4.6.2010

Jossain vaiheessa erehdyin lupaamaan, että kerron blogissa sarjojemme menestyksestä. Nyt, kun miltei kaikki ovat asian unohtaneet, lienee aika palata asiaan… Mitään kovin tarkkaa en viitsi kertoa, kun myyntilukuja on näissä hommissa varjeltu tarkahkosti. Ettei vain joku kilpailija saisi apua omiin juoniinsa. Mutta jotakin uskallan kertoa. Tässä kerron siis vain Sangatsun kirjoista. Puniksella alkanut Hopeanuoli saattaa jo piakkoin ottaa sen verran hyvän sijoituksen että se täytyy mainita, mutta tilannetta tarttee vielä seurata jonkin aikaa.

Ensin se jymy-yllätys: kaikkien aikojen myydyin suomenkielinen manga on – TA DA DAAAH! – Dragon Ball. Olisiko nyt noinsuunnilleen 480000 kappaletta myyty? Ehkä vähän enemmän. Yritetään päästä puoleen milliin… Mutta tämä ei oikeastaan kerro muusta kuin DB:n suosiosta. Se nimittäin on kaukana muista, ihka omassa sarjassaan, niin koko sarjan kuin yksittäistenkin osien myynnissä. (Väliaikatiedotus: musiikkina Animetal-versio alppitytsy Heidin seikkailuista kertovan sarjan tunnarista.)

Kakkosemme on Fullmetal Alchemist. Sen alkuvauhtiin vaikutti varmasti samaan aikaan Subilla alkanut anime. Jos otetaan huomioon sarjan pituus, kolmostilaa pitänee hallussaan Tokyo Mew Mew. Sen yhdeksän osaa ovat nimittäin myyneet paremmin per kipale kuin yhdeksän osaa Narutoa, joka on tämänhetkinen ykkösemme. Tosin TMM on kohta tehnyt jo toisen kierroksensa lehtipisteissä, eli sillä on ollut suhteessa enemmän myyntiaikaa kuin Narutolla. En usko erehtyväni jos sanon, että TMM on kaikkien aikojen myydyin tyttöinmanga Suomessa.

Nyky-ykkönen on siis Naruto. Seuraavana tulee One Piece, joka voisi sarjan laatuun nähden menestyä paljon paremminkin… OP jauhaa silti tasaisesti rahaa firmalle. Ja minulla on kivaa sitä lukiessa ja kääntäessä. Joten tilanne ok. Bleach on sekin ihan voiton puolella, mutta vielä olisi varaa kiriä.

Kuten yllä näkyy, parhaiten myyvät poikainsarjat. Niitä kun lukevat sekä tytöt että pojat. Sangatsun ruletusasema mangamarkkinoilla johtuu juuri kovimpien shoonen-sarjojen hallinnasta. Tytöille suunnatut sarjat menevät välillä hyvin (TMM), välillä ihan ookoosti (Horoskooppimysteerit), välillä taas kehnosti (Sugar Sugar Rune). Erityisesti SSR:n heikko myynti harmittaa, sillä se oli tarinan ja taiteen kannalta varsin hyvä teos. Jostain syystä lukijat vain eivät löytäneet sitä. Olisipa kymppitonni tai pari enemmän hynää käytössä markkinointiin…

Ja sitten odotetuin(?) eli kaikkien aikojen epämenestyjät! Itseoikeutettuna floppikuninkaana on pelien kuningas Yu-gi-oh!. Muualla Euroopassa sarja myi ihan hyvin, mutta Suomessa ei. Silkalla sisulla ja omanarvontunnolla kituutimme läpi 38-osaisen sarjan. Sitäkin toki ajattelimme, että olisi aika haljua lukijoita (heitäkin silti oli!) kohtaan lopettaa kesken. Yksi syy heikolle tulokselle taisi olla se, että kansa ei oikein löytänyt YGO-keräilykortteja. Kopiosarja Duel Masters ehti rantautua tänne aiemmin, joten se uskoakseni söi YGO:n markkinoita.

Muita ihan liian heikosti menestyneitä sarjoja ovat Neon Genesis Evangelion (julkaistiin liian varhain?), Emma (liian erilainen?) sekä Trinity Blood (???). Emmasta päätimme kuitenkin julkaista myös kolme viimeistä osaa, sillä loistava sarja ansaitsi sen. NGE julkaistaan sekin loppuun, kun päätösosa nyt vihdoin ja viimein on Japanissa ilmestynyt. Trinity Bloodin heikko menekki oli minulle yllätys, sillä kaunis piirrosjälki, kauniit vampyyrit ja kauniit kirkonmiehet toiminta vaikuttivat aika kelvolta yhdistelmältä. Mutta ehkä vampyyripuolella kaivataan lähinnä Twilightin kaltaisia teiniromanssijuttuja…? Oli miten oli, TB:kin jatkuu kyllä. Emme lopeta sarjoja kesken ilman hervottoman hyvää syytä.

Ei ollut muuten Tuulen laakson Nausicaäkaan myyntimenestys. Mutta siihen varauduimme henkisesti jo ennalta. Tiettyjä juttuja täytyy hoitaa vaikka kuinka tekisi kipeää… Eikä ainakaan minun tehnyt mieli sanoa ”ei” Ghiblille, kun sieltä ehdotettiin Nausicaän julkaisua. Tosin siihen ei olisi ollut varaa ilman DB:a, Narutoa, OP:a ynnä muita sangen voitollisia sarjoja. Meilläkin on tarkoituksena tehdä bisnestä, nääs.

Kilpailijan sarjoista voin kertoa sen verran, että Egmontin ykkösmenestys lienee Ranma ½. Inuyasha voi tosin mennä suht lähelle, kun se oli niin piiiiiitkäkin. (Sanoo One Piecen julkaisija…) Yksittäisiä osia myytiin varmasti eniten Death Notessa, eli se uskoakseni on sarjan pituus huomioiden Egmontin menestynein tapaus. Oletan, että Egun tyttöjensarjat ovat myyneet ihan kelvollisesti – ainakin päätellen siitä, että niitä tulee aina vain lisää. Selvimmin shoonen mangaa edustava Rave taas on käsittääkseni mennyt melko heikosti. Saatan toki olla väärässäkin. Ja saattaa olla, että kukaan ei huku humalassa tulevana juhannuksena. Anteeksi, en päivittänyt tilannetta pitkään aikaan… Nyt menossa ”Marionette”, Sayonara Zetsubou Sensein kakkoskauden loppubiisi.

…ja sitten vielä pikku-uutinen, joka saattaa jotakuta kiinnostaa. Kun Fruits Basket kohtapuoliin päättyy, aloitamme sarjan nimeltä Shugo Chara!. Ykkönen syyskuussa ja sitten osa per kuukausi, hinta 5,90 euroa. Tämä on se sarja josta taannoin mangatoiveketjussa mainitsin.

Kommentoi

Sinun tulee kirjautua sisään kommentoidaksesi
Kirjaudu sisään