- This topic has 55 voices and 78 replies.
-
Posts
-
Arty-chan wrote:
– Jos syö vesimelonin tai minkä tahansa hedelmän siemenen, vatsaan kasvaa puu
– Tähdet ovat todella saman kokoisia kuin taivaalla näkyessään
– Sateenvarjon kanssa voi lentää jos hyppää korkealtaNoin luulin minäkin. :’D
Ja luulin myös, että jos vaan hyppää jostain korkealta ja heiluttaa käsiä, pysyy ilmassa. Kokeilin tätä käytännössä, ja huonostihan siinä kävi kun leikkimökin katolta hyppäsin käsiä räpytellen alas 5-vuotiaana.
Eipä tässä nyt mieleen tule muita juttuja. @.@
Nyt tuli yksi mieleen. Näin kerran, kun serkkuni pelasi Resident Evilia (peli, jossa tuhotaan zombeja tai jotain sinne päin) ja sain siitä pitkäaikaiset traumat. Siskoni sitten aina pelotteli, että mummolan sänkyjen alla on zombeja ja vilkuilin aina sänkyjen reunoja, ettei sieltä tule harmaa käsi esiin. Luulin jossain vaiheessa, että myös kodin sänkyni alla oli zombeja.
"Äiti kato miten isot farkut tolla miehellä on!" .. Näin siis totesin pienenä, nähdessäni jonkun miehen housut. No, en nyt tiedä, olivatko ne niin järrrkyttävän suuret, kuin miltä se silloin tuntui, mutta aika monen x:n housut ne oli. Eli kuvittelin pienenä, että housuja on vain pientä kokoa. ..nykyään kyllä tuntuu siltä.
Ja luulin –kuten monet muutkin näköjään– että jos syö jonkin siemenen, sisälle kasvaa kyseisen hedelmän puu.. Luulin että aaveita oli olemassa (harmi, ettei se pelottanut edes silloin. Vielä enemmän harmittaa ettei niitä edes ole olemassa..) Muistan edelleen kirkkaasti, kuinka lapsena selitin hoidossa yhdelle kaverilleni (poika) jostakin pelistä, jossa oli haamuja. Tyyppi innostui ihan älyttömästi, ja odotti joka päivä meidän haamukeskustelujamme. Harmi, etteivät ne jatkuneet kauaa, koska jouduin vaihtamaan hoitopaikkaa. Mutta oli kyllä kivaa keksiä sen tyypin kanssa kummitustarinoita. Muistaakseni poika oli minua vanhempi.. Ikävää, etten edes muista hänen nimeään :/ Mutta tarinoinnista eteenpäin~
Kuvittelin (seurausta hoidossa vietetyistä hetkistä, ja niistä jutuista sen pojan kanssa) että jos unohtaa pampulan käteen ja nukahtaa, kuolee välittömästi. Eipä ole jäänyt pampula ranteeseen kuin vanhempana, kokeilumielessä. Ja olen edelleen hengissä..
Ja noihin haamuihin liittyen edelleen, kuvittelin pitkään, että talossamme on aina öisin sellainen haamu .. Oli muistaakseni pitkä mies, musta viitta yllä, kasvoja ei vissiin ollut. Nimesin sen silloin Valentineksi, jonka jälkeen eräästä sarjakuvahahmostani tuli Valentine. Sen jälkeen kun keksin hahmolleni kasvot, ei ole haamusetää näkynyt.
Ja loppukevennykseksi vielä mainittakoon sama kuin alexilla; luulin lelujeni heräävän henkiin, kun en katsonut niihin päin (esim, nukkuessani). Olisihan se kivaa, jos ne eläisivät 🙂
Luulin pienenä että ukkonen oli todella iso ja pelottava kivi, aina kun äiti sanoi että ukkonen on lähellä, luulin että kohta se tulee talomme läpi. Luulin myös että jos ei laita ikkunaverhoja kiinni ennen pimeää ikkunan takaa hyppää joku todella pelottava. Luulin (anteeksi, en keksinyt synonyymiä.) kans et jos on pihalla kun sataa niin sulaa.
Onhan noita lisääkin, mutta en muista nyt. :’DDLuulin, että mariaanienhautaan (maailman syvin paikka) on haudattu joku intiaaniprinsessa tuhat vuotta sitten.
Sitten. Olen harrastanut laskettelua (tai no, pujottelua) lähes koko ikäni ja yhdessä vaiheessa SM-kisoissa luulin, että voi säästää sadasosia, kun pitää silmät kiinni syöksyn aikana. Tämä on siis ihan tyhmää, koska mulla oli lasit siinä edessä, eikä siitä ole, kuin 6 vuotta. Kerran teinkin niin yhden radan loppusuoralla. Hyvä etten törmännyt mihinkään. Se oli nimittäin SM Super G ja tulin siinä 5:nneksi.Voi pahus! En muista mitään hassuja uskomuksia lapsuusajoilta (no, pelkäsin kyllä pimeää, mutta ei niihin aaveisiin ym. uskonut tosissaan -pelotti samalla tavalla kuin jos joutuisi kulkemaan pimeässä hyvän kauhuleffan tai -kertomuksen jälkeen, luin näet kauhukertomuksia). Sen tiedän, etten uskonut, että siemenet voi kasvaa mahassa.
Olisi kyllä kiva muistaa, on niin hauskaa lukea muiden juttuja 😀Minä uskoin pienenä johonkin (outoon) torveloon (luulin sitä eläväksi)XD Mua ja mun veljeä peloteltiin pienenä, että jos me ei olla kiltisti niin torvelo tulee ja vie jonnekkin pelottavaan paikaan 😀 Ja mun äiti tais kerran jopa esittää sitä ja uskoin sen mun veljen kanssa…
Sitten luulin pieneä, että kakka on suklaata ja meinasin kerran syödä sitä, mutta onneksi äitini esti sen.
Ja kuten monet muut, jos syö jonkin siemenen niin mahaan kasvaa puu.
Ja kun nukkuu niin lelut herää henkiin.Ja sitten luulin, että kuu on juustoa XD
Tämän keskustelun takia olen viimeaikoina yrittänyt muistella tyhmyyksiä, mutta ei ole ennen tätä päivää tullut mitään mieleen.
Mutta siis. Meillä on tapana mennä aina jouluna isovanhemmille syömään päiväruokaa ja viettää siellä aikaa isovanhempien ja serkkujen kanssa, Sitten kun tullaan kotiin, on jo pimeää. Ja pimeässä näyttää ihan siltä, kuin lumen osittain peittämistä liikennemerkeistä puuttuisi osa.
Tiedä sitten häntä, mistä se lähti, mutta luulin aina pienenä, että joulupukin porot olivat haukanneet niistä liikennemerkeistä paloja. Tottakai niille poroille tulee pitkällä matkalla nälkä, meinaan.Että tälläistä. Olin kai aika tylsä lapsi, joka ei luullut mitään tyhmiä tai sitten olen torjunut ne muistot aika tehokkaasti.
Just nyt ei tuu mitään omaa juttua mieleen, mutta pakko sanoa yksi hyvä juttu, mitä paras kaverini luuli pentuna : D
Eli siis, tässä mein kodin luona on sellanen muistomerkki Saimaan kanavan rakentemisen muistoksi tjn. Joskus tää kaveri oli kysynyt äidiltään, et mikä se iso muistomerkki siel mäen päällä on. Ja äiti oli selittänyt, mut syystä tai toisesta tää kaverini oli lipunut uskomukseen, et siinä kohtaa on Jeesuksen hauta XDDD Kutsutaan edelleenkin sitä paikkaa noin, esim. "No oon nyt täs Jeesuksen haudan kohdalla, ni oon koht teillä."
Luulin ennen, että sänkyni alla on mörköjä ja että ne tarraa jaloista jos menee lähelle. Hölmö minä… 😆
Luulin joskus muutamaa vuotta ennen ekaluokkaa että Suomi on maailman suurin maa ja petyin valtavasti kun äiti sitten näytti sen kartalta ):
Käväistiin kerran Laihialla serkkuja morjestamassa kun olin jotain 3-5 vee, ja kotona sitten olin kuulemma sanonut että on ihanaa palata taas Suomeen.
Luulin ala-asteella, että jos odottavalla äidillä on esim. punaiseksi värjätyt hiukset, vauvallakin on.
Yläasteelle asti luulin että anjovis on suolaista ananasta.
Ja muutaman kaverini ahaa-elämys: He tajusivat vasta 5.-6. luokalla, mitä sanonnan "än, yy, tee, NYT" "än", "yy", ja "tee" tarkoittaa x)
Tulipa luultua, että kaikista tytöistä tulee isona blondeja, silmälasipäisiä ja viisaita naisia. 8D
Ja että tosiaan kaikki vanhemmat ihmiset olisi tosi viisaita. NO OLENKO MÄÄ VIISAS?! XDD
Ja että kaikki vanhemmat ihmiset ois jotenki tosi rauhallisia. NO OLENKO MÄÄ SELLANEN?! XDD
Luulin, että Suomi olisi koko maailma, ja että kaikki erimaalaset ois toisilta planeetoilta. XD
Tulipa kans uskottua, että kaikki limut tehään jostai hedelmistä, että ois vaik joku kokis-hedelmä,
josta sit otetaan ne limut sieltä sisältä. XDD
Uskoin kans, että peilien sisällä asuis joku, ja että peileistä voi päästä toiseen maailmaan.
JOULUPUKKIIN MÄÄ USKON VIELÄKIN! \o/ HITTOOOOOH, ON KOVA JÄTKÄ!! 8DDMinä muuten luulin aikoinaan että Eurooppa on maa jossain Italian lähellä ja siellä puhutaan Eurooppaa. Sitten olin ihan wth kun sain selville ettei sellaista maata ole ja että Suomikin kuuluu Eurooppaan. Sen jälkeen vielä mietin miksi koulussa opetetaan englantia euroopan sijasta. Jos sitä valtiota ei ole niin mistä se kieli sitten tulisi : D
Luulin myös että Amerikassa puhutaan amerikkaa. No puhutaan siellä vähän niinkuin.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
