- This topic has 106 voices and 292 replies.
-
Posts
-
Perjantaina telkkarista tulki Porco Rosso, joka oli yksi näistä Miyzakin elokuvista, jota en ollut nähnyt.
Oli ehkä paras hänen elokuvansa heti Prinsessa Mononoken jälkeen. Mahtavat Adrianmeren maisemat ja riittävän leppoinen tahti, ja hyvin tehty taustamaailma, jossa oli Italian fasistit tulleet juuri valtaan, jos oikein ymmärsin.Erittäin mahtavia kohtia etenkin Sian kertomus "lentäsien taivaan" näkemisestä, ja lopputaisto sen amerikkalaisen kanssa.
Oli oikeastaan niin hyvä leffa, että etsin olisiko se areenassa, että voisin katsoa uudelleen…..ei ollut
Tintin seikkailut: Yksisarvisen salaisuus tuli katsottua joulua edeltävällä viikolla teatterissa.
Ihan viihdyttävä ja hauska elokuva, melkein koko ajan sai nauraa ääneen. Visuaalisesti se oli huipputason työtä ja näyttelijät osasivat asiansa. Lisäksi oli hauska havaita elokuvan taustoista ja sivuhahmoista viittauksia Hergén alkuperäissarjakuvaan. Plussaa myös siitä, että kapteeni Haddockin sadattelu, jonka trailerien perusteella pelkäsin puuttuvan, ei puuttunutkaan.
Miinusta tosin tuo se, että moottoripyörätakaa-ajon ja lopun toimintakohtauksen välillä oli turhan lyhyt aika. Toki kohtaus oli näyttävä, mutta silti…
Oli miten oli, hauska ja viihdyttävä elokuva, josta näkyi myös kunnioitus alkuperäissarjakuvaa kohtaan. Tykkäsin.
Norwegian Wood
Katsoin tän viime lauantaina ja tykkäsin aika paljon~ Elokuva oli kyl joissain kohdissa tosi masentavaa katsottavaa, mutta enpä mitään järin iloista odottanutkaan. Elokuvassa oli siis Tooru Watanabe -niminen poika, jonka paras ystävä tekee itsemurhan. Watanabe muuttaa Tokioon ja tapaa siellä uudelleen tämän hänen entisen ystävänsä tyttöystävän, Naokon. Naoko joutuu kuitenkin lähtemään Tokiosta hänen mielenterveytensä takia, eikä voi tavata Watanabea. Samaan aikaan Watanabe tapaa Tokiossa Midori-nimisen tytön, joka on täysin Naokon vastakohta. Watanabe joutuu valitsemaan menneisyyden ja tulevaisuuden välillä~
Elokuva oli kuvattu älyttömän hienosti ja Watanaben kertomat mietelauseet välissä olivat mielenkiintoisia ja toivat siihen omaa syvyyttä. Suosittelen niille jotka tykkää surullista rakkauselokuvista. 😀
Dragonball Evolution. Kun kerran bongasin kirjastosta niin olihan se pakko lainata.
Ja jäin sanattomaksi.Juonesta en tajunnut mitään, ja hahmot olivat outoja. Enpä mie ole kovin paljon sitä mangaa ees lukenut tai animea katsonut, joten leffasta jäi sellainen "iha ok….." -fiilis. Tai sitten olen vain niin shokissa etten osaa reagoida muuten 🙄
Justiinsa tuli katsottua thai-kauhuleffa Shutter. Todella hyvä, tykkäsin paljon! ^_^ Ehdottomasti paljon parempi kuin amerikkalainen remake-versio. Suosittelen kauhun ystäville!
Seuraavaksi olisi katsottavana Millennium actress-niminen anime-leffa Paprikan tekijöiltä.Attack of the Killer Tomatoes
Kannattaa ehdottomasti katsoa! Kyseinen leffa on niin monin puolin niin karsean huono, että se on samperin hyvä! Jos tiedätte mitä tarkoitan… Kuuluu isäni mukaan yleissivistykseen… Joten eikun joka lärvi sivistämään itseään.…Ei tule tomaatteja katottua enää samalla lailla.
Les Misérables. Olen katsonut viimeisen kuukauden aikana neljästi. Musikaalin kolmesti, ja 90-luvun version kerran. Olen ihan myyty. Loistava tarina, musikaalissa loistavat laulajat (Russel Crowe as Javert <3), siis kerta kaikkiaan ihanaakin ihanampi elokuva. Vaikka elokuvassa tapahtuu aika rankkoja asioita, on pääpointti leffassa aivan ihana ja sydäntä lämmittävä. Älkääkä uskoko leffa-arvosteluja tai trailereita, Cosette ei ole päähenkilö. Jean Valjean on. Ja hieno mies onkin. Hugh Jackman ei vaan oikeen sovi rooliin.
Jos jaksatte kuunnella 3 tuntia pelkkää laulamista, niin menkää katsomaan vielä kun ehditte. 😀Asterix ja Obelix Britanniassa, no kidding.
Näytelty leffa siis. Ja en ole yhtään varma johtuiko se olosuhteista joissa tuo leffa tuli katsottua (olin vuokrannut sen että olisi jotain kevyttä tekemistä kun makasin monennettakohan päivää kuumeessa) mutta oli todella positiivinen yllätys, oikeasti tykkäsin leffasta eikä tullut sellaista "miksi minä tätä katson" hetkeä ollenkaan. Katsoin ranskalaisella ääniraidalla ja suomenkielisillä teksteillä.– Asterixia olen kyllä lukenut viimeksi ala-asteella varmaan, mutta tosi hyvä perheleffa joka jaksoi naurattaa tällaista "aikuista lasta" myös. Etenkin se latinan kieleen viitannut vitsi sai minut nauramaan, varmaan kerta latinan kurssilla itse olen tällä hetkellä.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
