- This topic has 29 voices and 32 replies.
-
Posts
-
Sangatsun julakaisema Emma manga on minun suosikki mangani, koska se vain on loistavasti piiretty ja tunteellinen. Mitä mieltä te muut olette Emma mangasta? (Ensimmäinen viestini näillä uusilla sivustoilla! Olen siis Sun Summer) Oma lempihahmoni on Emmassa Hakim Atawari, joka on hyvin persoonallinen hahmo ja ehkä paras hahmo ikinä mangassa. Pienehkö juonen kuvaus tuolla sivustolla: http://fi.wikipedia.org/wiki/Emma_(manga)
Emma on hyvä sarja ja siinä käsitellään hyvin 1800-luvun Englantia. Hahmot kuitenkin pysyvät samanlaisina läpi sarjan ja minusta ne eivät ole kovinkaan kiinnostavia.
Vaikka piirustustyyli onkin kaunista, näyttävät monet naiset varsin samoilta. Varsinkin Vivi ja Eleanor ovat samannäköisiä, mutta sen Kaoru Mori sanoo itsekin.
Lempihahmoni on kotiopettajatar, Kelly Stownar. Hän on upea nainen! Varsinkin, kun hän huomauttaa Williamille hänen yökastelustaan… 😥How should I say it… Emma is just… plain lame. En ole vielä onnistunut näkemään sitä taidokkuutta joka Emmassa monien mukaan on. Minuta piirostyyli on sinänsä ihan nättiä, mutta käsittämättömän amatöörimaista, tönkköä ja täysin ilmeetöntä. Kaikki hahmot näyttävät samalta enkä pidä yhdestäkään, hahmot eivät tunnu kehittyvän sarjan aikana lainkaan ja se on vain sellaista että pokkari luetaan läpi, ja tajutaan että "kas hemmetti, enpä muista mitään kun ei sarjassa ollut minkäänlaista tarttumapintaa!" tekijällä olisi potentiaalia piirtää yksittäisiä kuvia – mutta ei sarjakuvia!
Emmaan tykästyin sen historiallisuuden takia, siis ei perinteistä koulumaailma sälää. 1800-luvun Englanti kuuluu suosikkiaikakausiini ^^ Piirrosjälki on kaunista, suoralinjaista ja selkeää. Omistan ite kaikki osat.
Tyyli ei ole mitään oscarin arvoista, itse tarina kyllä on vetävää kamaa. Sillä on sielu ja sanoma toimii ja on kerrottu hyvin. En tosin aio ostaa (suomeksi ainakaan), mutta saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Pidän sarjasta, omistan myös kaksi lisäsarjakuvaa, joita ei ole julkaistu suomessa.. Sarjaan tutustuin kuin milenkiinnosta ostin kolmannen osan. Samastuin tyyliin ja juonees lähes välittömästi..
Sarjan juoni on tuttu useista kirjoista tai tai elokuvista, mutta tämä oli ensimmäinen manga, jossa törmäsin siihen. Eli loistava, vaikka osittaista kliseisyytä näkyykin..
Hahmot ovat mielestäni onnistuneita. samoin kohtaukset joissa siteerataan oopperaa [Sevillan parturi] tai kirjaa. Hahmot eivät ole tylsiä, ja juoni paranee pikkuhiljaa, kun se saadaan ensimmäisen osan j’lkeen kunnolla liikkeelle..
Piirrustustyyli on aluksi melko outoa, mutta jossain toisen ja kolmannen osan paikkeilla se paranee. Asut ovat ihanan yksityiskohtaisia, samoin taustat.. Ihanaa että niihin nähtiin vaivaa. Hahmojen piirteet ovat pehmeät, joten ne eivät ole niin tavallisen shojon tapaista *arina tanemuran sarjat ym.* Tietyissä tapauksissa hahmojen samankaltaisuus ärsyttää. Viimeisissä osissa taide on niin hienoa etten itse voi sanoa mitään.Käännöson suht hyvää, mutta ensimäisessä pokkarissa voi sanoa yhden asian. Eihän palvelija voi vastata emännälle "aha"?
Itselläni on kaikki osat Emmasta. Joka pokkarin kohdalla pidin sitä tylsänä, mutta silti halusin lukea aina vaan lisää. Eli loppuen lopuksi koukuttava ja hyvä sarja. 😀 Oli hauska huomata eräänä päivänä historian kirjasta kuva Lontoon Crystal Palacesta, ja tajuta että hetkinen olen nähnyt tuon ennenkin. Nimittäin Emmassa!
En muista, monesko sarja, mihin tutustuin, Emma oli.. mutta aika ensimmäisten joukossa se muistaakseni oli joka tapauksessa.
Muhun siinä iski eniten se jotenkin hirmu kaunis ja rauhallinen piirrostyyli (: Tykkäsin Morin tavasta piirtää ihmiset, ne muodot oli jotenkin sellaset pyöreät ja miellyttävät. Ja henkilöt sai empatiat puolelleen, mikä onkin tärkeintä siinä, että sarja imaisee mukaansa.
Tykkään myös Emmassa siitä, että siinä oikeesti pitää katsoa tarkkaan kuvat, että tajuaa mitä tapahtuu ja miten kukakin liikkuu. En jaksa välillä joissakin shoujosöpöilyissä niitä ärsyttäviä sivuhuomautuksia ja muita; Mori on tosi taitava, kun se pystyy viemään sarjakuvaa eteenpäin ilman niitä, ihan vaan piirtämällä.
Odotellessa, että Sangatsu julkaisee myös jatko-osat… 🙄
Koko sarjan olen lukenut juuri äskettäin läpi ja oli ihan hyvä, vaikkakin luultavasti lukisin sen uudemmin vasta muutamien kuukausien päästä. Joitakin kohtia hypin surutta yli, myönnän 😛 Mutta, kyllä varmaan tulee myöhemmin luettua uusiksi…
Yksi ehdoton lempisarjani. Mori on aivan taivaallisen hyvä kertomaan tarinaansa kuvilla, ja sitä minä arvostan. Parasta sarjassa oli luku, jossa ei puhuttu muuta kuin pari hassua kuplallista. Morin kädenjälki on myös kaunista, ainakin erilaista kuin mitä tavallisessa sohjossa näkee. Myös kerronta on erittäin onnistunutta. Rakastan tätä sarjaa. Taas yksi näistä, jotka ovat syrämmein lähellä.
intiaani wrote:
Yksi ehdoton lempisarjani. Mori on aivan taivaallisen hyvä kertomaan tarinaansa kuvilla, ja sitä minä arvostan. Parasta sarjassa oli luku, jossa ei puhuttu muuta kuin pari hassua kuplallista. Morin kädenjälki on myös kaunista, ainakin erilaista kuin mitä tavallisessa sohjossa näkee. Myös kerronta on erittäin onnistunutta. Rakastan tätä sarjaa. Taas yksi näistä, jotka ovat syrämmein lähellä.
Itseeni iski just nimenomaan toi kuvilla kertominen. Se ei oo ihan helppoa, koska monet mangakat tuppaa ruutujen sivut täyteen lisäselityksiä tv, mutta Mori ei tarvi koska se ilmaisee asiat piirtämällä; hienovaraisista liikkeistä ja ilmeistä.
Kunnioitan myös sitä, miten paljon taustatyötä on varmasti vaatinut sijoittaa sarja 1800-luvun Englantiin (:
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
