Mielenkiintoinen aihe. Vaikuttaa siltä, että meitä on moneksi, itsekään en ole kummemmin seurustellut.
Olen niitä ihmisiä, jotka ihastuvat hirvittävän helposti, ja osoitan myös ihastukseni kohteelle pitäväni tästä. Olen siis aloitteita tekevä, rohkea ihminen. Monet kerrat minut on torjuttu, mutta nyt en oikeastaan enää jaksa yrittää. Ja sitähän sanotaan, että rakkaus osuu kohdalle, kun sitä vähiten odottaa.
Mitä tuohon "seurustelun" aloittamisikään tulee, niin onhan se yksilöllistä. Ihmisen pitää ainakin olla fyysisessä mielessä kypsä, sekä kykeneväinen ajattelemaan muita kuin itseään. Mutta loppujen lopuksi, mitä me seurustelulla käsitämme? Onko se vain rentoa hengailua yhdessä, vai kiihkeä sukupuolisuhde? Ujostelua, vai rohekutta puhua toiselle? Milloin seurustelua voi pitää vakavana? Minkä ikäisenä voi sanoa, että seurustelee. Missä menee uskottavuuden raja?
Minun on lisäksi otettava kantaa myös tähän "rakastumiseen". Itse olen ainakin vahvasti sitä mieltä, että yksinkertaisesti peruskoululainen tai edes lukiolainen voi rakastaa ihmistä, sen perimmäisessä merkityksessä. Toki seurusteleva pari välittää toisistaan, haluaa olla toisen lähellä ja niin edelleen, mutta en sanoisi sitä vielä rakkaudeksi. Rakkaus on melko määrittelemätön käsite, joka tulee kokemuksen ja iän myötä. Todellista rakkautta voi tuntea ihmiseen vain, jos tuntee sen toisen ihmisen läpikotaisin, ja hyväksyy tämän huonotkin puolet. Mutta ennen kaikkea, on tärkeätä tuntea myös itsensä.
Mutta tämä olikin vain minun äärimmäinen mielipiteeni. Haluaisin herättää keskustelua tästäkin aiheesta :3
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
