- This topic has 6 voices and 7 replies.
-
Posts
-
Idea on sama kuin manga-osion samanlaisessa topicissa. Ajattelin että olisi kiva seurata mitä levyjä te sangatsulaiset olette tulleet ostaneeksi. Yrittäkää kirjoittaa hieman pidempiäkin arvioita ja mielipiteitä ostamistanne levyistä, niin sitten sen perusteella olisi kätevä löytää itsekin hyvää ja mukavaa musiikkia.
Hieman apukysymyksiä: 🙂 Miksi päädyit juuri näihin hankintoihin? Mitkä kappaleista olivat parhaita? Minkälainen kokonaisuus levy oli yleensä ottaen? Mitä mieltä olet julkaisun laadusta, bookletista jne.
Kiva että teit tän, hyvä idea. 🙂
Nooh tässäpari viikkoa sitten, ostin bändin nimeltä Summoning levyn Minas Morgul. Ja oon koko ajan vaan tullut varmemmaksi että se on yksi maailman parhaista levyistä. Levyn parhaita kappaleita on Lugburz, Marching Homewards, The Legend Of The Master Ring ja Dor Deadeloth. Kaikki kappaleet on kyllä jäätävän eeppisiä. Kuten levyn nimestä voi päätellä, on levyn teema Lord Of The Rings tyylinen. Tosin viittauksia Lord Of The Ringssiin löytyy melkeen kaikista Summoningin kappaleista. Ja sehän on tietysti hyvä, mun mielestä. Ehdottomasti ylitti odotokseni ja on todellakin maksanut itsensä takaisin.
Sitten viime lauantaina sain vihdoinkin ostettua Turisaksen The Varangian Wayn. Se on tietysti upea ja mahtipontinen levy. Ne kappaleet tosin oli kaikki mulle jo entuudestaan tuttuja, mutta ajattelin että tän kyllä haluun levyllekkin kun on niin hyvä. Parhaita kappaleita tässä levyssä on To Holmgard And Beyond, Fields Of Gold ja tietysti Miklagard Overture. Tämäkin levy on todella hyvä eikä tosiaan tuota pettymystä. 🙂
Viimeisin levyhankintani oli Hanoi Rocks: Street Poetry. Itse tykkään tästä levystä todella paljon, ehkä jopa enemmän kuin vanhemmasta Hanoista. Biisit ovat minusta sopivan mittaisia, noin neljä ja puoli minuuttia pisimmät(?). Ja näissä biiseissä on minusta huippu asenne, sellaista perinteistä rockiahan tämä on mutta silti. Ja voi että kun tykkään Maikin äänestä, ei kiesus.
Biiseistä en ehkä osaa parasta mainita, mutta mainitsemisenarvoinen on ainakin levyn nimikkobiisi, eli Street Poetry. Myös Fashion on hyvä.
Biisilista Wikipediasta, jos joku haluaa välttämättä tietää tämän sisällön:1.Hypermobile – 4.04
2.Street Poetry – 3.56
3.Fashion – 3.16
4.Highwired – 3.29
5.Power of Persuasion – 4.14
6.Teenage Revolution – 3.37
7.Worth Your Weight In Gold – 3.32
8.Transcendental Groove – 3.03
9.This One’s For Rock’N’Roll – 3:44
10.Powertrip – 2.37
11.Walkin’ away
12.Tootin’ Star – 2.39
13.Fumblefoot and Busy Bee – 2.05Tuplapostausta. Lahjaksi sain kauan kaipaamani Dire Straits -bändin kokoelmalevyn. Luonnollisesti levyllä on kaikkein aikojen parhaimmat Diren biisit, mutta jos tuntuu siltä, saahan niitä aiempiakin levyjä ostettua. Tämä levy on minulle muutenkin todella "tärkeä", koska kyseinen bändi on ollu lapsuudessani mukana, joten onhan se nyt mahtavaa saada tämä levy ihan omaksi.
Biisilista on yhä pöllitty Wikipediasta, kiitokset listan laatijalle. Ykkösbiisi taitaa olla Walk of Life, koska sitä biisiä muistan eniten kuunnelleeni koskaan, ja muutenkin kyseinen kappale on niin pirun loistava. Ja nyt se lista:
CD 1
1.Sultans of Swing – 05:45
2.Lady Writer – 03:39
3.Romeo and Juliet – 05:51
4.Tunnel of Love – 08:07
5.Private Investigations – 05:45
6.Twisting by the Pool – 03:30
7.Love over Gold – 03:27 (Live)
8.So Far Away – 04:02
9.Money for Nothing – 04:05
10.Brothers in Arms – 04:56
11.Walk of Life – 04:07
12.Calling Elvis – 04:37
13.Heavy Fuel – 04:54
14.On Every Street – 04:34
15.Your Latest Trick – 06:29 (Live)
16.Local Hero − Wild Theme – 04:19 (Live)CD 2
Kaikki kappaleet liveversioita.
1.Calling Elvis
2.Walk of Life
3.Last Exit to Brooklyn
4.Romeo & Juliet
5.Sultans of Swing
6.Brothers in Arms
7.Money for Nothing
Itse sain joululahjaksi Scar Symmetryn Holographic Universen ja Battleloren Last Alliancen.
Holographic universessa kappaleet muodostavat hyvän kokonaisuuden ja ovat taitavasti sävellettyjä. Lyriikoissa osataan käsitellä ajatuksia herättäviä aiheita. Lyriikat kertovat monissa Scar Symmetryn kappaleissa ei-niin-kovin-valoisasta tulevaisuudesta, ja siitä mihin teknologinen kehitys on johtanut. Pidin tällä levyllä monista biiseistä, ja päällimmäisenä mieleen jäi Quantum leaper.
Battlelore on suomalainen bändi, ja minusta on kerrassaan hävettävää miten vähälle huomiolle se on jäänyt. Jos tykkää eeppisestä ja hyvin tehdystä musiikista, niin suosittelen lämpimästi. Battlelorella on oma ainutlaatuinen soundinsa, ja lyriikoiden aiheena on Tolkienin kirjat, mikä on mielestäni loistava juttu. Tolkien-aiheita osataan käsitellä kuitenkin sen verran hienovaraisesti, että asiaan perehtymättömätkin voivat nauttia niistä.
Kyoka8 wrote:
Battlelore on suomalainen bändi, ja minusta on kerrassaan hävettävää miten vähälle huomiolle se on jäänyt.
Battlelorella on kyllä kieltämättä hyvää tuotantoa, serkku kerran kuuntelutti, kun itse olin aikaisemmin kuunnellut tasan yhden kappaleen kys. bändiltä.
Eilen ostin vihdoin ja viimeinkin Moonsorrowin levyn! Minulla on ollut jo pari vuotta ongelmana päättää, minkä levyn ostaisin, koska suosikki kappaleeni löytyvät monilta albumeilta.
Suden Uni albumiin päädyin sitten, eikä kaduta kyllä yhtään.Itsellä ei pahemmin levyjä tule osteltua, ellei sitten satu juuri suosikki yhtyeideni levyjä löytymään kohtuulliseen hintaan.
Alku viikosta kuitenkin ostin Anttilan levyalesta Children Of Bodomin Something Wild levyn hintaan 1e 😀Imogen Heapin esikoislevy iMegaphone tarttui mukaan tänään, kun kävin ensimmäistä kertaa Helsingin Levykauppa Äx:ssä. Hintaa levyllä oli 19,90€ – tavallisesti en todellakaan ostaisi tuolla hinnalla mitään CD:tä, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. Ehkä suurimpana syynä oli se, että en ole nähnyt tätä levyä oikein missään muualla myynnissä (varmasti jostain löytyisi ja halvemmalla hinnalla, mutta vähät siitä). Tunnen muutenkin tämän levyn biisejä aika huonosti. Olen kuunnellut Heapin uudempia levyjä – Speak for Yourself ja Ellipse – moneen, moneen kertaan, mutta iMegaphone on aina jäänyt vähemmälle huomiolle.
Hyviä biisejä tälläkin levyllä, vaikka Imogenin nykyinen tyyli miellyttääkin vähän enemmän. 🙂 Tässä ensimmäisessä levyssä on kuitenkin jotain särmää, jota ei myöhemmillä levyillä pahemmin kuule. Hassua ajatella, että tämä levy ilmestyi jo vuonna 1998!
Tässäpä Sweet Religion kuunneltavaksi. 🙂 Yksi suosikeistani tältä levyltä.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
