Paljon melua melko tyhjästä

Ensiksi se mitä kaipaatte eli asiallista tietoa. Paitsi että aika köyhäksi jääpi. Twitterissä mainitsin, että yksi tarjous hyväksyttiin ja kaksi lähetin. Se, joka hyväksyttiin, jää kustantajan vaatimuksesta salaisuudeksi kesäkuuhun saakka. Siinä näet on mukana toinenkin taho japanilaisen mangakustantajan lisäksi. (Rise Up, Crystavox.) Ja tarjousvaiheessa olevia sarjojahan ei ikuna paljasteta. Paitsi että nyt paljastan, kun kyseessä on Maagisen suklaapuodin jatko-osa eli ei mikään erityinen salaisuus. Totta puhuen juuri kaksi minuuttia sitten lähetin Japaniin tarjouksen myös Trinity Bloodin osasta 19. Huomasin vasta tänään Anime-lehdestä, että sellainenkin oli ehtinyt ilmestyä. Niin kiiperin epämääräinen julkaisutahti sillä, ettei huomakaan. Ei siis Anime-lehdellä vaan TB-pokkareilla. Jos japanilaiset tällä kertaa toimivat tolkullisen aikataulun mukaan niin julkaisemme tuon osan syksyllä. Viimeksi jostain syystä sopimukset ja materiaalit viipyivät niin maan kirvelisti.

Eli tänään siis lähti kolme (3!) tarjousta. Se kolmas on kaksiosaisesta tyttöinsarjasta, josta sinä et ole edes kuullut ikinä. Paitsi jos olet. Palataan asiaan kun tulee vastaus Japanista. Sitä odotellessa kerron että tarjouksemme Weedin jatkosarjasta hyväksyttiin. Ei ollut mikään yllätys.

”Hei, me kun ollaan kerätty teille jo vuosikaudet koiramangalla rahaa täältä ulkomailta, niin aateltiin että voitais kerätä vielä muutama vuosi. Käykö?”

”Turha luulo, gaijinin retaleet! Menkää pois rahoinenne tai tulee samuraimiekasta!! Kiai!!!”

…juu ei. Eli Orion alkaapi tämän vuoden puolella. Palaan asiaan kun olen varma ajankohdasta.

Eräs toinenkin sarja odottaa kustantajan vastausta. Shogakukanin lyhyehkö poikainsarja, aika pirteä tapaus minun mielestäni. Ei, sitäkään et ole lukenut jenkkiversiona tai edes piraattina netistä. Paitsi jos olet.

(Together, Michael Sweet. Juu, se Stryperin jäbä, mutta soololevyllä.)

 

Ja sitten, kiinnostavan informaation jälkeen, tyhjää löpinää. Tänään laskin Cosvision-rahoja, painotarkastelin One Piecea ja Vahtikoiria, suomensin loppuun Pulpettinaapurit 3:n ja aloitin Susilapset 1:n tekstin toimittamisen. Lisäksi postitin korruptiomangaa Lakeusconiin. Ja jotain muutakin tein, sellaista mitä en nyt muista taikka tahdo sanoa, kun joskus esimieskin lukee näitä, vissiin.

Muuten, oli kiva että muutama mangablogisti on ilmoittautunut tahi muuten löydetty. Mutta aina lisä kelpaa. Eli jos tahdot kirjoittaa viisaita tai tyhmiä mangasta internettiin niin sopii vaatia meiltä maksuttomia näytepokkareita. Paitsi että mieluummin nöyrästi pyytää kuin vaatia, etten ota nokkiini.

Hiukan asiaan liittyen, tuossa alla on Floran, äskettäin toimistolla olleen työelämääntutustujan, lyhyt arvostelu Tokyo Ghoulista. Kevyttä spoileria ykköslukuun, eli jos et siedä sellaista niin älä lue. Tai lue, mutta älä minulle tule urputtamaan että vää vää, spoilasitte, vää.

(Gouin ni mai yeah~, Sayonara Zetsubou-senseistä.)

Hei muuten, mitä haluaisitte lukea meitiltä kun nyt Kuroshitsujia tulee aika harvoin? Ei, Pandora Heartsia ei tule vielä. Turhan pitkä. Me näet tällä hetkellä pelkäämme – HUIIIH! – floppeja. Ja pelkäämme hysteerisesti – IÄÄÄÄÄÄKK!!! – pitkiä floppeja. Eli ehdota jotain lyhyempää, pliis.

Olisin lisäksi varsin kiinnostunut kuulemaan, mitä itse kukin on tykännyt uutuuksistamme. Lyhyet kauhusarjikset, mukaan lukien tuore Kesäyön tarinat, Tokyo Ghoul, Pulpettinaapurit, Koiria ja isäntiä… Kelpaako? Miksi!? Miksei!!?

(Love Fighter, Saint Seiyan ikivanha soundtrack.)

 

Ja nyt se arvostelu. Vaikka vielä sitä ennen mainitsen, että jos olet edes hiukan sivistynyt niin huomasit että otsikko oli Shakespeare-viittaus. Sen kunniaksi että hepun kuolemasta on kulunut 400 vuotta ja sitä juhlittiin meillä päin. (Sisarfirma WSOY kustantelee S:a.) Taisi olla vihattu kaveri kun kuolemaa juhlitaan…

 

TOKYO GHOUL –ARVOSTELU (osasta 1)

Tokyo Ghoul kertoo lukion ensimmäisen vuoden opiskelijapojasta Ken Kanekista, joka omaksi yllätyksestään pääsee treffeille Rize Kamishiro nimisen tytön kanssa. Kaikki sujuu hyvin ennen kuin tyttö paljastuu ghouliksi. Ghoulit rakastavat ihmislihaa, niin myös Rize Kamishiro. Nainen päättääkin treffien jälkeen ottaa pienen maistiaisen Kanekista ja puree tätä. Pakoon luonnollisestihan Kaneki yrittää, mutta epäonnistuu. Pienen hetken päästä tapahtuu onnettomuus ja Rize Kamishiron päälle tippuu katolta palkkeja. Kaneki joutui sairaalaan ja sai siellä hoidot vammoihinsa, mutta elinsiirrot kuolleelta ghoulilta tekivät myös Kanekista ghoulin.

Mielipide

Pidin Tokyo Ghoulista erittäin paljon vaikka en mangana ollutkaan lukenut sitä yhtään. Ken Kaneki vaikuttaa mukavalta henkilöltä ja pystyn hieman samastumaan häneen, sillä itsekin luen paljon. Manga on hyvä ja sitä lukee innolla. Nopeasti se on luettu, mutta sen jälkeen tekee mieli lukea seuraavakin osa. Sarja vie mukanansa ja itsensä voi myös kuvitella katsomaan tapahtumia kärpäsenä katossa. Sarjaa voisin suositella 1. osan perusteella niille jotka pitävät verestä ja toiminnasta. Piirtotyyli on mieluisa ja tekstit erottuvat kuvista hyvin. Kuvat eivät ole liian tummia eikä liian värittömiä. Hahmot ovat myös hyvin suunniteltuja. Tarinaa oli helppo seurata eikä juoni ollut liian sekavaa tai nopeatempoista. Käänne aika alussa (Kamishiro onkin ghouli) oli hyvä ja toi myös tarinaan oman lisänsä.

11 kommenttia

  1. Fujiwara No Sai

    Mieluummin kuin suoranaista splatter-/kuumotuskauhua, lukisin mielelläni yookai-aiheisia juttuja ja niitä löytyy sävyskaalassa about kaikista mahdollisista ääripäistä. Yuki Midorikawan ”Hotarubi no Mori e” on esimerkiksi yksiosainen kokoelma vuodenajan teemaisia lyhäreitä, joissa on yliluonollinen teema, mutta ainakin animeksi sovitettu nimikkotarina oli kaihoisan surullinen…

    Huomattavasti kuumottavampaa kauhua edustaa taas Junji Iton työt ja kolmiosainen uzumaki ei ainakaan olisi pituuden kannalta mahdottomuus… Herralta löytyy myös lyhärikokoelmia…

  2. VampireNaomi

    Kuroshitsujia tuuraamaan voisi tulla Sougiya Riddle. Kahdeksan osaa. En tunne sarjaa kansikuvia ja juonikuvausta tarkemmin, mutta saattaisi upota. Sitten olisi vielä Devils and Realist, josta tosin en itse tykkää, mutta joku muu voisi.

  3. wuekka

    VampireNaomin kanssa samaa mieltä, Sougiya Riddle olisi hieno ja sen verran samankaltainen että Kuroa lukevia kiinnostaa, sitä ei myöskään tietääkseni löydy netistä kokonaisena, eli jos haluaa lukea, pitää ostaa 😉

  4. Flarona

    Pulpettinaapurit on hauska sarja. Yllätyin, kun mangassa oli lukuja, joita en animessa muistanut nähneeni. Käännöskin toimii oikein hyvin, tunsin tehneeni hyvän ostoksen. Kiitos julkaisemisesta!

    Kesäyön tarinat -nimestä tuli mieleen Kesäyön unelma, ja kansikuvakin näyttää joltain surulliselta shoujo-romanssilta (olisiko sitten tragedia-versio Kesäyön unelmasta?). Kansitytön edessä tosin lentelee musta perhonen, ageha-chou, mutta ei sekään tavalliselle suomalaiselle mitään kerro, paitsi että on kesä. Eikä sitä edes näe, jos ei ole laseja päässä. ”Keskiyön tarinat” saattaisi olla jo kuvaavampi. Suomalaisillehan vilunväreiden aiheuttaminen tukalan kuumina kesäöinä ei ole kovin tuttu traditio.
    Itse olen siinä kahden vaiheilla, pitäisikö Kesäyön tarinoita kokeilla vai ei.

    Fujiwara No Sai: Kesäyön tarinat ei ole splatteria. Takakannessa ainakin lukee, että se on kaunista kauhua.
    Oijoi, arvasinhan minä, että olin jossain tuon Yuki Midorikawan nimen kuullut: hänen kynästäänhän on myös Natsumen ystäväkirja! Varmasti tarinat ovat kaihoisia!
    Junji Ito on sellainen ahdistavampi ja aikuisempi niin tarinoiltaan kuin piirtotyyliltäänkin. Menisi ehkä länsimaisestakin kauhusta pitäville, mutta kuinkakohan moni tahtoo lukea kauhunsa sarjakuvana?

  5. Joni P.

    Kuroshitsujin tilalle uudeksi sarjaksi ehdotan joko Vampire Juujikaita, eli englanniksi tutummin The Record of Fallen Vampire, tai Le Chevalier d’Eonia. Kumpikaan ei olisi kovin pitkä floppi. Ensin mainittu on yhdeksän pokkaria ja jälkimmäinen kahdeksan osaa pitkä.

    Molemmista on omassa hyllyssä ensimmäiset osat hankittu uteliaisuuden ja suht nätin kuvituksen takia. Voisivat toimia Kuroshitsujin perillisinä, vaikka tuo sarja ei ihan tutuin koko juojsultaan mulle olekaan. Ainakin Le Chevalier d’Eonista muistan tykänneeni varsin synkän menon osalta.

  6. Strange_Creature

    Hmmm… Jos nyt jotain Kaori Yukin teoksia saataisiin julkaistavaksi. Yukin sarjat eivät ole kovin pitkiä yleensäkään joten valittavaa riittää.

  7. JefreAkemire

    Voisin itsekin haluta lukea tuota Joni P:n mainitsemaa ”Vampire Juujinkai”-sarjaa. On vaikuttanut kaverin mainosteluiden kautta varsin mielenkiintoiselta joten jos tuo suomeksi tulee, niin i might give it a chance! Sama myös tuon Le Chevalier d´Eonin kanssa, kuulostanee mielenkiintoiselta ja animeversio siitä onkin itselläni suunniteltujen katsottavien listalla, eli jos se tulee, niin tulee sekin varmaan ostettua ja ehkäpä luettua.
    Se mitä itse haluaisin eriävinä toiveina Sangatsulta/Punikselta nähtävän, olisi draamamangaa, esimerkkeinä Naoshi Arakawan Shigatsu wa Kimi no Uso (11 pokkaria) tai Yoshitoki Oiman Koe no Katachi (7 pokkaria). Entä sitten yurimanga, se on loistanut poissaolollaan ihan täysin Suomen mangamarkkinoilta. Strawberry Panic! voisi olla hyvä kokeilu tämän genren mangaksi, sillä kaksi pokkaria ei ole suuri luku.

  8. Antti Valkama

    Vaitiolosta huolimatta olen kyllä lukenut kaikki kommentit. Eikä niitä vielä ole liikaa, eli anti tulla vaan.
    Ikävä kyllä meillä on aika huonot kokemukset kauniista vampyyreista. Vampire Knight ja Trinity Blood eivät ole olleet ihan menestyksiä, jos kauniisti ilmaistaan. Karin myi kyllä ihan ok:sti mutta se oli muutenkin mainiota komediaa.

  9. Freak93

    Monet mainitsivat vampyyri sarjoista ja tuli mieleen FUJISAKI Ryu Shiki sarja,sitä ei ole edes käännetty englanniksi ja se on 11 pokkarin valmis sarja.Animena se menestyi aika hyvin .Toinen ehdotus on Eeto Miyukin Jigoku Shoujo valmis 9 pokkarin pituinen sarja.

Kommentoi

Sinun tulee kirjautua sisään kommentoidaksesi
Kirjaudu sisään