Maksan kaikki mangakirjani itse, ja tulee melko monta sarjaa kerättyä, joten sitä rahaa tarvitsee – ja paljon. Saan viikkorahaa vaivaiset kaksi euroa, eli kuukaudessa noin kahdeksan euroa. Hölmöläinenkin tajuaa varmaan, että se ei riitä – hädintuskin yhteen pokkariin! Säästömenetelmäni on yksinkertaiset: Koitan olla törsäämättä synttäreiltä saatua rahaa. Jouluna en toivo rahaa, vaan pokkareita. Ja esimerkiksi tällä hetkellä koitan olla aloittamatta keräämään uusia sarjoja. Muutama keräämäni on jo loppusuoralla, joten mikäs siinä. Sitten saa taas alkaa keräämään jotain uutta sarjaa.
En saa rahaa, jos numero kokeessa on hyvä, mutta jos todistuksen keskiarvo on hyvä, saan (vaivaisen) kympin. Kotitöistäkään ei paljoa heru, koska asumme kerrostalossa – ja niitä töitä on sen verran vähän, että äitini suoriutuu niistä yksinkin – ja jos hän kerran käskee tehdä jotain, ei siitä varmaankaan rahaa heru. ;<
Kaikki varmaan tajusivat, ettei minulla paljoa rahaa ole, neh? Mitenkö sitten rahat riittää? Yksinkertaista. Saan esim. rahat vaatteisiin äidiltä (olenhan vielä kakara, heh) kun vaan sanon, että hei äiti, pitää mennä shoppaileen vähän uusia vaatteita. Lisäksi koitan olla törsäämättä mihinkään ns. turhaan, kuten muovisiin koruihin, pehmoleluihin, (jotka kylläkin ovat… pakkomielteeni?) elokuviin (voihan sitä toivoa synttäri lahjaksi) jne. Olen hyvin yksinkertainen immeinen: en tarvitse viihtymiseeni mitään muuta, kuin lämpimät vaatteet, katon päänpäälle, mangaa, tietokoneen, television, ruokaa ja pari hyvää ystävää.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
