Fanfiction

Luen silloin tällöin muutamia fanfictioneja sarjoista joista tykkään. Niitä on ihan mukava lukea. Suosittelen lämmöllä.

Itse en ole kovin suuri fani paitsi silloin kun kyseessä on fanittamani sarja josta ei ole paljon fanimatskua tai hahmo josta pidän tarpeeksi että on pakko vain saada kaikki mahdollinen talteen. Mutta joskus alan vain huvikseni lueskelemaan ja tulee uudestaan ja uudestaan ahaa-elämys että "näitähän jaksaa oikeasti lukea!".
Joidenkin henkilöiden fikkejä seuraan aika vakituisesti, suurimmaksi osaksi imageboardien käyttäjien jotka tekevät fikkejä anonyymien toiveiden perusteella. En ole kyllä saanut yhtään toivetta läpi. Itse olen kirjoittanut kokonaista yhden fikin ja se oli inuyasha-kaudellani. Nyt häpeän sitä sydämeni pohjasta, ja onhan se oikeasti huono kun tein sen niin nuorena. Ei, ette saa linkkiä. Mutta tykkään sepittää niillä itseni uneen – ei sillä että nukahtaisin niiden takia vaan siksi koska teen sitä yleensä ennen nukahtamista. Sekä linja-autossa unenpöpperössä. Olen huomannut että aamuisin olen into kaikkeen vähän kummallisempaan kamaan, tahdottomaksi huumaamiseen ja amputointeihin esimerkiksi.

kannatan kuitenkin enemmän doujinsheja kuin fanficcejä koska piirrän paremmin kuin kirjoitan, käänteis-tori. Kirjoitetaan fanfic ja piirretään sen pohjalta kauniita piirroksia. Aaah rakastan Rock’n’Dollesin tuotoksia, hän osaa muokata omalaatuista tyyliään aina koskettaviin tarinoihinsa sopiviksi.
Sivuhuomautuksena että vaikka olen guron ystävä niin siitä on vaikea löytää hyvää kamaa. Ensimmäinen fanfic Casshern Sinsistä ikinä oli väkivaltaista angstiyaoita, toisella kädellä pidetään uhria kiinni vyötäröstä ja toisella hakataan kylkiluita poikki ja viillellään chelsean hymy kumpaankin poskeen. sitten katsotaan kun haava paranee ja aloitetaan alusta. teemana "I deserve this, I have no right to complain." kaikenlaista taaplaajaa sitä löytyykin.

Tykkään ficcaamisesta, aloitin kirjoitusharrastukseni juuri fan fictionilla. Se oli helpompaa, kuin keksiä kaikki hahmot itse. Kirjoitin semmoisen 40 osan pituisen ficci-sarjan Taynikma-nimisestä kirjasarjasta (jos ette ole koskaan kuullutkaan, niin vilkaiskaapa tuonne –> http://www.freewebs.com/talesfromtayklania, omat sivuni…) + muutama extratarina. Juuri nyt minua voisi haukkua puolificcariksi, sillä parhaillaan kirjoittamani novellisarjan hahmoista puolet on otettu Taynikmasta ja puolet tapahtumista tapahtuu yleensä Tayklaaniassa eli kirjan maailmassa. Parissa osassa päähenkilö on vieraillut myös Herbie Brennanin Keijuvaltakunnassa (Keijujen sota ja Purppurakeisari) sekä Rumiko Takahashin Sengoku Jidain Japanissa aka Inuyashan maailmassa.

edit: 13.1.2009 Lisäsin tuohon vielä yhden jutun: olin unohtanut, että peräti kolmessa osassa ficcasin sarjani päähenkilön Ursula K. Le Guinin Maamerelle… kaksi tapahtui Rokessa ja kolmas Havnorissa.

No nyt päätin kirjoittaa omaa crossover-fanficiäni.Tässäs se on
(-^^-)
———————–

Amuse Call

-Prologi-

"Isä! Haluun katsoa sen elokuvan taas!"
"Mutta sinähän katsoit sen jo muutama hetki sitten."
"Elokuviahan pitää katsoa uudelleen ja uudelleen!"

Herra Koiwai huokaisi syvään, mennen tarkastelemaan hyllyä. Hänen kasvattilapsensa Yotsuba oli hänen mielestään vain töllötellyt jo ihan liikaa televisiota sen jälkeen, kun he olivat lainanneet videovuokraamosta SkyHigh-nimisen elokuvan. Elokuva lukiolaisista, jotka omasivat supervoimia, taisivat kiehtoa tätä vihreähiuksista ja hyvin lapsekasta pikkutyttöä- sen näkikin jo Yotsuban innokkaista silmistä, kun Koiwai ojensi dvd:n hänelle.
"Hyvä on, mutta aion katsoa sen sinun kanssasi. Joitain kohtia ei ole syytä nähdä." Koiwai huomautti, istuen maahan ja ottaen dvd-soittimen kaukosäätimen. Yotsuba meni istuutumaan nuoren miehen viereen ja nautti elokuvasta juuri hänen yksilöllisellä sympaattisuudellaan. Koiwai tiesi että hänen ei tarvitse huolestua liian pitkään- huomennahan elokuva palautettaisiin takaisin.Enää vain tämä kerta ja siinä se, hän ajatteli. Mutta ei pitkänkään ajan päästä, kun Yotsuba jo sanoi kasvatti-isälleen innostuneesti:

"Isä, minäkin haluaisin supervoimat!"

"Niinkö? Minkälaiset?" Koiwai kysyi.

"Sellaiset joilla voisin käskeä tsuku-tsuku-boosheja ja muuttaa kesän kevääksi!" Yotsuba vastasi päättäväisesti.

"Sitten voisin omata maailman ainoan superpikkutytön…sinä pikku- ."

Koiwai hieroikin Yotsuban päätä siinä samassa ja otti hänet syliin. Molemmat jatkoivat elokuvan katsomista, mutta pikkuhiljaa alkoi Yotsubaa väsyttämään. Hän nousi ylös ja sanoi menevänsä nukkumaan. Koiwai jäi olohuoneeseen, kun Yotsuba meni suuntasi vessaa päin.Koiwai jäi hieman kuitenkin ihmetellään Yotsuban tämänkertaista iltaista väsymystä, sillä yleensä hänellä osasi riittää energisyyttä ja staminaa kuin pitkäkestoisella patterilla. Mutta ehkä se saattoi johtua juuri illasta itsestään, joka oli kimmeltävä; tähdet olivat taivaalla siroteltu ikäänkuin tomusokerilla keskikokoisen kuunsirpin kera, tehden taivaasta ihanan rauhoittavan. Koiwain miete keskeytyi kuitenkin elokuvasta kuuluneeseen ääneen. Hän unohti nopeasti mietteensä ja jatkoi elokuvan katsomista.

Yotsuban pukeutuessa pyjamaan,hän näki jotain taianomaista. Tähdenlento sujahti tähtitaivaalla.
Juosten suurten ikkunoitten eteen, hän sai toista yllättymisen aihetta. Tähtitaivas oli niin ihana!
Pikkutyttö katsoi haikeasti ylös ja ei voinut olla sanomatta kuin "Ooh!" Tähtitaivas tuntui olevan mysteerejä pullollaan. Kaiken lisäksi jo toinen tähdenlento kruunasi koko hetken. Kuinka tainaomaista!
Yotsuballa oli nyt kaksi toivomusta. Mitkäköhän ne mahtaisi olla?
Hän sulki silmänsä ja laittoi kämmenensä yhteen. Sitten hän toivoi:

"Kunpa.. tuo elokuva.. tulisi toteen.."

Vielä hän käytti toisen toiveensa, mutta sitä hän ei sanonut ääneen.

Koiwai tuli hieman myöhään makuuhuoneeseen, mutta löysi Yotsuban olevan syvässä unessa lattialla.
"Arvasinkin että hänellä taisi olla virta lopussa.. Mutta entistä aikaisemmin." Hän ajatteli.
Koiwai nostikin Yotsuban makuupatjaansa- mutta pian hänkin otti rauhallisesti.. ja nukahti.

-Prologin Loppu-

Jotkut on fanfictiot ovat ihan totta hyviä, Mutta en pidä aivan kaikenlaisista fanficeistä koska jokin niissä ärsyttää… En tiedä, ärsyttääkö siinä jotkin sanankäänteet vai mitkä… Mutta tykkään itsekkin lukea niitä.