(tauolla) There has to be kitties – SasuNaru (Fluff, 1/2)

Home Forums Sekalaista Omat tarinat (tauolla) There has to be kitties – SasuNaru (Fluff, 1/2)

  • This topic has 5 voices and 9 replies.
Viewing 10 posts - 1 through 10 (of 10 total)
  • Author
    Posts
  • #94904
    Greensister
    Participant

    Tarina päätyi luovalle tauolle. Aion kyllä lopettaa tämän, mutta toistaiseksi innostukseni Narutoon on kadonnut, ja koska järkevää tekstiä ei sen takia tulisi kuin pakottamalla niin… No, jatkoa tulee kunhan innostus palaa (:
    Nimi: There has to be kitties
    Ikäraja: Ehkä joku K.7 slashin takia, mut S sen pitäs olla
    Tyylilaji: Slash, Fluff
    Paritus: Sasuke/Naruto
    Summary: Naruto+orpo kissanpentu=?
    A/N Dentsin haaste, mitä pyysin kun halusin kovasti kirjoittaa SasuNarua. Kiitos siitä hänelle. No, tästä alkoi tulla niin outo, että piti jakaa ainakin kahteen osaan. Ensimmäinen osa tulee tässä:

    ”Sinun täytyy luopua siitä.” Pieni vaaleanruskea kissanpentu kehräsi hiukan tuhisten keltahiuksisen pojan sylissä. Sopivasti ruskettuneet sormet silittivät pennun pientä vaaleanruskeaa päätä hellästi. Pörröinen valkopäinen hännännöpökkä, kulki kuin kutittaen blondin ranteen ohi, samalla kun pinkkihiuksinen tyttö rapsutti pentua kaulasta valkoisen laikun kohdalta.
    ”Penturukka on sairas!” Sakura sanoi vakavalla äänellä, ”Naruto, se on vietävä eläinlääkärille! Tai jonnekin!” Keltahiuksisen pojan katse lepäsi pennussa, joka lämmitteli hänen vatsallaan. Sakura huokaisi syvään. Narutolle oli vaikea puhua järkeä tällaisessa tilanteessa.
    ”Naruto, kuuntele minua.” Tyttö käski ja lopetti vaaleanruskean pennun silittämisen. Naruto katsoi tyttöä suurilla, sinisillä silmillään, kuin valmiina itkemään.
    ”Se on niin pieni…”
    ”Ja siksi se pitääkin viedä hoitoon!” Sakura huokaisi tuntien syyllisyyttä jokaisesta sanasta minkä sai suustaan, ”Se ei selviä, ellet vie sitä jonnekin.”
    Naruto laski katseensa takaisin pentuun, joka tiiraili nyt jonnekin päin huonetta hyvin kiinnostuneena, muttei pystynyt liikkumaan. Se oli ollut sairas jo kun Naruto oli pelastanut sen kadunvarrelta kaatosateesta. Poika oli vienyt pennun kotiinsa, ruokkinut ja hoivannut. Pentu olikin virkistynyt, muttei parantunut kokonaan.
    ”Naruto…” Tyttö laski kätensä pojan olkapäälle ja katsoi tätä päälakeen. Enempää hän ei nähnyt Naruton pörröisten hiuksien takaa.
    ”Sinun täytyy luopua siitä.” Seurasi hetken hiljaisuus jonka rikkoi vaaleanruskean pienen pennun onnellinen kehräys. Kimaltava pisara tippui Naruton poskelta kun hän nyökäytti terävästi.

    Kaksi hahmoa käveli Konohan keväistä katua mukanaan kissan kori. Toinen heistä näytti turhautuneelta, toinen siltä, kuin voisi pillahtaa itkuun hetkellä minä hyvänsä.
    ”Minä en tajua miksei Sakura voinut tulla itse saattamaan sinua ja kattiasi.” Sasuke tuhahti kädet taskussa. Naruto katsoi häntä murhaavasti. Mustahiuksinen poika nosti kätensä toivottomasti ylös kuin anteeksi pyytäen.
    ”Hyvä on, hyvä on, en sano mitään pahaa…”
    ”Nuutista!” Naruto sihahti.
    ”Nuutista… Hienoa, sillä on siis nimikin.” Sasuke tuhahti ja sai osakseen lisää murhaavaa katsetta. Poika huokaisi syvään.
    Sasuke alkoi tajuta loppumatkasta mitä hän siellä teki. Naruto meni hysteeriseksi nähtyään eläinkaupan, johon he olivat matkalla, ja yritti kaikin tavoin paeta tai viivytellä. Uchiha joutui vetämään hänet korvasta sisään kauppaan välittämättä kummallisista katseista tai Naruton kiljunnasta.
    ”Ah, hyvää iltapäivää arvon herrat!” Eläinkaupan omistaja, hiukan tukeva kaljuuntuva silmälasipäinen mies tervehti iloisesti, ”Miten voin auttaa?”
    Sasuke tajusi, ettei ryhmäläisestään olisi puhujaksi, joten hän kertoi tilanteen:
    ”Hänellä olisi sairas kissanpentu, joka tarvitsee hoitoa.” Alkoi kuulua uikutusta.
    ”Voi, niinpä kuulostaa! Näyttäkääs pikkuista minulle.” Kaupan omistaja tuli heti esiin tiskin takaa ja kurkisti koriin. Sasuke potkaisi blondia sääreen, että hän lopettaisi säälittävän uikutuksensa. Naruto inahti.
    ”Mahtaa pentu olla kipeä, raukkahan ihan inisee!” Mies ihmetteli ja otti korista pienen vaaleanruskean pennun esille.
    ”Todellakin.” Sasuke sanoi kylmästi ja tunsi Naruton potkaisun jalassaan.
    Kaupan omistaja johdatti pojat kaupan eläinlääkäripuolelle ja alkoi tutkia Nuukkia.
    ”Oho.” Hän huokaisi hiljaa. Naruto säikähti jo siitä kuoliaaksi. Mies nosti katseensa poikiin.
    ”Ei näytä hyvältä.” Ja Naruto murtui.
    ”Kai sille voi jotain tehdä?” Sasuke kysyi pojan puolesta. Kaupan omistaja nyökytti.
    ”Kyyllä, mutta siinä voi kestää. Ja jonkun pitäisi pitää huolta lopuista pennuista kun tyttäreni jäi äitiyslomalle.” Naruto alkoi ikään kuin loistaa.
    ”Lopuista pennuista?” Sasuke kysyi jälleen kuin hänen puolestaan. Hänellä ei ollut hajuakaan miksi hän niin teki.
    ”Niin, haluatteko nähdä?” Puolessa välissä lausetta Naruto kipitti jo ovelle. Sasuke hieroi ohimoitaan rasittuneesti ennekuin vastasi.
    ”Ilomielin.” Kaupan pitäjä ei todennäköisesti kuullut Sasuken äänensävystä kaikuvaa kylmyyttä ja selvää sarkasmia.

    Naruto oli taivaassa. Kaupan pitäjä oli ohjannut hänet ja Sasuken sivuhuoneeseen, joka olikin kuin toinen maailma. Seinillä oli monta kymmentä hyllynkaltaista kiipeilyraapimispuu kissan nukkumapaikkaa, lattialla oli pehmeitä tyynyjä, leluja ja kaikkea muuta, ja tietenkin kymmenittäin kissoja. Isoja, pieniä, mustia, valkoisia, ruskeita, oransseja, punaisia ja vaikka mitä. Jotkut leikkivät, joku raapi korkeaa raapimispuuta ja osa loikoili. Oikeassa nurkassa oli pieni aitaus minkä luokse kaupan omistaja suuntasi.
    ”Täällä ne pikkuiset ovat.” Mies sanoi ja heilautti pojat tulemaan katsomaan. Naruto kurkisti varovasti ja hänen poskensa punehtuivat ilosta. Aitaus oli kaukaa katsottua isompi ja siellä oli pieniä, pörröisiä kissanpentuja.
    ”Talon tuoreimpia tulokkaita. Heitä ei vain uskalla pistää vielä isojen pelottavien kissojen joukkoon, joten nämä viettävät aikaa täällä.” Kaupan omistaja kertoi. Naruto näytti siltä kuin voisi silitellä ja leikkiä pentujen kanssa viikkoja, kunnes kissat kyllästyisivät häneen. Omistaja tajusi sen ja avasi Narutolle pienen portin, mistä hän pääsi sisälle. Onnen kiljaisu täytti huoneen hetkeksi kun Naruto ryntäsi sisään. Sasuke katseli ihmeissään kuinka pennut tulivat kuin heti hänen luokseen ja antoivat pojan silittää itseään, kuin vanha tuttu olisi tullut käymään.
    ”Oho.” Totesi myyjäkin, ”Kissathan rakastavat häntä.”
    ”Näköjään.” Sasuke ihmetteli kun pennut kävelivät nauravan blondin naamalla.
    ”Kuule, minun täytyy mennä hoitamaan sitä teidän kissaanne, joten, jos voisitte vahtia pentuja sillä aikaa, niin saatte hoidon ilmaiseksi. Käykö?” Kaupan omistaja kysyi Sasukelta. Poika katsoi Naruton nauravaa naamaa, jota puski eräs punaruskea pentu. Sasuke huokaisi.
    ”Käy…”

    #94915

    WEEEHAHAAAH! Ei hassumpaa! 8D Niin mötä yaoia..? Eikö tää oo shonen-aita vai tuleeko edessäpäin..? 8D *outtaa nälissään*

    #94929
    Greensister
    Participant

    Tulee, tulee, ja mitä nakkia on shounen-ai? ;D

    #94939
    Dents
    Participant

    Shounen-ai= Poikarakkaus.

    #94942

    Dents wrote:

    Shounen-ai= Poikarakkaus.

    Eli ei niin kovaa hommaa kuin yaoi. 8D Shonen-aissa on vaan semmosta lempeetä rakkautta ja yaoissa vähän muutakin… XD

    #94954
    Dents
    Participant

    Rajua kamaa. Ihan suoraa, näytettyä yhdyntää ja alastomuutta. K18 kamaa, tai K15 ylöspäin.

    #94978
    Greensister
    Participant

    Aijaa. Äh, jonkun pitäisi tehdä näistä hommista joku lista, et tietäis ;D Okei, sitten se on shounen-ai!

    #97229
    Arty-chan
    Member

    Hei hei HEI!! Greensister! Sitä jatkoa tässä kuolattaisiin…

    #102111
    Greensister
    Participant

    ÄÄ! Miten mie oon pystyny unohtaa tän koko tarinan! Okei, mie nyt päätin hyvittää sen, ettei jatkoa ole tullut pitkään aikaan ja kirjoitin vähän, mutta se jäi sitten vähäksi, sillä en muistakkaan enää kunnolla mitä piti tapahtua O.O

    **

    ”Taidan tulla hulluksi tätä menoa.” Sasuke puuskahti ja otti kaapista ison pussillisen kissanruokaa. He olivat eläinkaupan varastossa, mikä toimi myös kahvihuoneena ja Sakura oli tullut katsomaan poikia. Naruto ei valitettavasti ollut paikalla, joten Sakura sai punastella rauhassa Sasukelle, jolla oli yllään vaaleanpunainen kaupan oma esiliina.
    ”Miksi minun pitää hoitaa kaikki likaiset hommat, kun Naruto pörrää niitten tuomionpäivän kattien kanssa?” Sasuke puhkui raivoa ja raahasi ruokapussia varaston läpi. Sakura hihitti.
    ”Kohta se on ohi.” Hän yritti lohduttaa, mutta vastaukseksi sai puhinaa ja oven, joka läimäistiin perästä kovaan ääneen kiinni. Sakura hörppäsi loput nyt jo kylmästä teestään ja meni perään. Kun hän saapui kissojen huoneeseen, Sasuke oli jo melkein tyhjentänyt koko pussin. Huoneessa kuului hirveä naukuminen ja pentujen nurkasta hirvittävän kovaa hihitystä. Sakura meni kurkistamaan pentuja, jotka kiehnäsivät nauravassa Narutossa.
    ”Täällähän näyttää sujuvan hyvin.” Sakura naurahti. Naruton pää nytkähti ja hymy leveni pojalla entistä leveämmäksi.
    ”Hei Naruto!” Sakura sanoi, ”Tulin vain tervehtimään, katsomaan miten täällä sujuu. Ja Kakashilta terveisiä.” Naruto naurahti pilkallisesti, kun ajatteli mitä terveisiä Kakashi oli oikeasti lähettänyt. Sakura käänsi katseensa ja katseli hetken kuinka Sasuke yritti pistää kissanruokapussia roskikseen huonolla menestyksellä, kun siinä päällä makasi lihavanlainen kollikatti.
    ”#¤%%&!” Sasuke murisi ja Sakura naurahti tyttömäiseen tyyliinsä. Sitten hän kääntyi takaisin ja sattui huomaamaan tummansinimustan pennun, joka nukkui reunalla välittämättä ympärillä hyörivistä muista pennuista. Outoa kissassa oli, että sillä oli vain yksi valkoinen kohta, sen tassu.
    ”Onko tuolla nimeä?” Sakura kysyi ja osoitti tummansinimustaa pentua. Naruto käännähti nähdäkseen pennun ja kohautti olkapäitään.
    ”Miten se voi nukkua tuossa hälyssä?” Sakura ihmetteli ja katseli kahta muuta pentua, jotka tappelivat aivan tummasinimustan pennun vierellä.
    ”Ei se nuku.” Sanoi Sasuke, joka oli ilmestynyt Sakuran vierelle, ”Se valvoo muita.”
    ”Todellako?” Sakura ihmetteli. Naruto nosti katseensa ja tuijotti hyvin ihmeissään Sasukea.
    ”Se on sen tapa. Se ottaa vastuuta muista pennuista.” Sasuke kertoi. Kumpikin, sekä Sakura, että Naruto pystyivät vain tuijottamana hiukan hämmentyneinä ryhmäläistään. Mistä Sasuke sen tiesi?
    ”Oho, kylläpä aika rientää!” Sakura huudahti nähtyään seinällä olevan kellon, ”Minun pitää mennä, hei, hei!” Ja sen sanottuaan hän juoksi pois. Vielä avoimesta ovesta sisään tuli kaupan omistaja, hymy naamallaan ja käsiään hieroen.
    ”Noniin. Nyt on Nuuk taas kunnossa ja parin tunnin päästä valmiina lähtemään kotia.” Kotia. Sasuke katsahti Narutoa. Nuuk ei oikeasti ollut hänen, joten sen oli luultavammin jäätävä kauppaan. Ei Naruto voisi huolehtia siitä yksinään.
    ”Oho!” Kaupan omistaja huudahti ja katseli ympärilleen, ”Onpa täällä siistiä! Olettepas näppäriä poikia.” Sasuke olisi halunnut huomauttaa väärästä persoonamuodosta, mutta jätti asian sikseen.
    ”Tästähän teitä pitäisi palkita, kun olette tehneet näin upeaa työtä… Hmm, hmm…” Sitten kaupan omistaja katosi kaupan puolelle. Sasuke katsoi Narutoa ja tämän hieman masentunutta ilmettä. Sitten hän puhalsi ilmat keuhkoistaan.
    ”Nuuk ei ole sinun. Sinun täytyy jättää se kauppaan. Täällä sillä olisi leikkikavereita ja ruokaa. Ties vaikka se kuolisi sillä aikaa kun olemme jossain tehtävää tekemässä.”

    #105852
    Cafefani
    Member

    jee kiva tarina !! 😀

    (olikohan tää viesti vähän tylsä…?)

Viewing 10 posts - 1 through 10 (of 10 total)
  • You must be logged in to reply to this topic.