Shooting star

Aihe: One Piece- aiheinen novelli, joka sai innoituksensa animen 9. loppuanimaatiosta.
Ikäraja: Kaikille.
hahmot: Olkihattupiraatit.

Shooting star

Kuu hohti valkeana taivaalla tähtien seurana. Taivas oli hyvin kirkas, pilvenhattaraakaan ei näkynyt. Grand Linen merenpinta oli kuin hohtavan kirkkaaksi kiillotettu peili. Täydellisen sileyden illuusion särki paikalleen ankkuroitu merirosvolaiva. Sen tuulen puutteessa laiskasti roikkuvassa lipussa oli olkihattupäinen pääkallo. Laiva oli nimeltään Thousand Sunny.

Tähystyskopissa maston huipulla Nico Robin istui penkillä ja siemaisi teetä termospullosta. Ulkona on täysin tyyntä, hän ajatteli katsoessaan ulos, erikoinen ilmiö Grand Linella. Muualla laivassa kaikki olivat unessa. Nami oli nukahtanut navigointihuoneessa kirjansa ääreen, Zoro oli lopettanut yötreenauksen ja vetäytynyt miesten tiloihin, missä Luffy, Usopp, Sanji, Chopper, Franky ja Brook jo kuorsasivat ja näkivät unia kuka mistäkin. Luffyn tapauksesa sen kyllä saattoi arvata suupielistä valuvasta kuolasta ja "lihaa, lihaa"-mutinasta.

Kello oli kaksi yöllä. Robin olisi yötähystysvuorossa vielä puoli tuntia, kunnes Brook tulisi vapauttamaan hänet. Ei sillä, että Robin olisi erityisen väsynyt ollut, hän valvoi usein myöhään. Tähtitaivas oli hyvin kaunis. Hän muisti, miten tähdet olivat loistaneet Oharan Kaiken tiedon puun ympärillä ja kuinka oli lapsena katsellut tähtiä ja pohtinut, katsoiko äitikin niitä… Robinin muistelut keskeytti samassa tähdenlento. Ja miltei heti sen perään tuli toinen. Ja kolmas…

Nami heräsi navigointihuoneessa siihen, että joku tökki häntä hereille. Hän avasi silmänsä ja näki käden vieressään. "Robin?" Hän mumisi puoliunessa. Käsi viittoi häntä tulemaan ulos. Saman herätyksen olivat saaneet muutkin olkihatut. He astuivat ulos viileään yöilmaan unisina ja haukotellen, havahtuakseen siihen, että sadat tähdenlennot kiisivät taivaan poikki kuin hopeanhohtoiset kalat vedessä. Unisuus vaihtui innostukseksi. "Hulvatonta!" Huusi Luffy ja loikkasi ylemmälle kannelle nähdäkseen paremmin, Usopp ja Chopper perässä juosten. Zoro, joka oli ollut äkkiherätyksestä melkoisen ärtynyt, hymyili sanomatta sanaakaan. Sanji kiiruhti lemmentornadona Namin luokse runoilemaan romanttisesta näystä, mutta Nami oli niin keskittynyt katselemaan, ettei edes huomannut tätä. "Superia!" Totesi Franky Brookin hyräillessä tähtiin liittyvää laulua ja sitten sanoessa: "Silmäni aivan loistavat! Vaikka eihän luurangolla silmiä olekaan! Yo ho ho ho hoo!"

Itse kukin olkihatuista jäi katselemaan tähdenlentojen parvea. Robin hymyili tähystyskopissa mielissään katsoessaan alhaalla olevien tovereittensa innostusta ja käänsi sitten katseensa taivaalle.

Tähdenlentojen tanssi jatkui vielä pitkälle yöhön.