- This topic has 41 voices and 44 replies.
-
Posts
-
Harmi kun näinkin monien vanhemmat eivät tulekaan toimeen keskenään 🙁
Mulla ei ole koskaan ollut tuommoista kotona, niin en oikein tiedä millaista se on. Mun vanhemmat ovat olleet naimisissa yli 20 vuotta, eikä ne riitele keskenään kuin kerran monessa vuodessa.
Mutta äitini vanhemmat erosivat silloin kun se oli jotain 4-vuotias. Sen isä oli hirveä juoppo, ja taisi välillä uhata tappaa mun mummon ja äitin.
No, kun äiti oli pieni, oli 60-70 luku, ja silloin vielä oli paljon ihmisiä, jotka eivät katsoneet hyvällä lapsia joiden vanhemmat ovat eronneet. Äiti sai monilta aikuisilta lapsuudessaan aika julmaa kohtelua, häntä ei pidetty yhtä hyvänä ihmisenä kuin muita. Ja kaikki oli isoisäni syytä (en ole ikinä elämässäni tavannut sitä, kuoli kai joskus mun syntymän jälkeen, eikä äitikään ollut varsinaisesti tavannut sitä, ja hyvä niin).
Onneksi nykyään asiaan ei suhtauduta noin.Mulla onkin vähän erilainen tarina. Vanhemmat eros jo sillon kun olin vasta viisi vuotta joten eipä se kovin traagista ollut. Vaikeeta tässä on se että isä sattuu olemaan Amerikkalainen ja asuu siellä kanssa. Sitä on hankala mennä katsomaan. Kävin siellä viimeksi viisi vuotta sitten ja sen jälkeen on välit menneet poikki. Ei viestejä eikä mitään.
Mutta nyt tosin on isäpuoli(josta en pidä yhtään) ja kaks puol pikkuveljee(kaksoset). Mutta ihan hyvin se elämä sujuu näinkin vaikkei puolta sukua näekkään enää..:japan-angel:. wrote:
Jepulis!!!! Vanhemmat on eronnu!!!Ne eros kun olin kuuden vanha….Faija tuli kännissä uuden akkansa kanssa meille.Ne alkovat huutelee siinä ja mutti (äiti saksaks) soitti poliisit….Muistan sen aina…Sain hirveät traumat ja faija on edelleen alkoholisti….En haluais olla missään väleissä sen kaa….Vaaaaan eeeelääämäää jatkuuuuu!!!!!!!!
Vui kamala. Onneks ei mun vanhemmat oo eroonut… 🙁
narusaku12 wrote:
.:japan-angel:. wrote:
Jepulis!!!! Vanhemmat on eronnu!!!Ne eros kun olin kuuden vanha….Faija tuli kännissä uuden akkansa kanssa meille.Ne alkovat huutelee siinä ja mutti (äiti saksaks) soitti poliisit….Muistan sen aina…Sain hirveät traumat ja faija on edelleen alkoholisti….En haluais olla missään väleissä sen kaa….Vaaaaan eeeelääämäää jatkuuuuu!!!!!!!!
Vui kamala. Onneks ei mun vanhemmat oo eroonut… 🙁
Mää en ota asiaa niin vakavasti! Mää oon tottunu kasvamaan ilman isähahmoa ja oon ite ollu iteasiassa ihan poikamainen. Ja oon vielkin! XDDD Vaan vanhempien eroon täytyy tottua ennemmin tai myöhemmin. Mää ny sain traumat mut ne alko näkyy pahasti vasta pari vuotta sitten ja olin ihan masentunu. Mut nyt on kaikki kunnossa!!
Ja tässä viestissä ei ollu päätä eikä häntää mutha IHASAMAAAGH!! XDDDMun vanhemmat eros kun olin noin 8v. Iskä lähti toisen naisen mukaan, ja ne riiteli äitin kanssa aina kaikesta. Isi ei juuri koskaan ollu mun ja mun veljen kanssa, ja se joi ittensä joskus känniin, mutta ei onneks kovin usein. Mulla oli aivan kauheesti ongelmia niiitten riitelyn ja eron takia, että jouduin käymään aina välillä psykiatrisella. Mutta onneks ei oo sielläkään tarvinnu pitkään aikaan enää käydä, koska ne kohteli mua kuin alle viisvuotiasta. Oikeasti! Me mentiin hakeen sieltä apua alunperin mun hahmottamishäiriöön, ei niihin hoitajien kuitelluihin "traumoihin". Ne haukku mun äitin ja anto sellasen kuvan, että mä olen vajaa. Mutta onneks mun elämä hymyilee nyt. Mulla on kaks siskopuolta, ja velipuoli tulossa ens kuussa. Äiti ja isi on kummatkin nyt uusissa naimisissa. Äitipuolestani mä tykkään, mutta isäpuolen kanssa me riidellään aika usein. Hyväähän se loppujen lopuks tarkottaa, mutta ärsyttää kun se aina lellii siskoa eikä koskaan kehu meitä.
.:japan-angel:. wrote:
Jepulis!!!! Vanhemmat on eronnu!!!Ne eros kun olin kuuden vanha….Faija tuli kännissä uuden akkansa kanssa meille.Ne alkovat huutelee siinä ja mutti (äiti saksaks) soitti poliisit….Muistan sen aina…Sain hirveät traumat ja faija on edelleen alkoholisti….En haluais olla missään väleissä sen kaa….Vaaaaan eeeelääämäää jatkuuuuu!!!!!!!! En jää murehtimaan tommosii vaan jatkan elämääni onnellisena!!!!!!! 😀
Omat vanhempani eivät ole eronneet, mutta tätini ja enoni ovat molemmat eronneet (äidin puolelta).
Enolla neljä lasta, nyt hän on parisuhteessa mukavan naisen kanssa, jolla itselläänkin yksi tytär.
Tätini erosi miehestään kun olin pieni ja nyt elää väkivaltaisessa parisuhteessa uuden miehensä kanssa. Heillä on yhteinen lapsi. Eipä sitäkään tätiä näe muuten kuin sukutilaisuuksissa… Tuntuu inhottavalta ja julmalta sanoa näin, muttei minua haittaa, vaikka emme heidän perhettään olekaan nähneet aikoihin. En ole koskaan juurikaan välittänyt tädistäni, hänen uudesta miehestään tai ylivilkkaasta pojastaan. Olenpa usein ollut sitäkin mieltä, että olisi ollut parempi, jos he eivät olisi hankkineet lasta. Anteeksi, tuo kuulostaa kamalalta.
Mies tosin heittäytyi väkivaltaiseksi *vasta* tämän vuoden alussa, poika menee kohta ensimmäiselle luokalle.Tätini on mukava nainen, en nyt halua häntä tässä mustamaalata. En vain itse jotenkin ole osannut häneen kiintyä, en oikein hänestä jotenkin vain perusta.
Omat vanhempani erosivat, kun olin 2-vuotias, joten en muista tuosta ajasta mitään. Iskä löysi uuden naisen ja jätti sitten äidin. Noh, nuo kaksi menivät sitten naimisiin ja siitä suhteesta sain 3 velipuolta ja yhden siskopuolen. Mutta n. 4 vuotta sitten iskä löysi uuden naisen ja jätti tämän naisen, jonka takia oli eronnut minun äidistäni. Että silleen… ==”
Äitinikin löysi uuden miehen ja tuo mies on nykyään isäpuoleni. Isäpuolella oli jo ennestään kahdesta avioliitosta kolme lasta, joista kaksi tyttöä sitten muuttivat meille (poika asuu äitinsä luona). Lisäksi äidilläni ja isäpuolellani on yhteinen poika.
En tule yhtään toimeen isäpuoleni kanssa… Toista yhtä itsekästä ja lyhytpinnaista miestä saa kyllä etsiä…
Mutta iskä on ihan mukava heppu tempuistaan huolimatta! Tosin emme ole hirveän läheisiä, käyn sen luona ehkä kerran kolmessa kuussa (vaikka asutaan samassa kaupungissa). Äiti puhuu jotain vieraantumisesta…
Kröhm.
Tuli tässä n. viikko sitten kiva päätös uintireissulle. Vanhemmat eroo. Äiti on ihan palasina ja hermostuu pikku asioista.
Asutaan vielä tää kesä yhdessä ja sitten äiti muuttaa pois. Aika ikävää.
Mutta jos ei ne tuu toimeen, niin parempi se näin on. Kyllähän tää nyt vähän silti harmittaa.Vanhemmat erosi noin puol vuotta sitten. En itse tiedä syytä miksi he erosivat, varmaan eivät enää rakastaneet toisiaan, eli erosivat rauhallisissa merkeissä. Itse olen jo ’tottunut’ että he ovat eronneet, mutta yhä välttelen puhumista, esim: Jos olen isän luona, niin en puhu paljoa äidistä, koskan en halua, että isälle tulisi pahamieli (ja sama toisinpäin)
Äiti ja isä asuvat samalla paikkakunnalla, koska he eivät halunneet, että sisko ja mie oltaisi vaihdettu koulua. ’Vaihto’ tapahtuu aina viikottain, mutta joskus lomalla se menee hieman pitemmin tai lyhyemmin.kauheita kohtaloita teillä kaikilla… Onneksi omat vanhempani eivät ole eronneet… VIELÄ. Äiti ja isä juo aina ittensä umpikännii iltasin ja sitten tulee sitä riitelyä… kolme neljä kertaa äiti on ehdottanut että eroaisivat mutta en ole suostunut ja eivät sitten olekkaan…
vanhempani erosivat kun olin 8-9 vuotias(nyt 18), taisi olla joulun jälkeen. Muistan kun heräsin illalla siihen kun vanhemmat riitelee ja menin kurkkiin. Mun vanhemmat ja äidin sisko riitelivät enkä oikein tajunnut mistä. Menin takasin nukkumaan mut äiti tuli sit herättää ja käski pukea. Mentiin mummolaan ja veli meni takas nukkuu, sillä aikaa kysyin mitä nyt? Äiti sit selitti että hän ja isä eroaa. Itkin hirveästi silloin ja olin aika surullinen siihen aikoihin. Yritin joskus saada ne palamaan yhteenkin mut ymmärsin myöhemmin että ei se hyödytä.
Muutettiin sit pois ja kävi jotenkin niin ku oltiin muutettu uuteen kotiin, isä oli muuttanut aivan lähelle, joten käytiin veljen kaa viikonloppuisin käymässä sen luona. Se soittelikin sillon tällöin eikä meillä ole ollut huonoja välejä saati vanhemmat ei ikinä riidellyt tai "vihannut" meidän nähden.
Sit myöhemmin, ylä-asteelle kun siirryin(isä oli muuttanut toiseen paikkakuntaan), olis ollut meän näytelmäkerhon ensi-ilta mut sit meni sähköt koko kaupungista pariksi tunniksi ja esitys peruttiin. Harmitti vielä kun isä oli tullut pitkän matkan takaa katsomaan esitystä mitä ei sit pidetty, mut se unohtu sit nopeasti ku se kerto mulle ja veljelle samana iltana että hänellä on syöpä. Se oli hirvein ilta elämässäni.
Sit kun olin aloittamassa rippikoulun, selvis ettei isä selviä sen syövästä.. hän kuoli sitten marraskuussa 15-16 välisenä yönä… äiti kerto aamul siitä enkä oikein meinannut uskoa sitä ja menin vaan kouluun… koulus kuitenkin ei innostanut mikään ja lähin kotiin, kunnes sit tajusin et isä kuoli, itkin älyttömästi. Hautajaiset ne vasta hirveät olikin… mutta alan pikkuhiljaa päästä siitä yli, rakastan isääni ja äitiäni, enkä usko että tulen vihaaman heitä ikinä.
Mun vanhemmat eros joulukuussa 2009. Mukavasti joulun alla ja paappanikin kuoli samoihin aikoihin, että hyvää joulua vain itse kullekkin.
Ei ne koskaan meidän lasten nähden tai kuullen riidelleet, mulle ainakin tuli aivan puun takaa. Eikä ne kyllä nytkään missään riidoissa ole, hyvin pystyvät samassa huoneessa olemaan. Ainakaan mä en ole huomannut että eivät pystyisi.
Isäni muutti viidentoista minuutin päähän ja me kakarat käydään täällä joka viikonloppu ja näin lomilla ollaan sitten vähän kauemminkin. Isäni on kyllä suunnitellut muuttavansa tyttöystävänsä kanssa Kurikkaan, mutta se ei kyllä toteudu vielä hetkeen.
Että hyvin on asiat vaikka ovatkin eronneet, mä oon ainakin tyytyväinen näin. =)Ite oon lapsi iskän toisesta liitosta. Tosin iskä ja äiti on ollu yhessä yli 20v niin ei oo varmaan mitään hätää..
Iskän edellisestä avioliitosta en tiiä paljoo, mutta niiden lapsi eli meidän sisko(yli 25 vuotta vanhempi) ja sen perhe on meille läheisiä.Chibi’ wrote:
.:japan-angel:. wrote:
Jepulis!!!! Vanhemmat on eronnu!!!Ne eros kun olin kuuden vanha….Faija tuli kännissä uuden akkansa kanssa meille.Ne alkovat huutelee siinä ja mutti (äiti saksaks) soitti poliisit….Muistan sen aina…Sain hirveät traumat ja faija on edelleen alkoholisti….En haluais olla missään väleissä sen kaa….Vaaaaan eeeelääämäää jatkuuuuu!!!!!!!! En jää murehtimaan tommosii vaan jatkan elämääni onnellisena!!!!!!! 😀
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
