- This topic has 22 voices and 22 replies.
-
Posts
-
Pidän molemmista, mutta täytyy sanoa että nautin animesta paljon enemmän. Tunnelma on vaan paljon parempi kun on jotakuinkin sopiva musiikki taustalla, yleensä hyvät ääninäyttelyt, eikä joitain asioita tarvitse itse kuvitella.
Fillerien kanssa olen ihan okei, en ole oikeastaan nähnyt kuin ehkä kolme filleri-jaksoa joissa ärsyynnyin ja ajattelin "hyi mitä ____", ja olen sentään katsonut jokaisen jakson Narutosta (ei siis Shippuuden).
Ylläpidon huomautus: Muistathan foorumin säännöt koskien asiallista kielenkäyttöä! -Laurel
Manga sitä eivät idiootit tuontato tiimin porukat pilaa fillereillä. Tosin on poikkeuksi kuten gintama jossa tekijät on niin laiskoja etteivät tee fillereitä 😀
Pidän molemmista, mutta joitain ikuisuussarjoja en jaksa alkaa lukemaan mangana. FMA:n katsoin animena, mutta ei ole aikaa eikä kärsivällisyyttä alkaa lukemaan sitä. Ja nyt suunnittelen lopettavani Bleachin lukemisen, kun se on juuri sellainen "japanissa menossa osassa viisimiljuunaa kuusi"-sarja ja ilmestyykin niin tiuhaan tahtiin etten jouda lukemaan tai ostamaan. Saatan alkaa seuraamaan sitä animena, saa nähdä miten viitseliäs olen senkin kanssa.
Mutta manga kuitenkin vie voiton osaltani animesta. Taistelukohtauksetkin, jotka mangassa kestävät jotain 20 sivua, voivat olla animessa ohi muutamassa sekunnissa nopean temponsa vuoksi. Siksi itse iskut tuntuvat vähemmän voimakkailta, kun mangassa voit möllistellä ja fiilistellä yhtä ainutta lyöntiä niin pitkään kuin haluat ja katsella tarkkaan ilmeiden, kehonkielen ja "ääni"tehosteiden kautta, miten kova isku on iskijän ja iskun saajan kannalta. Animea katsoessa silmät eivät saa tilaisuutta nähdä kunnolla itse iskun tapahtumista, kun se on ohi silmänräpäyksessä. Mutta eipä silti, on minusta mukavaa katsoa vauhdikasta animeakin, ei se ole aina huono puoli.
Mutta jotkut mangat ovat muuttuneet animena niin ikäviksi, etten voisi kuvitellakaan katsovani lempisarjojani animena. Ei millään pahalla, ihmiset, mutta itse en voi sietää One Piecea animena. T_T Eivät ensinnäkään saa Luffya koskaan jotenkin piirrettyä oikein (ainakaan minun silmissäni, tiedä sitten teistä), varsinkin Luffyn virnistys näyttää aina jotenkin väärältä. Enkä muutenkaan kovin välitä ääninäyttelijöistä tai Odan piirrostyylin kökköisestä matkimisyrityksestä tai etenkään sarjan yltiökylläisistä väreistä.
Eli siis minun osaltani One Piece on mangana ehdoton must.Sanoisinpa, että manga. Mutta sehän riippuu ihan sarjasta. Esim. Hopeanuolesta pidän animena enemmän, mutta tosin, eihän sitä mangana ole ilmestynyt kuin yksi osa, joten mielipiteeni varmaan muuttuu kun luen sitä enemmän ja totun piirtotyliin etc. ^^
Myös FMA on hyvä animena, mutta ehkä kuitenkin kallistun sen mangan puolelle siinä. Samoin Narutossa.
No juu, kyllä se ihan sarjasta riippuu. Mutta useinmiten molemmat ovat lähes yhtä hyviä.Anime. Liikkuvalla kuvalla vaan on niin paljon etuja. Eeppiset taistelukohtaukset saavat aivan toisen ilmeen, kun kuva liikkuu nopeasti, ääniefektejä lentelee ympäriämpäri ja taustalla soi jokin eeppinen musiikki. Ecchi-materiaalikin siirtyy aivan toiselle ulottuvuudelle ääninäyttelyn myötä. Voisin kai tiivistää, että kuvan liikkuvuuden takia kokonaisuus on eläväisempi – mistä minä tykkään.
Ja ainoa hirveä japanilainen ääninäyttelysuoritus joka korviini on kantautunut on ollut Chaos;Headin päähenkilöllä – se oli aivan oikeasti liikaa, ihan kuin näyttelijällä olisi ollut äänenmurros >_>
Manga, ja luenkin enemmän mangaa kuin katson animea.
Mangasta tykkään piirrustusjäljen vuoksi ainakin enemmän, vaikka kyllähän animaatioitakin piirretään, mutta mangassa se tekijäkin on enemmän läsnä. Omasta mielestäni jotkin toimintakohtauksetkin näyttävät paremmilta mangassa kuin animessa, aina ei animoinnissa tule sellaista yhtä eeppistä fiilistä. 😀 Ja usein animeen muutellaan joitakin kohtia, esim. dubbaajat osaavat olla aika ihmeellistä porukkaa päätöksiensä suhteen.
Ja esimerkiksi: Psykopaattinen tyyppi lähtee jonkun hahmon perään ja palaa myöhemmin päähenkilön luo, joka on sairaan järkyttynyt: Sillä on sen toisen hahmon hattu kädessä! Ääk!
(Alkuperäisessä mangassa psykopaatti tuli pää mukanaan, jolloin päähenkilön reaktio oli ehkä hieman luonnollisempi.)Mangapokkarin voi myös helpommin ottaa mukaan, ja itse ainakin luen kirjat moneen kertaan, animea en yleensä jaksa katsoa tyyliin "katsoin tämän jakson kolme kertaa".
Ääninäyttelijöistä en välitä, plus monet opening ja ending musiikit ovat ärsyttäviä. Poikkeuksina kuitenkin, että olen tykännyt lähes kaikista DragonballZ ja YuYu Hakusho animaatioiden musiikeista, vaikkeivat metallia olekaan, hehe. 🙂On kuitenkin poikkeus, että tykkään Cowboy BeBop sarjasta enemmän animena kuin mangana.
Hmmm… nyt pistit kyllä melkoisen pahan, ellen sanoisi. Tämän kysymyksen vastaus riippuu osittain mielialastani. Joskus huvittaa katsoa pelkkää animea koko yö ja hypettää sitä sitten koulussa täysillä kavereille. Tosin mangaa on helppo lukea ja se on mukavaa, kun niitä notkuu hyllyt täynnä.
Toki animeakin voi ostaa DVD:lle, mutta Suomen animetarjonta aika vähäistä. Itselläni on kuitenkin nämä Love Hinat ja School Rumble. Mutta enivei, sanon nyt kyllä, että manga. Tykkään muutenkin lukemisesta ja minusta on hieno katsella sitä alkuperäistä taidetta, koska yleensähän animet on tehty mangojen, ranobejen ja sellaisten pohjalta. Ja rakastan sitä, kun jokin manga osoittautuu erityisen hyväksi ja siitä saa erittäin hyvän mielen, että lukukokemuksen.
Heh.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
