Ihan ok bändi on kyseessä. Kuten moneen muuhunkin, niin Despaankin olen jo ehtinyt hieman kyllästymään. On sitä parempiakin laulajia olemassa, kuin Hizumi, mutta eipä tuo mies huonostikkaan laula.
Viimeisimmät kappaleet (Scissorssia lukuun ottamatta) ovat olleet harvinaisen tylsiä, ja Despan tyyli on kaupallistunut valtavasti. Pidän vanhasta tuotannosta enemmän.
Näin yleensä ottaen Despan musiikki on paikoittain hieman puuduttavankin synkkää, siis jotenkin vain liian yksi puolisen synkkää, esim. kaikkien Mirrorin kappaleiden lyriikat ovat enemmän tai vähemmän toistensa kaltaisia, mutta kyllä kyseistä levyä siitä huolimatta on paljon tullut kuunneltua.
Ensimmäinen kappale, jonka kuulin oli Garnet. Ensin en pitänyt siitä ja pidin sitä pelkkänä kakofoniana, mutta sitten kuulin Bornin, joka kolahti heti. Ja niinpä tutustuin muuhunkin tuotantoon.
Minua myös harmittaa se, että Despan kappaleissa ei ole juuri olleskaan kitarasooloja, vaikka Despan tyylisessä musiikissa niitä pitäisi olla. D’espairsRay ei loppujen lopuksi ole kovinkaan raskasta musaa, kun seassa on paljon melko kevyitä elementtejä.
Lempikappaleeni ovat: Scissors, In vain, Sixty-nine, Damned, ja Reddish -Diva version-
Näin yhteenvetona voin sanoa, että ihan mukava bändi, vaikkakin ole jo hieman kyllästynyt siihen. Lahjakkaita muusikoita ^^
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
