Hirveetä. Hirveetä! HIRVEETÄ!
Kaikki menee päi mäntyä… Jokainenhan tietää sen sanonnan? Juuri nyt se ei riitä kuvastamaan, miten minulla menee.
Äiti ja isäpuoli suuttuivat minulle, koska odotin työnantajalta (joka antaa minulle tulevan kerhon toimeenpanon) puhelua, mutta he tarvitsivat apua kotitöihin. Sitten heillä meni hermot, ihanaa. Sitten kuulin työnantajalta kokouksesta, josta en ole kuullutkaan – sähköpostissa ilmoitus. En ole tarkastanut sitä aikoihin. Ihanaa. Siellä kokouksessa päätetään milloin on kerhoajat. Nyt on sitten kyseenalainen juttu, onko minulla kerhoa vedettävänä vai ei. Olisin halunnut kerhonohjaajaksi.
Lisäksi lukio mättää pahemman kerran. Kyseenalainen juttu sekin, milloin katkaisen lukion. Mutta katkaisen kumminkin.
Huomenna on englanninkoe. Sanoja on niin paljon, etten muista 1/4 -osaakaan. Mahtavaa. Matikkakin menee huonosti.
Minua harmittaa myös siskopuoleni koulutyö. Se meni hänellä pilalle, kun nettiyhteys katkesi ja hän työskenteli netissä.
Pää on kipeä stressailun takia. Mahtavaa.
En omista musiikin kirjaa, huoh. Ja siitä tulee koe. Eikä ole enää aikaa hankkia sitä. Voi paska, jos nyt yhden kerran saa rumemmin sanoa.
Äh. Saanko kuolla?