Puh-Majam

Kaikki alkoi aika kivan aikaa sitten, kun äiti lainasi kirjastosta mulle yhen manga pokkarin sittentykästyin lukee niitä ja se osti mulle semmotteen oppaan, kun: ”Piirrä mangaa” kyseisessä kirjassa opetettiin piirtämään Chibejä. (oli jännännäkösiä ukkeleita) Ystävien kanssa sitten kokonnuttiin meille ja piirreltiin yhdessä Chibejä. Harrastus nousi ja koneen saatuani, ensitöikseni katsoin Inuyashaa. (mutta luin silti enemmän pokkareita) Äärimmäinen fanitus ylettyi japanista -> mangaan ja sen alkoi huomata, kun seinät täyttyivät Japanin kertoilla ja muulla krääsällä. (mukaan sattui eri pokkareita ja opaskirjoja) Mangan apulla opin piirtämään, vaikka omatyyli kiskoikin vähän ihmismäiseen suuntaan, mutta perustana on yhä samat pallokostit ja tikku-ukot. 😀 No nykypäivänä seuraan Rinnettä (en oikein muita), mutta työnalla on animen katsomista, jotta ”animesivistys” kasvaisi entisestään. 😀