Planetes huhtikuussa 2011!

Jep, vanha =D (Curse the power of internet…)

Takuulla olen ostamassa, vaikken olekaan ennen lukenut saatika katsonut animea. Sarjan huima maine on tarpeeksi vakuuttamaan minut laadusta, ja olen arvosteluita lukenut, jotka eivät nokkineet sarjaa. Kysymys osiin liittyen ! Englanninkielisissä osissa on kaiken kaikkiaan 5 osaa, sillä neljäs osa on jaettu osiin 1 & 2. Onko viimeinen osa moni sivuisempi muihin verrattuna, vai onko sivumäärä tasattu englanninkielisiin nähden muuttamalla 240 sivuisiksi ? En löydä äkkisältään planetesin engl. osien tietoja, joten vajaaseen tietoon kyselen täyttöä.

Kiitos Punis tästä tiedosta! Ehdottomasti aidon ostaa, kun pitkästä aikaa tulee sellainen sarja, josta oikeasti olen innoissani! :]

Nyt on vihdoin ensimmäinen osa omassakin hyllyssä. Sarja on taideteos. Suuri kiitos ja kummarrus Punikselle tästä kulttuuriteosta! Parasta suomeksi painettua sitten Nausicaän.

Painolaatu oli hyvä ja käännöksestäkään ei jäänyt mitään pahaa sanottavaa.

Makoto Yukimura on velho. Molemmissa sarjoissaan taustatyö on tehty uskomattoman huolellisesti. Planeteksen lähestymistapa lähitulevaisuuteen ja avaruusmatkailuun on realistisimpia mihin olen koskaan törmännyt. Avaruusmatkailun tuomat pulmat käsitellään hahmojen kautta upean filosofisella otteella. Yukimura on tavattoman taitava luomaan hahmoja, jotka ovat monikerroksisia ja ennen kaikkea uskottavia. Todentuntuisia. Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus ja Planeteksen hahmoissa ja heidän suhtautumisessaan ympäristöönsä nämä kaikki tekijät on otettua huomioon. Avaruusteemasta huolimatta, tarina on ennen kaikkea inhimillinen. Hahmot ovat kaikinpuolin (luonnollisine vikoineekin) rakastettavia. Lisäksi Yukimura pystyy tukemaan kokonaisuutta erinomaisella taitavalla piirtämisellä. Jo ensimmäinen osa oli kuvituksensa puolesta mielestäni upea, joten kuvitelkaa vaan miltä näyttää herran uusimman teoksen, Vinland Sagan, uusimmat luvut. Mitä tulee mangataiteeseen, Yukimura on Takehiko Inouen lähin haastaja.

Erittäin korkealaatuista Sci-fiä, jota suosittelisin ihan kaikille siitä huolimatta kiinnostaako manga, tai sarjakuva, tai sci-fi ylipäätään. Erinomaista fiktiota, joka on arvostetun asemansa ansainnut.

Planetes on hommattu, luettu ja lainattu kaverille, jonka tässä lähiaikoina olen aivopessyt lukemaan mangaa. Ihan aluksi motkottaisin vähän painojäljestä, koska aina, kun yhdellä sivulla oli tämmöinen "reunaton ruutu" ja seuraavalla "reunallinen", niin reunallisen mustetta oli tarttunut siihen valkoiseen reunaan. Melko pientähän se on, mutta vähän parempi muste olisi paikallaan. Painojälki saisi olla Yotsuban tasoa, varsinkin, kun Yotsubille tulee silti hintaa vain 5 senttiä enemmän.

Mutta pikkujuttu tuo silti on kun vertaa siihen, miten loistava sarja Planetes on. Löytyy karua realismia elämänmakuisella huumorilla höystettynä ja hahmoja, jotka pystyvät tekemään lähtemättömän vaikutuksen hienovaraisilla eleillä ja vähilläkin puheilla. Ja kun sarjassa puhutaan enemmän, oli se filosofointia tai teknisten yksityiskohtien selittämistä, on se aina yhtä mielenkiintoista. 240 sivua hujahtaa alta aikayksikön ja vaikka eka kirja on vasta ilmestynyt, harmittaa jo sarjan vain neljän kirjan pituus.

Kakkososa tuli juuri luettua. Ykkösosan tavoin vangitsevaa kerrontaa, syvällistä, muttei yritä olla liian syvällinen ja siten sorru tekosyvällisyyteen. Hachimakin kamppailu sisällään vellovaa vihaa oli vaikuttavaa luettavaa, varsinkin, kun ykköskirja antoi hänestä kuvan hyvin leppoisana ja positiivisena ihmisenä. Tanabe oli paikallaan oleva lisä sarjaan. Päällekäyvä, mutta vilpitön myötätunto oli juuri mitä Hachimakin mielen synkkyyden poistamiseen vaadittiin (plus ilmalento veteen).

Hakimin kautta terroristeista oppi jotain uutta, jättäen silti vielä arvoituksia leijumaan ilmaan ja tieteellinen höpinä nippelitietoineen olivat jälleen mielenkiintoista luettavaa, asiantuntevaa ja huolellista taustatyötä osoittavaa, ilman, että kävivät puuduttaviksi.