- This topic has 2 voices and 1 reply.
-
Posts
-
Real on (ah, niin taitavan piirtäjän) Takehiko Inouen piirtämä urheilu/draama -manga, jonka aiheena on pyörätuolikoripallo. Joo, ei kovin vakuuttavalta kuulosta, mutta parin ekan luvun jälkeen alkaa olla toista mieltä. Inoue on tehnyt sarjasta todella mielenkiintoisen ja näyttävän.
Sarja kertoo nuoresta Togawa Kiyoharusta, joka oli peruskouluiässä Japanin yksi Japanin parhaista 100 metrin kilpajuoksijoista. Hän kuitenkin sairastui luusyöpään ja hänen toinen jalkansa jouduttiin amputoimaan. Hän joutui pyörätuoliin ja aloitti koripallon.
Toinen sarjan keskeinen henkilö, Nomiya Tomomi on eräänlainen kovis, jonka elämä muuttuu hänen ajettua kolarin moottoripyärällään, jonka kyydissä oli eräs tyttö, Yasumi. Yasumi menettää jalkojensa käyttökyvyn ja joutuu hänkin pyörätuoliin, Nomiyalle ei käy mitään. Onnettomuus alkaa painaa Nomiyan mieltä ja hän lopettaa lopulta koulun. Myöhemmin hän ystävystyy Togawan kanssa. Nomiya pelaa normaalia koripalloa.
Kolmas sarjan keskeinen henkilö on Takahashi Hisanobu, koulunsa koripallojoukkueen kapteeni, jota tytöt ihailee. Takahashi on hyvin itsekeskeinen ja lahjojensa ja suosionsa takia hän on tottunut saamaan kaiken helposti. Yhtenä päivänä hän jää auton alle (aika järkyttävän ison sellaisen) ja halvaantuu vyötäröstä alaspäin. Hän menettää melkein kaiken tärkeänä pitämänsä ja joutuu pitkäaikaiseen kuntoutukseen. Ja yllätys yllätys, hänkin joutuu pyörätuoliin.Sarja on seineniä ja siinä on varsin vähän komediaa (hyvä vaan). Hahmokehitystä on paljon, niitä ei ole liikaa ja ne on suunniteltu hyvin. Sarja ilmestyy epäsäännöllisesti ja nyt reilun 9 vuoden sisällä on ilmestynyt vasta 9 kirjaa (tosin ne ovat normaalia isompia). Suosittelen sarjaa lämpimästi. Taide on erittäin hienoa, siinä vähän näytettä. Kirjat on kalliita, joten jos et ole über rikas, niin suosittelen lukemaan netistä.
Sarjaan tutustuin Internetin mahtavan maailman kautta (Onemanga). Se oli sinänsä hirveän random kokeilu, koska en tiennyt sarjasta mitään, mutta nimi kuulosti niin hienolta, joten oli pakko kokeilla ja se kannatti. Luin 3 ensimmäistä kirjaa putkeen netistä. Sarja oli niin koukuttava ettei vain voinut olla lopettamatta. Sen jälkeen oli pakko saada ihan materiaalista versiota hyppysiin ja tuli ostettua 2 ekaa osaa hirveän tuskailun jälkeen hinnan kanssa. Sen jälkeen sarja jäi vähän sivummalle, koska ajattelin, että jatkaisin sarjaa ihan kirja muodossa enkä halunnut spoilata itseäni netistä, joten siinä tuli aina 4kk taukoja, kun osti silloin tällöin kirjoja, kun taloudellinen tilanne salli. Ja tietenkin sekin ettei näitä ole kaikissa fantsuissakaan saatavilla tiettyjä osia ei auttanut asiaa. Nyt sitten jouluna tuli lahjaksi saatua pari osaa ja nyt on sitten 7 osaa hyllyssä luettuna. eli olen über rikas joten en voi kirjoittaa kuin niiden osien perusteella.
Inouen realistinen piirtotyyli on vain nannaa silmille. Inoue on valinnut vielä sellaisen aiheen, joka täydellisesti sopii hänen piirrustustyylin kanssa. Inoue on pystynyt aika hyvin kuvaamaan sarjassa liikuntavammaisen tunnon tuskia ja se pistää vain miettimään miten paljon taustatyötä Inoue on oikeasti tehnyt ennen sarjan aloittamista. Juonikin on onnistuttu tekemään todella mielenkiintoiseksi, vaikka sarjahan on todella slice of life, mikä yleensä voi tarkoittaa sitä, että sarja on tylsä (tai se tylsenee eteenpäin mennessä), mutta Inoue on onnistunut tässä ja sarja vain paranee eteenpäin mentäessä. Kaikissa hahmoissa on todella paljon syvyyttä ja heidän menneisyytensä kuvataan todella hyvin (Ei pelkkinä Flashbackeina). Odotan todella, mitä sarja tuo tulevaisuudessa.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
