Au revoir, mate (Draama, One piece)

Name: Au revoir, mate
Author: Fieri & Gawonarus
Translator: Gawonarus XD
Fandom:
Genre: Drama
Rating: K-11
Characters: Shanks, Ben Beckman, Rockstar, Mustaparta ja sen miehistö ja randommarineja.
Pairing: Eeeii ole….
Disclaimer: Eeen omista hahmoja hahmot on Eiichiro Odan
Summary: Punatukkapiraatit lähtivät ryöstöretkelle eräälle saarelle, mutta matka jäi lyhyeksi…
A/N: Yeah, eka ficcini toisen kanssa ja jopa eka draamaficci.. YÄÄGGGH D8 Oh btw, alun tein, taistelukohtauksen ja lopun teki Gawonarus. JA KOMMENTTEJAAAAAGH!!! Aijjoo sisältää VÄHÄN kiroilua

—————————–

Ruudin ja veren haju valtasi suuren aukion suurella saarella. Ilma oli mustaa ja vaikeaa hengitettävää jostain syystä. Yksi syy siihen oli Ben Beckmanin ruutiluodit, joita hän oli käyttänyt melkein elämänsä ensimmäistä kertaa suurikokoisiin marinejoukkioihin, joita hän oli raivannut tieltään kuin hullu. Nyt mustan savun häivyttyä aukion valtasi hiljaisuus. Kuolettava hiljaisuus.
"ZEHHAHAHAAHAH! Aika hauskaa tämä…" , Suuri mies huudahti kävellen ruumiiden päällä hymyillen. Samoihin aikoihin parin metrin päästä tuttu ruumis nytkähti hengähtäen nopeasti karhealla äänensävyllä. Mies kuitenkin tasoitti hengityksensä nopeasti. Harmaahiuksinen perämies Ben Beckman nousi kivimurskan alta hiljaa nousten polvilleen. Benin oli pakko nojata vasempaan käteensä, ettei horjahtaisi taas pahemman kerran ja menettäisi tajuntaansa. Hetken hengähtämisen jälkeen hän sai kunnolla ajatuksena kokoon.’ Oliko sekin tappokone täällä.. Vei silmänikin.. ’, hän ajatteli turhautuneena toinen käsi verisen silmänsä päällä.

Hiukan erillään muusta miehistöstä punatukkamerirosvojen kapteeni Shanks Le Roux kamppaili muuta marinejoukkiota vastaan. Vaikka hän olikin yksikätinen, hän pystyi silti taitavaan miekan käsittelyyn. Viitta hulmuten hän väisteli marineiden hyökkäyksiä ja iski aina välillä uuden vihollisen taistelukyvyttömäksi. Vähän matkan päässä Shanksin miehistön jäsen Lucky Roo käytteli pistooliaan tottuvasti.
"Tällaisessa mellakassa emme olekaan olleet pitkään aikaan, kapteeni!", suurikokoinen Roo huusi karhealla äänellä kapteenilleen ja ampui samalla yhden marinen kanveesiin.
"Totta puhut Luckyseni!", Shanks sanoi virnuillen, mutta muuttui yhtäkkiä vakavammaksi. "Mutta älä ota tätä liian kevyesti, tällä saarella on vahvempia vihollisia, joita vastaan olemme normaalisti tottuneet taistelemaan".
"Älä huoli kapteeni! Osaan kyllä pitää varani! Ota rennosti, niin kuin aina!", Lucky vastasi suu leveässä virneessä, niin kuin aina.
Shanks purskahti nauruun:
"DAHAHAHA! Kuulostat ihan minulta, Lucky! Ehkä minun pitää sitten ottaa rennommin!"
"Tottakai sinun pitää rentoutua lisää! Eihän tämä muuten ole haus–", Luckyn puhe keskeytyi yllättäen, sillä hänen ohimoaan raapaisi juuri sillä hetkellä luoti.
"Mestariampuja ei koskaan ammu ketään selkään", joku sanoi hänen takanaan. Lucky käännähti nopeasti ja näki vähän matkan päässä kivääriä kädessään pitävän pitkän miehen, jolla oli tähtäyslinssi toisen silmänsä päällä. Ennen kuin Lucky ehti reagoida, tämä kohotti yhtäkkiä aseensa, osoitti Luckya ja ampui. Lähes samaan aikaan hänen vasemmalta puoleltaan kuului toinen laukaus. Kuului korviasärkevä ääni, kun kaksi luotia osuivat ilmassa toisiinsa ja kimmahtivat taivaalle. Punatukkamiehistön tarkka-ampuja Yasopp tuli näkyviin pistoolinsa piippu sauhuten.
"Puhuttiinko täällä mestariampujista eikä minua mainittu?", hän sanoi ja latasi pistoolinsa silmänkäänteessä.
Ampujakolmikon yhteenotto herätti myös Shanksin huomion.
"Mitäs siellä tarinoidaan? Hetkinen, sinähän olet…", Shanks sanoi hieman ihmeissään ja katsoi mieheen päin. ’Tämä tarkoittaa sitä, että myös hän on täällä, parempi olla varuill—", hänen ajatuksensa keskeytyivät kuitenkin rehakkaan nauruun.
"ZEHAHAHA! TSHÄNKS! PITKÄSTÄ AIKAA!"
Shanks käänsi katseensa äänen suuntaan.
"Ahaa. Arvelinkin, että sinä olet täällä myös. Hajusta nimittäin"
Mustaparta ei tajunnut loukkausta, mutta hänen katseensa osui Shanksin kädettömään puoleen.
"Olet tullut vanhaksi, Tshänks! Toisen kätesikin olet jo menettänyt"
"Joidenkin asioiden eteen pitää tehdä uhrauksia. Tulet varmaan joskus tuntemaan sen nahoissasi. Ja et muuten taida olla täällä pelkästään rupattelumielessä?"
"ZEHAHA! En ole. Ajattelin lyödä kertalaakista oikein kunnon rahoiksi. Kuten varmaan tiedät, sinusta ja sakistasi on luvattu melkoiset etsintäpalkkiot.
"No koitetaan nyt ainakin pitää hauskaa" , Shanks sanoi kasvot ilmeettöminä. Shanks tiesi Mustaparran kyvyt. Tämä oli ollut hirmuisen voimakas jo ennen syötyään pirunmarjan. Hän tiesi olla varuillaan tämän kyvystä. Hän tiesi, että lähitaistelu ei olisi hänelle eduksi. Niinpä hän otti miekastaan kiinni niin, että tämän terä osoitti alaspäin, ja iski sillä suoraan maahan. Maaperään muodostui railo, joka lähti menemään suoraan Mustapartaa päin. Railo meni suoraan Mustaparran jalkojen välistä ja tämä alkoi hoiperrella jalat harallaan syntyneen kuilun yllä.
"Näytät aina yhtä tohelolta taistelussa", Shanks sanoi samalla kun Mustaparta kaatui selälleen kuilun päälle. Ison kokonsa takia hän ei kuitenkaan mahtunut putoamaan sinne. Hän kieräytti ruhonsa raskaan näköisesti sivuun.
"Tshänks, etkö muuta ole näiden vuosien jälkeen oppinut", hän sanoi ja ojensi kätensä Shanksia kohti. Shanks tunsi kuinka outo vetovoima alkoi vetää häntä Mustapartaa kohti, mutta oli varautunut siihen. Hän valmistautui lyömään miekallaan niin, että lyönti ajoittuisi suoraan vastustajaa kohti. Mustaparta huomasi tämän ja lopetti iskunsa ennen kuin Shanks saisi omaansa perille. "Huhhuh…Ruhosi on aina ollut normaalia isompi, mutta että tällainen vetovoima…", Shanks irvaili.
"Zehah! Vitsaile vielä kun voit, arpisilmä! Ilman tuota miekkaasi olisit jo kuollut, paras pitää siitä tiukasti kiinni"
"DAHAHA! Niinkö helpolla kuvittelet selviäväsi minusta? Et ole ainoa, joka on vahvistunut näiden vuosien aikana", Shanks sanoi ja kohotti jälleen miekkansa.

"Ah… Helv…", Ben Beckman mutisi käsi tiukasti verta tihkuvan vasemman silmänsä päällä. Ben ei muistanut ennen tajunnan menettämistänsä muuta kuin tuskan, kuin viisi luotia olisi kimpoillut aina vain edes takaisin iskien hänen sisäelimiään tohjoksi. Kun Ben nosti verisiä kasvojaan eteenpäin katsellen ympärilleen, hän näki kaksikon. "Mustaparta! Miten se paska voi…" , Ben ärähti puraisten huultansa, repäisten pakosti itsensä ylös kivimurskan seasta irvistäen hiljaa. "Ja kapteeni…" , Ben ärähti hampaidensa välistä samalla kun tarrasi haulikostansa kiinni ja lähti juoksemaan kaksikkoa kohti.

Mustaparta jatkoi keskustelua: "Tajuatko Tshänks? Minulla on voittamaton pirunmarja, sinäkö yksin voittaisit minut! ZEHAHAHA!
Shanks hymähti ja sulki silmänsä.
"Kuka sanoi, että olen yksin?", hän totesi ja sillä hetkellä perämies Ben Beckman hyökkäsi Mustaparran takaa ja iski tätä kohti haulikollaan. Tämä kuitenkin huomasi Benin lähestyvän ja väisti. Shanks käytti tilaisuutta hyödykseen ja syöksyi vastustajaansa kohti sivaltaen miekallaan. Juuri silloin Mustaparta kuitenkin horjahti epämääräisesti, minkä seurauksena Shanksin miekan sivallus osuikin vain tämän selkään repien Mustaparran takin ja tehden vain pienen naarmun.
"Saamanne pitää!", Mustaparta murisi ja hänestä alkoi ilmestyä mustan savun näköistä utua. Pimeyttä.
"Tämä on paha. Ben! Suojaan!", Shanks huusi ja oli juoksemassa pakoon, kunnes huomasi, ettei Ben ollut juoksukunnossa. Hänen ei täytynyt kahta kertaa miettiä, vaan hän ryntäsi suoraan Benin luokse ja otti hänestä kiinni. Juuri silloin Mustaparran pirunmarjavoimat alkoivat päästä valloilleen, sillä hänen luomastaan pimeydestä alkoi sinkoilla kanuunan kuulia ja keihäitä sinne tänne. Shanks tunsi lämpimän veren roiskahtavan kasvoilleen, kun hän hyppäsi suojaan aiemmin tekemäänsä kuiluun ja piti Benistä kiinni. Hän katsoi ylös ja näki kuinka tappavia aseita sinkoili sinne tänne. Pian sade kuitenkin loppui ja piraattikaksikko pääsi kiipeämään takaisin maanpinnalle.
"Ben, oletko kunnossa?" Shanks kysyi katsellen samalla arvioivasti Mustapartaa.
"E…En oikeastaan…", Ben sanoi ja veti rajulla kiskaisulla oikeaan rintaansa osuneen keihään pois.
"Anteeksi. En ehtinyt ajoissa", Shanks sanoi, kun hän vilkaisi Benin veristä rintakehää. "Täysissä voimissa voisimme voittaa hänet, mutta kun olemme tässä kunnossa, emme mahda mitään. Jos sinulla on suunnitelma, nyt olisi aika kertoa se".

Kun Shanks kysyi suunnitelmasta, Ben lopetti hetkeksi huohottamisen. Hän ei pystynyt tuskaltaan ajattelemaan selkeästi. Kipu oli niin kova, että hän luuli menettävänsä järkensä. "Ei. Ei ole." , Ben sanoi tukahtuneella äänellä.
"ZEHAHAHA! Siinäs kuulit Tshänks!", Mustaparta virnisti.
Shanks katsoi Beniä hetken yllättyneenä, mutta tajusi sitten tilanteen.
"Ymmärrän…"
"ZEHAHAHA! Teistäpä saankin melkoiset rahat!" , Blackbeard ehti sanoa, mutta juuri silloin liekehtivä puupalikka osui tämän paljaaseen selkään sytyttäen valtaisat selkäkarvat tuleen.
"GRAAH? KUKA…?!" , Mustaparta karjui vilkaisten taaksensa.

Hänen takanaan oli punatukkamerirosvojen alokas, Rockstar.
"Jos kosket kapteeniin tai Beniin, saat maksaa siitä minulle", tämä sanoi päättäväisesti ja kohotti miekkansa. Mustaparta kääntyi häneen päin selkä tulessa.
"Olen saanut tarpeekseni teistä punatukista!", hän sanoi ja valmistautui tekemään mustan aukon.
"Rockstar! Pakene!", Shanks huusi, otti liikuntakyvyttömän Benin harteilleen ja lähti juoksemaan pakoon. Hän tiesi, ettei olisi mitään järkeä jäädä tämän iskun uhriksi. Hän juoksi niin lujaa, että tuuli humisi hänen korvissaan. Vähän matkan päässä kunnes näki yhden luolalta näyttävän onkalon. Paremman piilopaikan ja ajan puutteessa hän päätti mennä sinne piiloutumaan.

Shanks juoksi syvemmälle luolaan niin nopeasti kuin jaloistaan pääsi. Jos Mustaparta nyt saisi heidät kiinni, se olisi heidän loppunsa. Mielessään hän mietti kaikkea tapahtunutta. Miten kävisi Yasoppin, Luckyn ja muiden miehien? Kaiken lisäksi hän oli itse paennut paikalta, mitä kapteenin ei koskaan tulisi tehdä. Shanksin syvät mietteet kuitenkin kaikkosivat, kun hän näki luolan päässä valoa. Tämä olikin jonkinlainen mantereen ja merenrannan välinen tunneli, eikä mikään luola. Shanks huokaisi helpotuksesta, sillä hän uskoi heidän olevan jo turvassa. Hän nosti miltei tajuttoman Benin maahan nojaamaan kallioseinää vasten ja istahti hänen viereensä.
Shanks huokaisi syvään.
"Näin pahassa jamassa emme olekaan ennen olleet. Selvisimme vain täpärästi". Hän repi viitastaan siteen ja sitoi sen Benin verta vuotavan rintakehän ympärille. "Ensi kerralla kyllä kostamme tuolle, vai mitä Ben?"
"Olet aina ollut positiviinen…" , Ben mutisi hymähtäen hiljaa. "Mutta luulen ettei seuraavaa kertaa tule ainakaan minun kanssani" , Ben sanoi hymyillen hyvin vienosti. Hyvä että hänellä oli enää voimiakaan hymyilemään. Hän oli varsin surkeassa jamassa. Puolet naamasta oli veren peittämä ja toista silmää ei nähnyt ollenkaan veren alta.

Shanksin silmiä ei näkynyt hänen hiustensa alta, mutta hänen suunsa vääntyi surulliseen hymyyn.
"Mutta ainahan voi toivoa", hän sanoi ja huomasi, etteivät Benin tuskat olleet vähentyneet yhtään.
"Olen jo vanha…Onneksi…onneksi sain elää elämäni sinunlaisessasi porukassa…", Ben sanoi hiljaa hymyillen.
"Kapteeni…" , hän sanoi hiljaa nostaen päätään Shanksin kasvoja kohti. Hän meinasi sanoa jotain, mutta ei jostain syystä pystynyt.
Shanks oli hiljaa, eikä vieläkään nostanut päätään. Hän mielensä oli täysin tyhjä, hän ei pystynyt ajattelemaan mitään. Hän oli kokenut Benin kanssa niin paljon. Ben oli aina ollut hänen tärkein jäsenensä, älykkäin taistelijansa ja ennen kaikkea, hänen paras ystävänsä. Hänen kanssaan Shanks oli kokenut suurimmat ilonsa ja surunsa. Ben oli ollut mukana hänen merirosvotaipaleellaan alusta asti.

Hän oli luotettavin perämies, jota yksikään kapteeni olisi voinut toivoa.

Shanks nousi ylös ja katsoi pimentyvälle taivaalle ja yksi ainoa kyynel vierähti hänen poskelleen. "Ben", hän sanoi, mutta kääntyi salamannopeasti ja iski puukon suoraan Benin sydämen läpi. "Anna anteeksi".
Ben yskähti verta roimasti nostaen täristen kasvojansa, jossa oli kuitenkin anteeksipyytävä hymy.
"Kapteeni…Kii…tos…" , Ben sanoi vielä heikommalla äänellä, henkäisten vielä viimeisen kerran syvään.

Au revoir, Mate.