Metal Gear Solid

Herranjumala kun on mahtava pelisarja. Aloitin siis pelaamisen muutama viikko sitten kun katselin videoita GOTP:ista, ja innostuin ihan mielettömästi. Aloin sitten pelaamaan muita osia ihan vain ymmärtääkseni GOTP:in juonen, ja nyt olen ihan koukussa. Ykkönen ja kakkonen on vedetty läpi, ja kolmonen kesken. Sen jälkeen vielä portable ops ja sitten GOTP. Pelaaminen on uskomattoman hauskaa, etenkin Sons of libertyn juoni on yksi parhaista pelijuonista ikinä, ja hahmot ovat persoonallisia. Etenkin Otacon ja Raiden on ihan mahtavia.

Niin, ja toki myös musiikit on mahtavia. Rakastan etenkin Sons of libertyn main theme ja Enclouserea

Oma Suosikkini sarjasta on MGS3: Snake Eater. Siinä oli vain niin upea tarina ja ennen kaikkea TUNNELMA. Neuvostoliittolaisessa viidakossa ryömiminen on vain niin vapauttavaa, verrattuna pelin aikaisempien osien urbaaniin ympäristöön.

Joskus varhain ala-asteella muistan kun sukulaiseni pelasi PS1:n MGS:ää. Mielenkiintoa oli peliä kohtaan mutta loppupeleissä en olisi uskaltanut, eikä minun olisi annettu pelata. Ylä-asteelle päästyäni kysyin peliä lainaan, ja ällistyin totaalisesti kun pääsin sen läpi. Kyseessä oli muuten ensimmäinen K15 peli mitä pelasin!

Pelissä taisi eniten vaikuttaa tarina, musiikki ja hahmot. Ne olivat vain jotain sellaista mitä en ollut koskaan ennen nähnyt. Dramatiikka, käänteet, kaikki, ne olivat jotain niin uutta itselleni ettei voinut kuin ällistellä. En koskaan kuvitellut että pelissä jossa voidaan ampua, olisi pomotaisteluita. Ja että ampuminen ei olisi edes pakollista etenemiseen. Nykyään sitä ei voi pelata kuin tarinan vuoksi, kaikki muu on jälkimmäisiin osiin verrattuna niin kankeaa. Ja minulla on siis itselläni myös oma ja uudenveroinen kappale pelistä PS1:lle.

Noh, sitten kuulin jatko-osista, ja kakkosen hommasin siskoni kaverin pikkuveljeltä joka oli jotain 7 siihen aikaan. …Miten peli hänellä oli? Noh, peli joka tapauksessa vaikutti myös syvästi. Ei ehkä yhtä paljoa kuin ykkönen, mutta peli oli mielenkiintoinen, tarinassa oli kiintoisia käänteitä ja lopetus oli mitä erikoisin. Päähenkilön vaihtuminen Raideniksi ei vaivannut yhtään.

Sitten ostin ihan omilla rahoilla kolmosen. Luulin että peli oli suora jatko-osa kakkoselle, vaikka pelin alussa sanotaan että peli sijoittuu kylmän sodan ajalle! Muistaakseni tajusin vasta ihan lopussa kun nimi Big Boss mainittiin että kyseessä ei ole suora jatko-osa 😀 Siihen asti mietinkin kovasti että miten Snake ei muistanut Meryliä ja miten varustus oli niin surkea.

Noh, joka tapauksessa pelistä nousi suosikkini. Monipuolisuus, ominaisuudet ja tietyn asteen vapaus ja easter eggit pitivät koukussa pitkään. Tarinan Bondimaisuus myös viehätti, ja seurasihan se muutenkin tyypillistä Metal Gear kaavaa: pomotaisteluita, käänteitä ja hiippailua. Ja runsaasti viittauksia edellisiin osiin. Tässä osassa vasta aloin yrittämään "älä tapa ketään" ja "älä tule nähdyksi" läpipeluita.

Neloselta, uskokaa tai älkää, odotin jatko-osaa kolmoselle, sillä jossain lehdessä näin Snakella silmälapun. Noh, myöhemmin sain selville että näin ei ollut. Lopulta peli julkaistiin, ja pakkohan se oli PS3 hankkia. Tätä ennen harkitsin jo PSP:n hankkimista sillä Portable Ops trailerien perusteella vaikutti todella hyvältä. Noh, nelonen on aika rautainen kaikin puolin, mutta tarinaa oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Tästä huolimatta peli kuitenkin on todella hyvä, ominaisuudet ja easter eggit tekevät siitä kympin arvoisen, vaikkakin omaa paljon räiskintää tai ainakin korostaa sitä vaihtoehtona. Huikea lopetus sarjalle, mutta kolmosessa oli silti miellyttävämpi tunnelma ja pomotaistelut.

Tämän jälkeen itse en jaksanut enää välittää koko sarjasta. Sitten hiljattain ehkä kuukausi tai kaksi sitten, katsoin Portable Opsin trailerin uudelleen. Aloin jo suunnittelemaan PSP:n ostoa sitä varten, ja monen mutkan kautta se tuli lopulta saatua. Tätä ennen olin ostanut MGS HD Collectionin PS3:lle, ja pelannut kolmosen pitkästä aikaa läpi. Subsistence-version kamera teki kyllä pelistä paljon miellyttävämmän kokemuksen.

No mutta, Portable Ops. Peli oli todella raikas tuulahdus itselleni sarjassa, sillä kerronta ja ylipäätänsä eteneminen pelissä olivat niin erillaisia. Pelin loppu oli omasta mielestäni hiukan "vajaa" (yksi bossi ja vain puhetta) ja pelin kamera on aivan kauhea, mutta jälkimmäisestä en voi kuin syyttää alustaa. Joka tapauksessa tykkäsin pelistä ja kameraankin osasi tottua.

Seuraavaksi olisi luvassa Peace Walker jota jo ehdin aloittaa HD Collectionilla. En vielä hirveästi osaa sanoa mitään, mutta tuntuu että peli haluaisi minun vain väistelevän vartijoita sen sijaan että nukuttaisin nämä ja leikkisin alueella, mikä on itseäni viehättänyt kovasti sarjassa. Perinteinen "väistele näkökenttää" sniikkailu on niin ahterista kuin olla ja voi. Voi olla että on taas menty niin erillaiseen pelirakenteeseen että alku voi olla kankeaa.

Ground Zeroesista on nähty vain vähän mutta kai se tulee pelattua kun kyseessä on kuitenkin BIG BOSS. En tiedä miten Peace Walker päättyy että voiko tarinalta odottaa muuta kuin spinoffia, mutta saa nähdä. Rising taas kiinnostaa todella paljon ja on yksi koviten odottamista peleistäni. Platinum Games hoitaa pelimekaniikan ja Kojima Productions tarinan… ei voi olla kuin hyvä! Tyylikkään näköistä ninjailua.

Siinä onkin "lyhykäisyydessään" suhteeni sarjaan, muita osia en ole kokellut.