Re: Seurustelu

Home Forums Sekalaista Muut Seurustelu Re: Seurustelu

#48730
scarecrowscarecrow
Participant

Scarecrown tarinat seurustelurintamalta… : D

Ensimmäisen kerran aloin seurustella kolmannella luokalla, ja juttu jatkui seiskalle saakka. Jouduimme ya:lla eri luokille, ja yhteinen aika jäi niin vähiin että erkanimme toisitamme aina vain enemmän. Laitoin poikki neljän vuoden jälkeen, kun tuntui että juttumme ei saisi enää tuulta siipiensä alle niinkuin silloin ala-asteella.

Ihastuksia tuli ja meni, mutta vasta yheksännellä aloin seurustella kunnolla erään samanluokkalaisen pojan kanssa. Vaikka olimme olleet samalla luokalla kahden vuoden ajan, tutustuimme kunnolla mesen välityksellä ysiluokan syksyllä. Kävin hänen luonaan muutaman kerran, katselimme elokuvia ja muutenkin synkkasi, mutta poika oli kiinnostuneempi yhdestä toisesta tytöstä, joka oli meidän kanssamme samalla luokalla. Tyydyin kohtalooni kun poika laittoi kuukauden jälkeen poikki, ja olin kiukkuinen itselleni kun annoin itseni sillä lailla kiintyä häneen. Ajattelin että en enää ikinä rakastu keneenkään sillä tavalla.

Viime lokakuussa aloin seurustella jälleen, kun paras ystäväni tutustutti minut erääseen tyyppiin. Meillä meni hyvin, mutta pian huomasin kuinka välinpitämätön ja jopa tunteeton olin häntä kohtaan. Hän olisi hakenut minulle vaikka kuun taivaalta, jos olisin vain pyytänyt, ja pian minua alkoi ahdistaa hänen täydellisyytensä ja oma kypsymättömyyteni. Erosimme puolentoista kuukauden jälkeen ja toivon että hän ihan oikeasti löytäsi Sen Oikean joka todella olisi hänen kultaisuutensa arvoinen.

Olin kuin puulla päähän lyöty kun entinen ysiluokan poikaystäväni alkoi tämän vuoden tammikuussa lähetellä viestejä ja jutella mesessä enenevissä määrin. Lopulta annoin hänelle luvan tulla käymään, ja hän tuli – ja jäi yöksi. Nopea eteneminen yllätti meidät kummatkin, mutta ainakin vielä on mennyt loistavasti, ja olen saanut kuulla monta kertaa kuinka häntä on kaduttanut minun dumppaamiseni. Tosin edelleen kalvaa epäilys, josko hän sittenkin olisi taas muuttanut mielensä… 😐

Elikkä tällaista. Ja sitten asiaan.

Juu eli ihminenhän voi oikeastaan rakastua minkä ikäisenä tahansa, mutta se onkin eri juttu että minkälaatuinen alle kymmenvuotiaiden tai siitä muutamaa vuotta vanhempien seurustelusuhde on (tosin itselläni seurustelu silloin ala-asteella oli kyllä ihan kunnollista yhteisen ajan viettoa, kyläilyä ja yhteistä ympäriinsä riehumista (: ), ja että kuinka kauan rakkaus kestää. Lapsi/varhaisnuori ei osaa sitoutua samalla tavalla kuin vanhemmat, mutta en usko että tarvitseekaan. Seurustelu näin yleensäkään ei saisi olla mikään polttomerkki joka leimaa sinut ikuisiksi ajoiksi jonkun ihmisen kumppaniksi.

Ikäerosta voi myös vääntää kättä vaikka kuinka: on hyvä että vanhemmat suhtautuvat varovasti esim. 9 vuotiaan ja 15 vuotiaan väliseen seurusteluun (en tosin tiedä esiintyykö tällaista paljoa) mutta jo viisi- kuusitoistavuotiaan ja kaksikymppisen välisen seurustelun luulisi olevan sen verran kypsempää, ettei sitä tarvitsisi jatkuvasti vahtia. Ja kymmenien vuosien ikäero aikuisten seurustelusuhteessa on mielestäni ok, kunhan ihmiset vain oikeasti välittävät toisistaan (:

Mjah, sori puuduttavan pitkä ja rasittavan mitään sanomaton viesti : D Piti vaan päästä purkamaan ajatustaan… ^^

Edit: Vapaalla jalalla jälleen ^____^ Eli poikakaveri sitten meni ja muutti mielensä.