Re: Tirinity blood

Olin kahden vaiheilla koko sarjan kanssa kun menin ostamaan ja lukemaan ykkös- ja kakkososan. En pitänyt piirrostyylistä, tarina tuntui sekavalta, hahmot pelkiltä kuorilta ja välillä jouduin miettimään, mitä kummaa oikein olin ajatellut kun tuhlasin rahani tällaiseen. Onneksi kolmososa pelasti. Sen jälkee kaikki tuntui heti selvemmältä ja opin vähän pitämään Estheristä. Sarjassa taistelukohtaukset ovat hiukan epäselvästi kuvattuja, ja välillä jo edellämainittu taustojen puuttuminen heikensi juonessa mukana pysymistä. Olen kuitenkin sitkeästi tarttunut jokaiseen uuteen osaan kaupan hyllyllä, ja luulen että tee-se-itse-aivopesuni alkaa tehota: en enää kavahda ylinättejä miehiä/poikia saati sitten naisia/tyttöjä. Ehkäpä TB:ssä minua kiehtoo juurikin se, että se ei ole ihan sitä, mitä normaalisti luen (poikamangamättöä). Latinasta ja kristinuskon sotkemisesta en oikein tiedä sanoa… Rosenkreuz Orden herätti mielenkiintoa, Ruusurististähän puhuttiin Da Vinci -koodissakin… Ellen nyt ihan sitten ollut väärässä ja mennyt itseäni nolaamaan. But anyways, jatkan sarjan lukemista ja mietin vakaasti kaikkien kehuman animepuolen katsastusta.