Eronneet vanhemmat

Home Forums Sekalaista Muut Eronneet vanhemmat

  • This topic has 41 voices and 44 replies.
Viewing 15 posts - 16 through 30 (of 45 total)
  • Author
    Posts
  • #42826
    AvatarSpark
    Member

    Mun vanhemmat on kanssa edelleen yhdessä mutta ovat riidelleet jo siitä lähtien kun olin pikkukakara. Tälläkin viikolla ovat riidelleet jo monta kertaa. Oon aina ihmetelly että "Miksi eivät oo jo eronnee jos eivät tuu enää toimeen keskenään?". Juuri noin ehkä kuukausi sitten vanhempani taas riitelivät ja äitini sanoi että muuttais pois ja ottais eron jos mua ja mun sisaruksia ei olis. Se ei ollu sitä ennen sanonu mut kyllä sen huomasi että kummatkin oli eroa jo monta kertaa itsekseen miettiny. Kummatkin puhuu pahaa toisistaan selän takana ja iskä varsinkin vakuuttelee kaikenlaista negatiivista äidistä meille lapsille. Se on todella inhottavaa.. Työasioista on ollut heillä kamalasti puhetta. Isäni tuntuu halveksivan äitini pienipalkkaista työtä..

    Mulle on ihan sama eroavatko mutta kuitenkin jos eroaisivat niin… Mä haluaisin jäädä tänne. Luultavasti se olisi sitten iskä joka tänne jäisi ja äiti se joka muuttaisi pois koska talo on iskän. Ero olisi niille vain hyväksi.

    #43216
    AvatarMireyu
    Member

    Surkeaa, kun ihmiset eivät osaa olla yhdessä…

    Omatkin vanhempani ovat siis eronneet, ihan viime vuoden aikana. Minua se ei oikeastaan hetkauta, nyt on paljon helpompaa. Minä ja pikkuveljeni asumme isän luona, ja pikkuveljeni käy äidin luona joskus viikonloppuisin. Itse en mene, sillä en todellakaan pidä äidin uudesta mies-ystävästä. Näen kuitenkin äitiä joskus, ja olemme puhelinyhteydessä, sillä äiti soittaa muutaman kerran päivässä. (Mikä on jo aika ärsyttävää ._.)
    Eli, kaikki on nyt siis helpommin, rahatilanne tosin on tiukempi x3

    Ennen minunkin vanhempani riitelivät todella paljon.. Ei se mukavaa ole.

    #43549
    AvatarMakoto
    Member

    Onneksi mun vanhemmat on vielä yhdessä… jos meidän taloudessa joku tappelee niin se tappelu on äiti ja isä VS. minä :’D rahaongelmaakaan ei ole niin saan ainakin MANGAAAAA ostettua kun siis sehän on aika kallista ;D siltikin asun kirjaston vieressä onkä koskaan käy sieltä lainaamassa :’D Mun Kirje kaveri aina vaan kertoo mulle kuinka kamalaa sillä on kun sen vanhemmat riitelee koko ajan… ja mun entisen parhaan kaverin (muutti toiseen kaupunkuun äidin ja sen uuden miesytävän kanssa) oli ihan ’kuollu’ kun sen vanhemmat eros… Se kyllä tykkää sen uudesta äitipuolesta, siskopuolesta ja velipuolesta 🙁 On se kyllä aika karuu ku varmaan joka toisen porukat on eronneet :'(

    #43680
    AvatarSpingu
    Member

    Vanhempani ovat olleet erossa niin kaun kuin muistan. Tai muistan erosta sen verran, että kuuntelin aina öisin kun vanhemmat huusi toisilleen, enkä saanut unta… Isä rupes jossain vaiheessa nukkumaan sohvallakin… Jos se olisi tapahtunut nyt, se olisi ollut kamalaa, mutta en tajunnut silloin melkeinpä mitään… Eivät he ikinä naimisissa ole olleetkaan, mutta kihloissa sentäs. Ja voin sanoa, että syy on paljon ’vakavampi’ kun tavallinen riita/ ei tää enää toimi. Vinkiksi voin sanoa, että isä on työtön ja pelihullu. -__- (Siis rahapeli :|.) Siksi minä ja veljeni emme ikinä käy isällä, vaan hän käy meillä… Ja kun isä on meillä, äiti jä isä huutaa vieläkin toisilleen. (Enkä kyllä ihmettele, tietäisittepä millainen isäni on.)

    #45771
    Avatarwiiwi
    Member

    Mun vanhemmat ovat eronneet noin. 7-8 vuotta sitten.. 😎

    #45816
    Avatarräsynukke
    Member

    Vanhempani erosivat kun olin viidennellä, eli pari kolme vuotta sitten. Äiti sanoi, ettei enää koskaan voi luottaa miehiin yms. joten isäpuolta ei ole eikä ole tulossakaan. Isällä sen sijaan on uusi nainen ja hän asuu puolen tunnin – tunnin ajomatkan päässä äidiltämme, jossa me lapset siis asumme.
    Muistan, että ero tuli jotenkin ihan yllätyksenä minulle. Eivät he koskaan riidelleetkään tai mitään. Silti kun isä tuli sanomaan että pitää jutella jostain, niin tiesin heti mitä se oli. Jokin kumma ennakko aavistus kai.
    Mutta joo, eron jälkeen minut ja Puolukka passitettin psykologille pariksi kertaa, äiti oli aika raunioina, ja isää ollaan siitä lähtien nähty joka toinen viikonloppu + kesällä n. kuukausi kerralla.
    Äiti hermostuu edelleen helposti joistain ihan pikkuasioista, viimeisin oli se kun tulin viikonlopun jälkeen isältä ja isän uusi naisystävä oli laittanut hiukseni nätisti. Ja kerran olin serkullani (isän puolelta), kun isä sattui tulemaan sinne. No, minä ajattelin ettei siinä mittän, mutta sitten äiti tuli hakemaan ja veti ihan kauhean hepulin, etten saisi nähdä isää muina kuin sovittuina päivinä. Just. Ei kotiin oikein uskalla edes tuoda esim. isän kanssa ostettuja hanskoja, ties minkälainen show siitä tulisi.

    #46204
    AvatarOsaka
    Participant

    Niinkuin pari muutakin tyyppiä on sanonut, näistä tulee kamalan surulliseksi. omat vanhempani ovat yhdessä ja onnellisia. Riitoja toki on, mutta ei mitään kovin radikaalia. Joskus pienempänä olin monta kertaa varma että nyt tulee ero, mutta heidän suhteensa on vain parantunut.

    #46328

    Vanhempani eivät olleet naimisissa, joten kun "ero" tuli kun olin n. 5-vuotias, se ei tuntunut juuri missään (muutimme aika usein isän muuttovimman takia?). Syynä oli kuulemma se, etteivät he vain tulleet toimeen. Yhteyttä ei juuri tullut pidettyä, koska olen huono kirjoittamaan kirjeitä ja nykyään ajatuskin tuntuu hieman nololta, kun ei olla nähty yli kymmeneen vuoteen.
    Sen sijaan isäpuoleni -jos sitä voi edes isäpuoleksi kutsua- kanssa tuli oikea avioero muutama vuosi sitten. Syytäkin oli -jopa pikkuveljeni (joka on sen biologinen poika) halusi eroa. Ja on olokin parantunut kaikilla. Veljen elatusmaksujen kanssa on ongelmia, koska se ei ilmeisesti vieläkään suostu myöntämään, että se ja äiti on eronnut. Kun se soittaa äidille -mitä se ei onneksi tee kovin usein- se juoppo kehtaa tivata "onks’ sulla siellä joku kolli?" Eihän se sille kuulu, vaikka äidillä olisi kymmenen miestä joka sormelle! Ja äiti sai siitä niin tarpeekseen, etten ihmettelisi, vaikka hän ei enää hankkisi minkäänlaista miesystävää…

    #48661
    AvatarValkoinenhai
    Member

    Vanhempani erosivat seitsemisen vuotta sitten ollessani kymmenen. Syy on edelleen hieman hämärä, sillä eivätpä nuo erityisemmin edes riidelleet. Mutta ilmeisesti kasvatusperiaatteet, mielipiteet ja kotitöidenjako erosivat toisistaan niin paljon, että ero oli parempi.
    Isä asuu parin korttelin päässä meistä, käymme hänellä joka viikko ja vierailemme myös viikonloppuisin. Molemmilla vanhemmilla on jo uudet puolisot, ja naimisiinmenoa suunnitellaan puolin jos toisinkin. Sisarpuoliakin löytyy.
    Olen jo tottunut tähän eroajatukseen jo niin paljon, että on vaikeaa muistaa aikaa kun vanhemmat olivat yhdessä. Ylipäätään ero oli melko helppo ja hyvin porhalletaan eteenpäin.
    Vaikka nuo vanhemmat eivät tulekaan kovin hyvin toimeen keskenään, vaan tiedotteiden vaihto toimii meidän lastenkautta, mikä on toisinaan rasittavaa =_____=

    #48665
    AvatarJuillet
    Member

    Joo, no minunkin vanhemmat eronneet, hmm noin 9 vuotta sitten kun olin ekalla. Oli aika rankkaa vaikkei iskä työnsä takia ollut muutenkaan koskaan kotona, mutta toisaalta helpottavaa kun en kestänyt sitä riitelyä. Asutaan nyt siskojen kanssa äitin ja sen uuden miehen kanssa ja iskä asuu Helsingissä. 😀 Nään sitä ehkä noin kerran kuussa, onneks ei enempää. Me ei tulla kauheen hyvin toimeen, vaikkakin nykyään vähän paremmin kun ennen. Mulla oli myös äitipuoli mutta ne eros iskän kanssa myös. Ovat kyllä kai vieläkin aika on/offisti yhdessä ja koko kuvio on muutenkin outo. o.O Mutta juu, tulen kyllä sinänsä toimeen kaikkien puolikkaiden kanssa. 😀

    Meilläkin oli vähän samaa ongelmaa alussa kun mitä Valkoinenhai sanoi, porukoilla niin tulehtuneet välit ettei ne puhunu toisilleen niin viestit kulki sitten meidän lasten kautta. -_____- Onneks ne on nykyään paremissa väleissä. 🙂

    #49143
    Avatarlin
    Member

    mun vanhemmat eroneet aika kauan silloin vuona nakkisota!, vaikka asun äiskäni samankaton alla, ja iskä taas asuu lähellä mutta siltikin ne tappelevat 😕

    #49226
    AvatarShoe
    Member

    Ihan tippa tulee linssiin kun lukee muiden kommentteja. Itse en voisi elää ilman toista vanhempaani, niin kuin ei varmaan kovin moni muukaan. Onneksi minun vanhempani eivät ole eronneet. Viime kesänä pelkäsin ihan tosissani, että he eroavat. Aina kun ne paukapäät riitelevät, menen huoneeseeni ja suorastaan rukoilen etteivät he eroa. No joo, aika hullua, mutten voi sille mitään. Aina kun heillä on kränää, pelkään sen paisuvan äärimilleen ja suuremmaksi ja sitten he eroavat. Pelkään kuollakseni, että he jättävät toisensa. Minulle kumpikin paukapää on todella tärkeä, mutta iskä ymmärtää minuu paremmin kui äiti. Johtunee siitä, että olen lähes iskänlainen, samanlainen jästipää. Äiti ei läheskään aina ymmärrä minuu, mutta joissakin asioissa paremmin kuin iskä, luonnollisesti tyttöjen jutuissa äiti on parempaa seuraa, vaikka olenkin mieleltäni ja käytökseltäni äijämäinen. ^^ Jos ne paukapäät eroasivat, menisin iskän kanssa asumaan saman katon alle. Mutta vanhempien ero voi olla suurimmassa määrin positiivinen asia. Eihän sitä ole mukavaa asua sellaisessa perheessä, jossa porukat ovat toistensa kurkuissa kiinni päästäkseen toisesta eroon. Silloin ero on paljon helpompi niellä, (sanon minä, joka ei ole kokenut moista, mutta noin satun ajattelemaan.) suoranainen helpotus.
    Ja se tekee erosta helpompaa, että toinen vanhempi asuu samalla paikkakunnalla. Silloin on helpompaa käydä toisen vanhempansa luona. Minusta on lohduttavaa kuulla, jos vanhemmat ovat eronneet mutta tulevat kumminkin toimeen keskenään. Ei ainoastaan lasten nähden, vaan muutenkin, mutta näinhän se ei aina ole, ei todellakaan. No joo, siinä oli minun kantani eronneisiin vanhempiin. Miksi vanhemmat ovat niin ääliöitä, että eroavat? Siinäpä vasta pulma.. eli minun vanhempani eivät ole eronneet ja toivon hartaasti että pysyvät yhdessä. ^^

    #49236
    HantHant
    Participant

    Vanhempani erosivat kun olin noin 12 tai 13 vuotta… Siinä tuli sitten aika monta juttua kerralla, suretti niiden ero koska en näkisi isää enää niin usein, lisäksi yläasteella ei oikein ollut kavereita ja aloin vähän masentua. :-/
    Mutta kyllä se elämä silti jatkuu, kesäisin näen isää useammin, mutta usein saattaa jäädä siihen yhteen kertaan kuukaudessa.

    #49365
    AvatarKirppu11
    Member

    Tulee jotenkin kurja olo, kun lukee mitä muut ovat tähän nyt kirjoittanut.
    Omat vanhempani eivät ole eronneet, eivätkä aio erota. Naimisiin he eivät ole ikinä menneet, kihloissa ovat olleet jtn. 20 vuotta. Äitini vanhemmat erosivat vasta, kun hän oli aikuinen, ja hän sai aina kuulla heidän riitojaan kun he huusivat toisilleen. Siksi äitini ei halua riidellä meidän lasten kuullen tjn. Itse asiassa kuulin tuon vanhemmiltani varmaan vasta puoli vuotta sitten, sitä ennen luulin etteivät he ikinä riitele. Eivätkä kuulemma tosin riitelekkään, erimielisyyksiä ratkovat kun ollaan nukkumassa, jos ollaan.

    #60297

    Jepulis!!!! Vanhemmat on eronnu!!!Ne eros kun olin kuuden vanha….Faija tuli kännissä uuden akkansa kanssa meille.Ne alkovat huutelee siinä ja mutti (äiti saksaks) soitti poliisit….Muistan sen aina…Sain hirveät traumat ja faija on edelleen alkoholisti….En haluais olla missään väleissä sen kaa….Vaaaaan eeeelääämäää jatkuuuuu!!!!!!!! En jää murehtimaan tommosii vaan jatkan elämääni onnellisena!!!!!!! 😀

Viewing 15 posts - 16 through 30 (of 45 total)
  • You must be logged in to reply to this topic.