J-rock

Mikitty wrote:

No itse RAKASTAN J-rockkia (muuta musiikkia en voi sietää).

Minullakin oli muutama vuosi sitten tälläinen asenne, mutta nykyään minusta on aika kapeakatseista sanoa, että muuta hyvää musiikkia ei olisi.

Vähän yli kaksi vuotta sitten kuuntelin jiirokkia paljonkin, mutta jossain vaiheessa kyllästyin ja aloin kaipaamaan muutakin. Isoin ongelma on visual kei. Minua ärsyttää se, kun suurinta osaa visual kei bändeistä tunnutaan kuuntelevan ainoastaan ulkonäön takia. Musiikki kun on usein sen verran huonoa, etten kyllä muutakaan syytä keksi. Joissain tapauksissa voisi kuvitella, että kitaristi soittaa toinen käsi taskussa 😉 Harvassa bändissä oikeasti on mitään persoonallista. Musiikkihan on pääasia eikä ulkonäkö. Ulkonäköä kun on hieman vaikea kuunnella.

En kuitenkaan väitä, etteikö hyvääkin jiirokkia olisi olemassa, esim. Moi dix Mois, Nightmare ja Dir en Grey. Jäsenet tuntuvat oikeasti osaavan soittaa. Moi dix Mois (aiheuttaa kylmänväreitä, kun se lausutaan väärin) on ollut pitkään yksi suosikkibändeistäni johtuen Manan mielenkiintoisista sävellyksistä ja ajatusmaailmasta. Moi dixin goottiestetiikka on myös todella kaunista, vaikken itse mikään gootti olekaan.

Japanilaisen musiikin puolelta kuuntelen nykyään enemmän anime soundtrackeja, ja klassisempaan ja folkmaisempaan tyyliin vivahtavaa musiikkia.

Kun kuuntelin enemmän jiirokkia, niin vanhempani eivät siitä kyllä oikein pitäneet. Nykyään olen jossain suhteessa samaa mieltä heidän kanssaan siinä, että se on monesti häritsevän kakofonista. Kaverini vanhemmat taas olivat sitä mieltä, että j-rock on täysin plagioitua länsimaisesta musiikista, eikä siinä ole mitään persoonallista.