Re: Animeparitukset – hyvät ja huonot

Hah, justiin kun mainitsin että tällanen ketju tarvittaisiin niin ilmestyi. Sillä välin kun olin kirjoittamassa sitä viestiä jossa sen mainitsin. Time paradox.
No haaremisarjoista ei koskaan tule yhtään hyvää paritusta koska päähenkilö aina päätyy yhteen sen kaikkein ilmeisimmän tytön kanssa jolla ei periaatteessa ole fanikantaa ollenkaan ja persoonallisuus on nollan tasoa. Sekä tsundereparitukset, mikä niissä taas viehättää. Kestää sarjan loppuun että tyttö tiuskaisee nopeasti että "joo emmä sinua niin vihaa" ja se on muka joku suuri merkkipylväs suhteessa.
No heteroparituksista… Lelouch/CC toimii. Niin tasapainoinen ja vakiinnutettu, kuin minikokoinen perhe joista kumpikaan ei tajua pitävänsä toisista mutta jos pitäisi elää ilman toisen tukea niin ei siitä tulisi mitään. CC on aina se joka juo liikaa viiniä eikä Lulussa ole fyysisestä kunnosta päätellen miestä vastustamaan. Hah. Toinen samanlainen on Leda/Dio, Casshern Sins, joista tässäkin nainen on dominoivampi osapuoli (selvemmin kuin edellisessä) ja ajaa omia etujaan, tietynlaista yhteistyötä jossa kumpikin osapuoli hyötyy toisesta, mutta tästäkin löytyy tasaista molemminpuolista välittämistä. Varsinkin loppujaksoissa käy selväksi. Niin muusta maailmasta eristettynä. Ahh. Harvoja selviä canonparituksia joista pidän, nuo kaksi.
Inugami/Nanjou Pani Poni Dashista on myös kiva. Rauhallinen ja hitaasti kehkeytyvä, sitä on kiva katsoa kun pari saa jopa vähän ruutuaikaa animessa. Okei, nyt taisi jo tulla selväksi etten pidä poukkoilevista on-off-suhteista mitä tulee heteroparituksiin.
BL on asia erikseen. Tänä keväänä olen hapoissa Casshern/Diosta (sadisti ja masoksisti sopivat yhteen, d’ohoho), tämäkin Casshern Sins. Kyllä voin parittaa samaa henkilöä kun mahdollisuuksia on niin vähän. Sellainen trio siinä sarjassa, viime aikoina olen alkanut ajatella miten hyvin 3P tässä toimisi. Hetaliasta pitää erikseen mainita Venäjä/Kiina, kommarikumppanit, mutta siinä sarjassa voi parittaa Ranskaa kenelle tahansa ja Venäjää kaikille itäblokin valtioille sekä Suomelle ja kaukoidän valtioille. Ranska/Englanti on kyllä erityisen toimiva. Tykkään väkivaltayaoista, Hetalia on täydellinen siihen kun sodat voidaan kuvata… homona. Mutta sitten on juuri tuo Cass/Dio josta on kiva löytää jotain pehmeämpää koska kumpikin on toisiaan vihaavia tappokoneita. Hieman nolottaa sanoa noin mutta on minun mielikuvitukselleni pohjaakin, jos ei muussa niin epämääräisistä dialogeissa. "Jos on olemassa sellainen asia kuin elämänilo, minulle se olet sinä."
edit: muokkasin. paljon. helpommin luettavaan muotoon.