- This topic has 24 voices and 23 replies.
-
Posts
-
Eli minkä tyylisiä sarjakuvanne ovat? Tarkoitan juonta (väkivaltainen, humoristinen, seikkailu…) ja piirustustyyliä (realistinen, manga, karikatyyrinen…).
Itse juoni on yleensä humoristinen. Yksi pidempi sarjakuva jota en vieläkään ole saanut valmiiksi, on seikkailu.
Piirustus tyyli on yleensä manga tai karikatyyrinen.Tietääkö kaikki mikä on karikatyyri? Eli siis tyyli jossa anatomia ei ole kohdallaan eikä muutenkaan aidon näköisiä hahmoja. Usein sanomalehdissä olevat sarjakuvat ovat karikatyyrisiä.
Realistinen on siis sellaista että henkilöt ovat piirretty tarkkaan oikeiden ihmisten näköisiksi.
Mangaa minun tuskin tarvitsee selittää.. 😀Kalmankoira olla väkivaltainen ja perustaa kauhua aika paljon- toki sekaan mahtuu myös toimintaa ja pienenmoista aikuisviihdettä (tai ainakin suunnitteilla olisi). Piirtotyylinä en voi ihan mangaa sanoa, sillä en koskaan ole opiskellut varsinaisesti mistään oppaasta miten anime/manga ihminen piirretään, vaan aika paljon itse kehittänyt oman tyylin, joka nyt sattumoisin muistuttaa jollakin asteella mangaa…
Piirrän mangavaikutteisesti, mutta tyyli vaihtelee ainakin hieman tarinasta riippuen. Yleensä hahmoni ovat suhteellisen yksinkertaisesti piirrettyjä (suunnilleen Rumiko Takahashin tyyliin), mutta taustat taas ovat yksityiskohtaisesti piirretyt. Tosin tykkään myös tehdä joitakin hahmoja tarkemmin piirrettyinä. Juonet ovat yleensä komedisia (hillitympää komediaa tai ihan täyttä hömppää), mutta eräs synkeä ja väkivaltainen draamasarjakin on ollut suunnitteilla.
Tyylini on erittäin mangamainen, isosilmäisyyttä ja villejä tukka tyylejä, plus silloin tällöin chibimäisyyttä…
Ja chibimäisyys voisi jo enteillä genreäkin. Jouduin kerran sarjista kommentoinnulle kaverille toteamaan, etten taida saada vakavasti otettavaa sarjakuvaa kirveellä uhattunakaan. :’-DMutta ei sarjakuvani ole kokonaan tarkoitus olla pelkkää aivot narikassa -meininkiä, se on enemmänkin seikkailu tarinaksi tarkoitettu, vaikka aika kesken onkin… Nyt valmistelen 40. sivua. 🙂
Oman sarjakuvani tyyli on jotain Kishimoton ja perus shojon välitä, eli anatomia on hyvin kohdallaan mutta sitten pärstä on sitten leveä kuin oma peppuseni!(eli tosi leveetä) Ja yritän laittaa jossain määrin huumoria mangoihini(Jos sitä sais joskus tehtyä) mutta on paljon helpompaa tehrä sellatteita surumielisiä naamoja.
oma tyylini on hieman miksattua eichiroo odaa ja sorachi hiedeakia. eli seikkailua ja huumoria. tulee siihen mun sarjaan vähän draamaakin ja huumorikauhua.
sarjastani olen suunnitellut suhteellisen pitkää eli jotain kymmenisen kirjaa jos innostus sarjaan pysyy. 🙂Piirrän yksittäisiä sivun kokoisia, ja ne on kaikki aika angstia, draamaa ja väkivaltaa. Lisäksi shounen aita.
Jossain vaiheessa pitäis kasata valtavasta tarinavyörystäni joku, josta tekisi pitemmän.Piirtotyyli manga, mutta pyrin jäljittelemään realistista jälkeä esim. hiuksissa ja vaatteissa. Hahmoilla (jotka ovat suurelta osalta miehiä, koska mangassa/animessa naishahmot ärsyttävät minua) silmät ovat lähellä normaalia kokoa, mutta ripset ovat pitkät.
Rakastan yksityiskohtia vaatteissa ja hahmoissa yleisesti, kuten tatuoinnit, mahdollisesti meikkiä, korut ja hiuslaitteet.
Hahmoni eivät siis näytä kovinkaan paljon miehiltä, kun heillä on koristeelliset vaatteet, jotka ovat jopa muokattuja versioita jostain barokki-ja renesanssiajan naisten mekoista ^_^ vain ruumiinrakanne viestii miehisyydestä.Tykkään ite genrestä horror, mutten osaa piirtää sitä. Huumori ja romantiikka, siinä se taitaa olla. En osaa oikein piirtää kovinkaan vakavaa sarjakuvaa joten vedän kaikki vakavat kohdan lähes aina huumorilla. Ei kyllä ihme, ettei sarjikseni ole juuri koskaan kovin pelottavia tai vakavamielisiä, kun en itekkään ole kumpaakaan edellämainituista. Mitään Scifiä(kään) en osaa piirtää, kun ei kiinnosta. En tiedä Scifijutuista juuri mitään enkä halua tietää (vai onko niissä jotain tietämisenarvoista?). Taikatyttösarjikset ei kiinnosta juuri p*skaakaan. En siksi hylkää Scifiä ja Taikatyttöö, ku en ite pidä niistä jne. vaan siksi koska mulla ei ole mielikuvitusta keksiä ja piirtää jotain Tokyo Mew Mewin jäljitelmiä, vai voiko sen noin sanoa. Piirrän siis sellaista ns. kauhun, huumorin ja romantiikan sekoitusta. Siinä on kuviskerholaisillakin kestettävää.
Piirrän sarjikseni mangan ja realistisen sekoituksella, vaikka tarkoitus olisi tehdä realistisella. Nyt uusimmassa sarjiksesa en juurikaan käyttänyt chibijuttuja, joita yleensä survon lähes joka väliin mihin sopii. Ite en henkilökohtaisesti tykkää esmes Mia Ikumin tyylistä piirtää sarjiksia, vaikka onhan ne ihan kivoja ja söpöjä. En voisi koskaan kuvitella itteäni piirtämässä jtn horroria Ikumin tyylillä! x ) (tuskin kovin moni muukaan…)
Mangatyylillä en osaa juuri piirtää. Vaikka osaisin, en varmaankaan piirtäisi kokonaista sarjakuvaa sillä tyylillä. No riippuuhan se piirustustyyli hahmojen luonteistakin, omalla kohdalla ainakin. Eli vaikka pyrin piirtämään realistisella tyylillä, ne muistuttavat aina liikaa mangatyyliä. Tykkään realistisesta enemmän kuin mangatyylistä, mutta tämä ei tarkoita sitä, että metsästäisin kissojen ja koirien kanssa vain realistiselta näyttävää mangaa. Piirrän senmukaan realistista ja/tai mangatyylistä, jos hahmojen luonteeseen tai sarjakuvan tyyliin sopii jompikumpi, ja jos molemmat, teen niiden sekoitusta.Kyllä ne ovat kaikki tupanneet olemaan mangatyylisiä sarjakuvia joita olen piirtänyt. Enimmäkseen on tullut piirrettyä sellaista väkivaltaista kauhumättöä, mutta nyt ajattelin alkaa erään tarinan kokonaan alusta, tehden siitä samalla vähemmän kauhua ja enemmän seikkailu sisältävän teoksen huumoriakaan unohtamatta. Ongelaman tuppaa vain olemaan se, että alan tehdä hahmoistani turhan pikkutarkkoja ja tarina tuppaa usein jäämään kesken. Parhaimmillaan olen päässyt noin 70 sivun kieppeille erään kesken jätetyn sarjan kanssa, sillä sen juoni tuntui liian monimutkaiselta ja vaikeaselitteiseltä. Toivottavasti nyt jaksaisin tähän alkavaan projektiini panostaa täysillä…
Hmm. Olen mukana improsarjakuvissa, jotka ovat luonnollisesti melkein kaikki huumoripointtisia mutta omat sarjakuvani.. Sisältävät vähän kaikki erimateriaalia. On useimmissa fantasiaa, mutta on sellainenkin missä ei ole, on tunne-sotkua, on magiaa, on klassikollisesti hyvä vs. pahaa. On vain mukava tehdä erilaisia sarjakuvia, sillä motivaationi vaihtelee niin hämmästyttävän rajusti, että olisi edes intoa joskus tehdä jotakin niistä sarjakuvista.
Mangasarjakuvista olen saanut tarpeeksi, kyllä niitä netissä riittää joten en ole ikinä mennyt sille puolelle. Mangatyylikin on alkanut jo hieman kauhistuttamaan, onneksi sentään Narutossa ja Death notessa mennään hieman realistisemmalla kannalla…mun manga tyyli ei oo mikään maailman paras ja kun en oo lukenu miten mangaa piiretään mut kyl se on niinku akira toriyaman ja eichiro odan välillä. Siinä on kauhuu huumorii ja ei mitään muuta :geek:
Mun sarjakuvat on monesti humoristisia! Tykkään tehdä koskettavia tai sitten varsin arkisia juonia sarjakuviini. Mun piirrostyyli puolestaan on kaukana mangasta.. Se ei ole kovin realistinenkaan. Se on hieman oman tapaiseni. Sitä kai voisi sanoa hieman karikatyyriseksi. En piirrä varsinaista sarjakuva sarjaa vaan jokaisessa sarjakuvassa (Mitkä ovat yleensä vain 1-3 sivua.) on jokin oma tarinansa. Mulla on 2 tiettyä vakiohahmoa jotka liitän jokaiseen sarjakuvaani. 🙄
Piirrän aina mangatyylillä! Realististakin piirtäisin, mutta kun ne on niin turhan pikkutarkkoja ja vievät aikaa. Joskus vaihdan tietenkin jossain vitsikohdassa hahmot chibityylisiksi, jotta vitsi naurattaisi vielä enemmän.
Juonityylini on tämänhetkisessä sarjakuvassani seikkailu/väkivalta + huumori. Huumori siis vain höystää tarinaa, ei ole tärkeä osa sitä.
Piirän sarjakuvaani mangatyylillä, mutta ne eivät ole isösilmäisiä lapsellisia tyyppejä, vaan oikeiden mittasuhteiden avulla tehtyjä demostraatiota oikeasta ihmisestä. Silmät ovat keskellä päätä ja vartalo on oikeiden mitasuhteiden kokoisia :—–D Piirrän toki humoristisiakin sarjakuvia, mutta itse pidän eniten mustasta huumorista (oho, hups se kuoli
) Teen muuten sarjakuviini yleensä emohtavia tyyppejä, jotka lilluvat gootin rajoilla, pojilla meilkein aina emohiukset (puolipitkät). Rakastan myös mustia hiuksia, ja tämä ärsyttääkin minua, sillä monissa mangoissa päähenkilöillä on vaaleat hiukset, vaikka he ovat japanilaisia ? wtf (kiitos jos jaksoitte lukea tylsän selostukseni) p.s kuva motomi kyousuken mangasta Beast Master <3
Harmillista sanoa että "manga" tyylinen on tyylini, koetan päästä siitä eroon ja saada vähän reallistisempaa aikaan. Ja sarjakuvani ovat vähän… no se ihan riippuu, pidän piirtää shonen taisteluja ja muuta ihanaa mutta sitten joskus matkaan eksyy kaikkea "romanttista" lässytystä joka häiritsee itseäni nyt liikaakin.. pitäisi koettaa jatkaa enemmän shonen piirtelyä.
Taistelut, huumori, romantiikka, ja drama on aikalailla minun alaani x’DDD Että sellaista
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
