että Vanitaksen kirja on saanut lukijoita, vaikka itse en sarjaa luekaan.
Toivotan hyvää jatkoa Sangatsun julkaisuille 🙂
Ei huolta! Johtajan vain on oltava tarkkana ja nähtävä kaikki mahdolliset riskit. Ja kun ne näkee, pahimmat voi välttää.
Aloittaisimme mieluusti esimerkiksi vaikka useamman shonen-hitin kerralla, mutta edellä kuvatuista syistä se ei onnistu. Aika usein meille ehdotetaan jotain yhä jatkuvaa ja valtavan pitkää, sinänsä hyvää mangaa julkaistavaksi, mutta yleensä on sanottava ei. Valitettavasti.
Sitoutuminen julkaistaviin sarjoihin on syynä myös sille, että uutuuksia ei tule tiuhaan tahtiin. Paljoa ei voi aloittaa ennen kuin aiempia on julkaistu suht pitkälle (eli saatu sijoitettuja rahoja takaisin). Tätäkin Petteri varmasti halusi selittää, koska jos se olisi vain tahdosta kiinni niin aloittaisimme paljon tiuhempaan tahtiin uutuussarjoja.
Esimerkkinä merkittävistä onnistumisista H-Townin aikana voisin mainita Vanitaksen kirjan. Eihän se täysin tuntematon ollut, mutta silti suhteellisen vähän tunnettu – ja on siitä huolimatta menestynyt uusista julkaisuistamme ehdottomasti parhaiten. (Noahiakin voisi kehua samalla lailla, mutta sen aloitti jo edellinen kustantaja, eli päätös ei ollut oma, joten emme kerskaile.)
Toinen positiivinen juttu on se, että useampi uusintakierros on sujunut mukavasti. Esim. Valkoinen noita ja Soul Eater, pari mainitakseni. Monilla vanhoilla sarjoillakin on näemmä kysyntää. Johtuu varmasti siitä, että mangan lukijoissa on uusia sukupolvia.
Oheistuotteet kiinnostavat jossain määrin, mutta toisaalta meillä ei ole niistä asiantuntemusta ja markkinoilla on joitakin firmoja jo. Toistaiseksi pysymme siis omimmalla alalla. Luotamme siihen, että huolellisella työllä saamme julkaistua mangaa suomeksi vielä pitkään.
Ole pahoillani sanoessani näin, mutta jotenkin tekstistänne tuli todella toivoton olo. On hienoa että kiitätte lukijoita, mutta samaan aikaan maalaatte synkkiä kuvia kuinka yksikin väärä peliliike eli sarjahankinta vie koko yrityksen konkurssin partaalle. Tekstiä tasapainottamaan olisi ollut hyvä tuoda esimerkkejä, kuinka asiat ovat nyt tai tulevaisuudessa hyvin mangan kustantamisessa.
”Realiteetit ovat vain tällaiset” on ymmärrettävää, mutta missä ovat positiiviset visiot tulevaisuuden mangan kustantamisesta? Onko kustantamon esimerkiksi mahdollista laajentaa oheistuotteita mangan rinnalle? Lehtiä en nyt laske mukaan, koska ne ovat jo mukana toiminnassanne.