Re: Paras/parhaat mangaka?

Home Forums Manga Suosikkiäänestykset ja kyselyt Paras/parhaat mangaka? Re: Paras/parhaat mangaka?

#43715
AvatarInu-Mimi
Member

Tuo Yukimura on kyllä melkoinen mangaka. Planetesia en ole katsonut kuin animena mutta Vinland saga pitää otteessaan niin ettei mitään rajaa, harmi vain että kääntäjät on usein kiven alla.
Njaa, minulla on useita suosikkeja, kaikki eri syistä. TRANSLATORFAGS WHERE ART THOU.

Nobuyuki Fukumoto – mm. Akagi, Mokushiroku Kaiji, Gin to Kin.
Ensimmäiseksi osuu silmään omalaatuinen tyyli (mitä minä selitän, ensimmäisenä osuu silmään NENÄ ei kirjaimellisesti) jossa on kuitenkin kauheasti yksityiskohtia. Tykkää ilmeisesti tussaamisesta. tekee suurimmaksi osaksi uhkapelimangaa joiden vahvuudet ovat juonenkäänteet jossa hahmot vain seisovat paikallaan ja keskustelevat mutta jota silti ei voi lakata lukemasta. Eri sarjojen hahmot ovat melkein toistensa vastakohtia joten tunnelma pomppii laidasta laitaan mutta ei jää koskaan pois. Niin, tunnelma on parasta hänen sarjoissaan. Henkilöiden tunteisiin samaistuu väistämättä. Mindgame mango jossa lukijoille annetaan samat vihjeet kuin päähenkilöllekin ja aikaa tajuta strategiat itse (tämä jää taka-alalle Akagissa jossa on shonenkompleksi ja Akagi on luonnostaan ylivertainen, mutta Kaiji taas on täysin tavallinen pulliainen jonka on pakon edessä keksittävä jonkinlainen toimintasuunnitelma). Todentuntuiset persoonallisuudet. Naishahmojen vähyys saattaa ihmetyttää jotakuta mutta ne ovat mangassa yleensäkin vain tiellä kaikella kunnioituksella.

Kouji Kumeta – Katte ni Kaizou, Sayonara Zetsubou Sensei, Sodatte Darling, paljon lyhyitä sarjoja.
Huumorimangaka ja se näkyy. Vaikka piirrokset ovat pelkistettyjä, lineart paksua ja asennot joskus vähän derp niin se on juuri sellaista nopeasti luettavaa joka sopii gag-mangoihin. Paitsi taustat joita jää tuijottamaan vain siksi että siellä on jotain paradoksaalista jota ei ole koskaan itse ajatellut. "Mistä nuo ajatukset kumpuavat?" Hyvin itsekriittinen ja riikkoo koko ajan neljttä seinää (ei silti yliampuvasti kuten vaikka hayatessa) ja japanilainen työnarkomaanius nostaa mangan (tässä SZS, ainoa joka on vielä kesken) tasoa luku luvulta. Hahmot ovat ää rim mil leen karrikoituja. Periaatteessa sarjat ovat slice-of-lifeä mutta onko sillä niin väliä jos välillä mukaan tulee kommondori Perryn kaksoisolento joka onkin oikeasti humanoidi joka haluaa avata kaiken suljetun. Ei ota itseään liian tosissaan.