- This topic has 17 voices and 20 replies.
-
Posts
-
Eka tietty ajattelen päässäni idean. Ja että miltä se näyttäisi suurinpiirtein. Sitten lähtee:
Riippuu hetkestä, jaksanko luonnostella vai ei. Otetaan nyt versio, jossa jaksan luonnostella.1. Leikkaan A4 -paperin kahtia, jolle sitten vetäisen viivoittimella paperin marginaalit. Sitten alan piirtää ruutuja ja kuvia, luonnostellen tietty. Mahdollisesti sotken jonkin luonnoksen päälle tyytymättömänä toisen luonnoksen xD
2. Otan ohuen tussin ja tussaan kaikki ruutujen reunat, ääriviivat ym. Tässäkin kohtaa luultavasti poikkean hieman luonnostelmista, lisään siis lisää luonnosteluviivoja xD
3. Kumitan luonnostelmat pois alta ja sotken huoneeni lattian pyyhekumisotkulla. Siinä sivussa saattaa paperin kulmat ehkä taittua ikävästi, jos en ole varovainen.
4. Otan ProMarker -tussini esiin ja väritän koko komeuden.
(Ja nyt kuvitellaan, että minulla on toimiva skanneri:
5. Skannaan kaiken tietokoneelle, USB -tikulleni.
6. Korjaan Paintilla virheet.
7. Lättään kaiken näkyville DA:han.
Minulla siis ei ole toimivaa skanneria xP)Että näin.
Häh!!
Useimmat sanovat käyttävänsä 01-05 tusseja.
Itse käytän vain 005-01 paksuja tusseja eli huomattavasti ohuempia.
Miten joku voi piirtää selvän kuvan 05 paksulla tussilla.
Kummallista, mutta toisaalta ihmiset sanovat että piirrän kauhean pientä, joka olisi luonnollinen selitys tähän.
005 paksulla kynällä on myös helppo tehdä viivoitus-tyylistä varjostusta.Uff, minulle ei sopisi ruutujaon miettiminen jälkikäteen. Minusta on paljon mukavampaa tehdä ensin kuvakäsikirjoitus(jonka taso on heikko, mutta helppo), jossa voi keskittyä tarinaan. Vasta lyijykynäversiossa keskityn itse taiteeseen. Varsinkin, jos ensimmäinen ruutujako ei miellytä silmää, voi aloittaa huoletta uuden suunnittelemisen, koska edellinen oli sellainen suttu. Lisäksi tarinan ja kuvittamisen suunnittelemisen erottaminen helpottaa huomattavasti, kun tietää etukäteen, mitä piirtää :3.
Työtapani:
1.Kuvakäsikirjoitus: halpaa ruutupaperia, joku vanha vihko kelpaa. Mieluiten A5-kokoinen.
2.Lyijykynäluonnokset: A4-kokoista normipaperia. En tarvitse hahmottelua, joten sujuu ripeästi.
3.Tussaus: 0,5-paksuinen ohut tussi(Snowman). Isoimpiin alueisiin paksu tussi.
Kivoja vastauksia on ollut ni ajattelin itsekkin hieman selittää.
Aivan aluksi mietin juonen miltei kokonaan läpi(tämä voi kestää useita viikkoja) ja sen jälkeen aloitan piirtämisen.
Luonnostelen A4 paperille HB(tai kovemmalla) kynällä ruutu kerrallaan miltei valmiiksi asti.
Tussauksen teen 0,2 paksuisella mustalla tussilla(ruudut 0,5) ja varjostukset jätän vielä tekemättä jos aion skannata kuvan.
Kun skannaan kuvan koneelle niin teen tekstit vasta siellä varjostuksien kanssa. jep jep(anteeks jos tekstissä on paljon virheitä kun olen hiukaka väsynyt)Nooh, voisin itsekkin kyllä kertoa hieman 🙂 Tämä tapahtuu Suomalaisesta kirjakaupoista saatavilla Sakura- rajaus tusseilla. Koot: 0.05 – 0.8 ja mukana on myös pari paksumpaakin tussia isompiin kohtiin.
Ensiksi tussaan suurimmat yksityiskohdat 0.5-tussilla, kuten ruudut, ja 0.2-0.3 hahmojen ääriviivoja. 0.2-tussilla tussaan suurimman osan, 0.05 – 0.1-tussilla kaikista pienimmät yksityiskohdat (varjotukset, silmäripset). Paksuilla tusseilla väritän taustoja ja hiuksia. Jätän usein suurimmat kohdat konekäsittelyyn.Sitten lopetus
Kumitan lyijykynäjäljet ja skannaan "raaka"- versioisen sivun koneelle ja siellä useita ohjelmia käyttäen väritän (usein manga tyylisesti musta/valko) ja kirjoitan "repliikit" näkyviin. Kaiken teen siis alussa käsin, loput jää tehtäväksi koneella. Paitsi jos olen suunnitellu värittäväni jtn. sarjoistani käsin, käytän usein ProMarkereita, joita saa myöskin Suomalaisesta ja Akateemisesta. Ei kovin hääppöinen prosessi, tykkäisin myös kokeilla parempia / yksinkertaisia tai selkeitä tyyli ehtoja, mutta toivottavasti pääsitte kiinni. ^^’Tässä nyt esimerkki sivu, jonka olen väsännyt näin: http://santtu-san.deviantart.com/gallery/32240756#/d47z9lc
Joskus monta vuotta sitten tein sarjakuvia yksinkertaisesti niin että otin A4 paperin eteen, lyijykynän, viivoittimen (tätäkään en välttämättä) ja pyyhkärin, ja sitten aloin piirtää. Sitten kerran otin lopputuloksesta kopion, ja vahvistin viivat huopakynällä. Skannasin lopputuloksen vielä koneelle ja yritin jotenkin saada siihen värejä. Tuo oli siis tosiaan vain yhden kerran, ne sata muuta sivua ovat vieläkin jossain pelkkinä lyijykynäpiirroksina.
Nykyään kun piirrän pelilleni hahmoja, niin teen ensin luonnoksen hahmosta vihkooni, johon kaikki pelin kartat ja muut jutut suunnittelen kanssa. Näin tiedän millaista hahmoa olen tekemässä. Sitten otan A4 paperin, ja piirrän siihen saman hahmon yläosan, tämän vieden tilaa puolet paperista. Kun olen valmis teen vielä toisen hahmon viereen samalla tyylillä. Sitten otan kopion, vahvistan tärkeimmät viivat huopakynällä, skannaan tietokoneelle ja käsittelen GIMP:n kanssa perin pohjin.
Miksi otan kopioita enkä vahvista viivoja suoraan? Koska en ole satavarma että tuleeko vahvistuksista hyvät. Jos joku menee pieleen, millä lähden tilannetta korjaamaan jos teen vahvistuksia vielä alkuperäiseen luonnokseen? Jos jokin menee siis pieleen, otan luonnoksesta uuden kopion ja aloitan uudestaan. Ja jos tulee joku juttu mitä pitää vielä korjailla, senkin saan vielä tehtyä luonnokseen eikä näin ollen mikään ole lukkoon lyöty.
Samaa tyyliä päätin käyttää tässä stippisarjassa jota olen suunnitellut: suunnittelen hahmot ja stripit, ja sitten vain piirrän luonnoksen, jonka kopiosta vahvistan tärkeimmät viivat, ja tämän kopion skannaan tietokoneelle. Olen myös ajatellut etten tee puhekupliakaan kuin vasta tietokoneella. Kokemuksestani puhekuplat eivät ole olleet mitään siisteimmän näköisiä joten parempi tehdä ne kunnolla tietokoneella.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
