Survival Horror

Njun nun nuu. Taidan itse aloittaa oman viestiketjuni. : D
Noh.
Survival horroria löytyy omasta pelilaatikosta aikas lailla.

–Kuon (harvinainen japanilainen kauhupeli, tilasin kaverin kautta amazonista. Juoni ehkä vähän vaikeasti avautuva, mutta viihdyttävä peli silti. Pariin kertaan piti todella pysähtyä miettimään että hetkinen, kuka kuoli ja mikä noiden silkkiperhosten kuorien funktio taas olikaan ja kuka hitto nämä viestit kirjoitti ja mitämitä mutta ei se loppujen lopuksi haittaa. Pelissä on nimittäin kolme eri osiota, jotka pelataan kolmella eri hahmolla. Pelasin ensimmäisen läpi ja olen nyt toista työstämässä, uskoisin juonen avautuvan toisten osioiden kautta.)

–Silent Hill 1-4 plus Shattered memories (erittäin upea ja sairas pelisarja! Juuri miun makkuun. Silent Hillissä mikään ei ole tavanomaista, vaan on kieroutunutta ja symbolista, ennennäkemätöntä ja häiritsevää. Pelit 1-3 ovat oikeita taideteoksia, nelosesta eteenpäin sarja on mennyt metsään. Nelonen on tosin viihdyttävä, ei välttämättä huono peli. Shattered memories on TÄYSIN erilainen kuin muut SH-pelit. Se on kiva pelikokemus, mutta siitä voi nauttia vain jos unohtaa sen olevan Silent Hill-kastia. Eihän se ole mitään verrattuna edeltäjiinsä. Siinä on ehkä turhan paljon teinikauhun aineksia; seksiä, huumeita, highschool, koulukiusaaminen….. se häiritsi ainakin minua. Huomaa kyllä, miten pelisarjan luovuttaminen japanilaisilta amerikkalaisille vaikutti pelin tasoon.)

–Project Zero/Fatal Frame1-3 (yksi ehdottomista lemppareista, japanilaiset ne vaan osaa tehdä kauhua. Mitä kamalimmilla tavoilla kuolleita haamuja vastaan taistellaan vanhalla kameralla, mikä tuo peliin aivan omanlaisensa jännitteen. Jos olisit varustautunut singolla, tuskin pelottaisi? Ja sitä paitsi- kuinka tapat aaveen aseella? Todella upeatunnelmainen kauhupelisarja, loistava juoni ja mainiot päähenkilöt, ympäristö on ihanan aavemainen ja ränsistynyt, vanhan japanilaisen kulttuuriperimän kehto. Ja aaveet ne vasta herkullisen kekseliäästi suunniteltuja ovatkin! Tuli säikähdettyä tämän pelisarjan parissa.)

–Forbidden Siren 2 (tähän en ole vielä päässyt sen syvemmin perehtymään vaikka ostin jo viime vuonna. Enkkudubit ovat vähintäänkin koomisia: japanilainen nainen jolla on brittiaksentti…? 8’’’’D Kaikilla hahmoilla tuntuu olevan oudosti eri aksentti vaikka ovat kaikki japanilaisia. Harmi ettei voi valita japania ääneksi. Minun pitää pelata tätä hieman enemmän ajatuksen kanssa, edellisessä opiskeluasunnossani minulla oli pikkainen telkkari, enkä meinannut oikein nähdä mitä tapahtui kun kaikkialla on niin hämärää siinä pelissä, eikä siksi ole tullut oikein pelattua sitä… Pitäisi hankkia itselle isompi telkkari ennen kuin menen uuteen kouluun.)

Semmoisia. Nyt olisi pakkohankinnoissa Alice: Madness returns. En tosin tiedä voiko sitä kauhuksi sanoa, mutta vaikutti mukavan häiriintyneeltä. ^_^
Lisäksi aion hankkia myös Siren Blood Cursen, näytti ERITTÄIN lupaavalta Forbidden Sirenin jatko-osalta.