Patrik

Nokkospolku
Sarjakuva projektini lähti siitä kun haluan kokeilla ja harjoittaa sarjakuvapiirtäjä taitojani nyt kunnolla. Mutta koska ongelmana on etten osaa piirtää ihmisiä ja sivut töppäsivät jo kolmanteen. Päätin repiä sivut pois ja aloittaa puhtaalta pöydältä. Nyt siis kirjoitan ensiksi juonen joka syntyy suunnittelemalla kavereiden kanssa ja itsekseni. Tämä kertoo lukio ikäisestä nuoresta naisen alusta jolla on vaikeuksia. Hänellä on ongelmia vaikka muille jakaa, hän on vasta muuttanut Sankarikadulle. Keminmaan lukiosta Keminlukioon siirtyminen ottaa Venlaa ( päähenkilöä ) aluksi pannuun. Alku ei suju hyvin, hän on nukkunut pommiin ja hänellä on kiire. Maanantai aamu tuntuu hänestä perjantai 13. päivältä.
Lyhyesti sanottuna: Nokkospolku kertoo nuoren naisen elämästä, siitä kun hän tapaa komistuksen nimeltä Teemu jonka kanssa alkaa seurustelemaan jonkin ajan kuluttua. Siitä miten hänen välinsä isään kylmenevät ja Venla joutuu muuttamaan mumminsa luokse Ajokseen asumaan ja hänen malliurastaan joka tulee lopulta esille.

"Meillä kaikilla on ongelmia elämässämme.
Silloin tuntuisi siltä että kulkisi nokkospolulla paljain jaloin.
Matka on tuskallinen ja raskas,
olipa se pitkä tai lyhyt."

Portal
Pääsarjis projektini joka on juonen kannalta kesken.
Tämä kertoo naisesta joka matkatessaan linja-autollaan Oulusta Rovaniemelle painaa pysäkkinappia ja, voi kyllä, päätyy toiseen ulottuvuuteen. Ja hän muuttuu koiraksi/sudeksi, mikä kummastuttaa häntä suuresti. Tämä sarjakuva perustuu draamaan, salakavaliin tappoihin ja tuon naisen yrityksistä päästä takaisin omaan maailmaansa takaisin ihmiseksi. Tilannetta ei helpota se että häntä pidetään monessa tarustossa jumalankaltaisena olentona, jolla on paljon maagisia voimia. Todellisuudessa tällä naisella ei ole minkään laisia erikoisuuksia kuin ettei hänellä ole kuin neljä polkuanturaa siinä missä muilla on viidestä kuuteen ja siivet.

No, ennen kuin edes ehdin lukea ja tutustua animeen/mangaan paremmin aloin jo tykkäämään. Suosikki hahmoksi kohosi Edward ( no tietysti päähahmo ), mutta mitä pidemmälle luin pokkareita sitä enemmän tykästyin Royhyn ( miten se taivutetaan? o__ô ). Loppujen lopuksi Edwardin maailman kuva on turhan mustavalkoinen joka alkoi ottamaan päähän, samoin kuin hänen lapsellinen "jätän nyt perheeni taakseni ja lähden pois!" – tyylinen alku. Ei maistunut minulle enään. Roy puolestaan on sympaattinen hahmo siinä mielessä että katuu kovasti tekojaan vaikka esittää kylmää, hänellä on tunteet vaikkei näytä niitä ja hän pitää alaisiaan ystävinään.
Myös yksi syy miksi tykästyin Royhyn enemmän kuin Edwardiin on myös siinä että olen aina pitänyt sivuhahmoista enemmän ja tahdon myös erottua massasta. Enkä todellakaan pidä RoyxEdward – parituksista, vaikka he eivät tule kovinkaan hyvin toimeen keskenään he kumminkin vetävät yhtä köyttä ( mikä puolestaa kertoo sen etteivät he VIHAA toisiaan ). Ja olen itse pedofiiliaa vastaa joten en hyväksy liki 30 – vuotiaan miehen ja 16 – vuotiaan pikku pojan paritusta.
Myös symppis hahmoiksi tulivat Maes Hughes, Royn hyvä ystävä ja ihana perheen isä. Tälläisen miehen haluan itsekkin, mutta hän osasi olla välillä rasittava. Jean Havoc, mitä nyt sanoisin? Onneton tupakkamies joka ei saa naista ostamallakaan, minua säälittää mies niin suuresti. Ja melkein itkin kun huomattiin ettei hän tunne enään jalkojaan ja hänestä tuli raajarikko. Eikä! Toivon ettei Jeanille käy kuinkaan edetessä ja että hän olisi silti mukana sarjassa.
On myös monia muita minulle suosikkina olevia hahmoja, Ling, Scar, Greed ( ennen Lingiä ), Lingreed, Armstrongit ja Van Hohenheim<3

Anime ei ollut hyväksi minulle, se hyppi missä sattuu otti sieltä täältä ja loppu ihmetytti minua. Onneksi sain kuulla kaveriltani että Fullmetal alchemistista tehdään mahdollisesti uusi animesarja joka pohjaantuu suoraan mangaan. Sen haluan katsoa ja ostaa, nyt odotan innolla pokkaria numero 20.