Re: Eronneet vanhemmat

Vanhempani eivät olleet naimisissa, joten kun "ero" tuli kun olin n. 5-vuotias, se ei tuntunut juuri missään (muutimme aika usein isän muuttovimman takia?). Syynä oli kuulemma se, etteivät he vain tulleet toimeen. Yhteyttä ei juuri tullut pidettyä, koska olen huono kirjoittamaan kirjeitä ja nykyään ajatuskin tuntuu hieman nololta, kun ei olla nähty yli kymmeneen vuoteen.
Sen sijaan isäpuoleni -jos sitä voi edes isäpuoleksi kutsua- kanssa tuli oikea avioero muutama vuosi sitten. Syytäkin oli -jopa pikkuveljeni (joka on sen biologinen poika) halusi eroa. Ja on olokin parantunut kaikilla. Veljen elatusmaksujen kanssa on ongelmia, koska se ei ilmeisesti vieläkään suostu myöntämään, että se ja äiti on eronnut. Kun se soittaa äidille -mitä se ei onneksi tee kovin usein- se juoppo kehtaa tivata "onks’ sulla siellä joku kolli?" Eihän se sille kuulu, vaikka äidillä olisi kymmenen miestä joka sormelle! Ja äiti sai siitä niin tarpeekseen, etten ihmettelisi, vaikka hän ei enää hankkisi minkäänlaista miesystävää…