Filosofia

Moraali on oman käsitykseni mukaan ihmisten yhteinen sääntömalli, näin saa tehdä ja näin ei saa tehdä. Mutta silloin, kun porukassa määritellään mikä on moraalista, on se vaara, että ne moraalisäännöt voivat sitten olla mitä tahansa. Voimme vaikka yhdessä päättää että hei, on ihan ok uhrata vastasyntyneitä jumalalle, se on moraalisesti oikein. Vaikka pitäisimme sitä moraalisesti hyväksyttävänä, on sitten taas ihan eri asia, onko sillä mitään tekemistä ns. "oikean" moraalin kanssa.
Voidaan tietysti myös uskoa, että moraali on meissä kaikissa jo syntymästä asti, eli ryhmän tekemästä säännöstä poiketen moraalia ei opeteta, vaan tiedämme ikään kuin luonnostaan mikä on oikein ja mikä väärin. Mutta jos näin on, niin miksi sitten ihmiset eivät toimi kaikissa tilanteissa samalla, moraalisella tavalla?
Moraali on hyvin kulttuurisidonnaista, mikä sekin puhuu ryhmän keskeisestä säännöstöstä. Esim. kunniamurha, eli esim. oman sisaren tai tyttären tappaminen koska tämä seurustelee "vääränlaisen" miehen kanssa, on hyväksyttyä tietyissä maissa, sen ei siis katsota olevan millään muotoa moraaliton teko. Kun taas länsimaissa sellaista touhua katsotaan tuomitsevasti, sillä omat moraalisääntömme kieltävät sen. Moraalisäännöt on luotu eräänlaisiksi säännöksiksi, jotta lauma toimisi yhteen, eikä tuhoaisi sitä.
On tosin eri asia, onko moraalia oikeastaan olemassa, se voi olla vain sana, joka kuvaa tietynlaista käyttäytymismallia, joka siirtyy vanhemmilta jälkikasvulle.

Huh, pääsinpäs pätemään. 8’D Sitä luulisi filosofian kirjoittaneena olevan jo kyllästynyt kirjoittamaan samat asiat uudestaan ja uudestaan. En silti voinut olla pätemättä.