Mangan piirtotiimi.

Muutama peruskysymys:
(voit vaiks käyttää anime/manga hahmoja kuvaukseen, mieluiten Narutosta (ei Shippuudenista) tai 07-Ghostista, ku en usko et tunnistan pahemmin muita ^^)
1. Mitkäs on hahmojen nimet ja luonteet ja minkä ikäsii?
2. Sijottuuko tapahtuma isoon kaupunkiin vai pikkukylään?
3. Onks kaupunki/kylä oikeest olemas vai onks se keksitty?
4. Millaset perheet ja taustat hahmoilla on?
5. Mitkäs sit jää mun keksittäväks? ^^
6. Kuinka nopeesti tarina täytyy edetä? Eli kuinka nopeesti mun täytyy lähettää sulle tarinasta osia?
Varaudu kummiski siihe, et välil saattaa mennä hyvinki muutama päivä ennen ku pystyn toimittamaa uusia kappaleita, koska kirjottamine vaatii aikansa iha yhtä paljo mitä piirtäminenki. Ja en mee vannomaa et noist taistelukohtauksista tulee ammattimaisia, mut yritän parhaani. ^^

en ikinä tee hahmosuunnittelua valmiiks, muuten kirjottamisesta tulee tylsää ^^ tykkään nii et kirjottaja saa hahmon luonteen selville samalla tavalla ku lukijaki eli sillon ku tarina etenee (toivottavast ei haittaa) mutta annetaampas tällane esimerkki.. (just kekkasin xD)

Keiichi istui maassa seinää vasten liikkumattomana ja hänen nenästään tuli verta. Ympärillä yritettiin hiljaa arvuutella oliko hän vielä elossa. Isku oli niin voimakas, että se olisi tappanut kenet vain olihan se jättänyt seinäänkin selvän merkin. Paitsi jos sattui tuntemaan Keiichin. Keiichi Hasegawa, 15 vuotias lukiolaispoika, joka harrasti kenpoota ja karatea, oli pahasuinen, haastoi usein riitaa ja oli normaalia enemmän naispuolisten henkilöiden perään. Vaikka hän yrittikin iskeä suunnillee jokaista vastaantulevaa tyttöä ja teki naisopettajille kiusaa, hän oli silti koulun suosituin poika. Eikä Keiichiä tunnettu vain pelkästään naisvieetin ja harrastusten takia vaan myös siitä, että tuo poika ei koskaan antanut periksi jos jotakin päätti. Ja nyt hän oli päättänyt voittaa tuon pojan, joka oli juuri siirtynyt Rakuenin lukioon. Keiichi oli päättänyt näyttää kuka oli pomo, mutta tyyppi olikin ollut voimakas. Lähes yhtä voimakas kuin Keiichi. Ja Keiichi oli tehny pahimman virheen jonka taistelussa voi tehdä: ensin hän oli aliarvioinut vastustajansa ja sen jälkeen vielä menettäny malttinsa, jonka ansiosta vastustaja oli saanut mahdollisuuden potkaista Keiichin upealla kiertopotkulla koulun liikuntahallin seinään. Nyt kun Keiichi istui tuossa, puolitajuttomana, hänellä oli aikaa rauhoittua ja miettiä seuraavaa siirtoa. Vastustaja oli taitava, se täytyi myöntää, mutta Keiichi näki, etteivät uuden tulokkaan liikkeet olleet pelkän harjoittelun aikaan saannosta; ne puhuivat selvästi kokemuksesta. Poika oli selvästi taistellut vahvimpiensa kanssa, ja oli siitä saanut kokemusta sekä oppinut uusia tekniikoita. Ja heillä oli ollut selvästi yksi sama vastustaja: tuo kierrepotku oli peräisin Keiichin serkulta, Karashi Ichigolta, joka oli yksi vahvempia Keiichin vastustajia. Keiichillä oli mennyt neljä vuotta, että hän oli onnistunut lyömään tämän. Ja nyt hän päätti voittaa tuon uuden pojan. Keiichin käsi liikahti, ja uusi tulokas katsoi Keiichiä yllättyneenä. Hän siis tietää, että normaali ihminen, joka ei ole harrastanut taistelulajeja, ei selviäisi tuosta potkusta, Keiichi ajatteli ja hymyili. Hän nousi ja suoristautui hitaasti, kunnes kohtasi uuden pojan hämmentyneen katseen. Keiichin nenä oli vihdoin lakannut vuotamasta ja hän pyyhki veren oikean kämmenensä selkään. Sitten hän alkoi hymyillä. Kerrankin hän tunsi elävänsä. Yhtä vahvoja vastustajia oli nimittäin vaikea löytää. – Todellinen taistelu alkaa vasta nyt. Sen sanottuaan Keiichi syöksähti vastustajaansa kohti. Hän ei voinut olla hymyilemättä. Tästä tulee hauskaa, hän ajatteli ja teki nopean harhautus liikkeen, jonka ansiosta hän sai potkaistua vastustajansa selkään ja iskun voima sinkautti tämän toiselle puolelle salia. Keiichi seisoi rennosti kädet taskuissa ja sanoi: – Jollet tule tosissasi, kuolet. Vastustaja nousi ja näytti selvästi harmistuneelta, mutta ei selvästikään aikonut luovuttaa. Se sopi Keiichille hyvin ja hän lähti uuteen hyökkäykseen aikomuksenaan iskeä kyynärpäällään vastustajan mahaan tainnuttaakseen tämän. Mutta se epäonnistui. Vastustaja ennakoi Keiichin liikkeet ja torjui sen. Silloin Keiichi huomasi sen. Hän on samanlainen kuin minä, hän ajatteli vilkaistuaan tuon pojan kasvoja. Hänenkin on vaikea löytää vahvoja vastustajia. Poika hymyili. He molemmat hymyilivät.

Toivottavasti kelpaa ^_^

Banzai wrote:

Seuraavaksi pitäis saada tuo kuvittaja.. Jolla on perjaatteessa vaativin työ.

Minä voisin tehdä ainakin osittain ja eikös tuo Fieri ainakin ollut myös tahtomassa mukaan. Hännon kyllä hyvä piirtäjä, livenä olen nähnyt lihaksiaa…. :”””DD. Ja olisikohan Banzaikin tässä tahomassa piirtäjäksi….? Joten hommia pitäisi sitten jakaa eikös..? Jos vaikka esim. yksi tekisi väritykset, yksi tekee piirrokset ja mahdollisesti joku tussaisi, en tosin tiedä miten onnistuu jos toinen luonnostelee ja toinen tussaa….. No mutta anyway, olis kyllä kiva tietää kuka tahtos tehdä mitä. Ite en mielellään tee mitään konehienosäätöjutskia, koska en osaa. Kertokaa, mitä tahdotte tehdä nii päästään eteenpäin..

Sinä tätä ehdotit joten keksippäs nimet henkilöille ni pääsen alottamaan ton tarinan kehittelyn 😎 tai sit voin itekki keksiä ^^ ja kuka keksii hahmojen ulkonäön eli hiukset ja niitten värit yms.? kansi varmaa ainaski tarttis olla värikäs ^^ ja btw, kuis pitkä siit mangast tulee?? kaikkee ei tartte piirtää mitä tarinas on, mut se auttais vähä, etten kirjota liian pitkää tarinaa ^^