Eronneet vanhemmat

Home Forums Sekalaista Muut Eronneet vanhemmat

  • This topic has 41 voices and 44 replies.
Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 45 total)
  • Author
    Posts
  • #41097
    AvatarRoguer
    Member

    Kuinka monella on venhemmat eroneet?
    Mun vanhemmat eros vähän päälle vuosi sitten ja olen päässyt siitä jo yli, mutta en jaks mennä käymään kovinkaan useasti mun äidin luona (asun isällä):( käyn siellä noin joka toinen viikonloppu ja lomilla saatan käydä useamminkin jos jaksan

    ja voisin kai lisätä viel että mulla on nyt myös isäpuoli ja äitipuolikin löytyy, yks velipuoli (iskän luona) ja kaks siskopuolta (äidin luona) ja hyvin on tultu toimeen
    Ja kertokaa omia kokemuksia ➡

    #41104
    AvatarSonoe
    Member

    Mun vanhemmat eros jo aikaa sitten mutta se näyttää vaivaavan niitä vieläkin. Tai no iskää ennemmän. Ite asun äiskän luona. Ei isä siitä oo suuttunut etten kävis siellä.. toisin sanoen se ei halua mua sinne.. Sen pää on laho. Se ei tajua että en oo enää ala-astelainen… Mutta sit on ongelmia elatusmaksujen kans kun iskä on pihi. Ei olla enää puhe väleis. Kyllä mä silti pärjään en oikeastaan kaipaa sitä ees. Tällaset vanhemmat ne mulla. 😀

    #41106
    AvatarEd-neko
    Member

    Äiti ja isä erosivat kun olin noin 8 v. Äitiä otti päähän, kun isä tuli aina kotiin "töistä" ja oli aina ihan kaatokännissä. Ensin siaiskotiin ja lopulta päädyttiin takaisin äidin huostaan. Vanhemmat siis erosivat. Isä on edelleen alkoholisti, mutta eivät he ainakaan enää riitele.

    #41145
    AvatarSonoe
    Member

    No ei iskää voi oikeestaan syyttää laho pääks kun ottaa huomioon että sen vaimo kuoli haimasyöpään kesän alus ja yritys meni konkurssiin mutta ei se tarkoita että täytyy sulkeutua taloonsa ja rypeä itse säälissä ja unohtaa että me ollaan olemassa… itse menetin erittäin läheisen isoäitini joka asui naapurissa silti jaksoin aloittaa koulun ja puskee eteenpäin. Nyt äiti joutuu ehkä oikeuteen isän kans meijän elatusmaksuista. Ennen iskän vaimon(jota en varsinaisesti kaipaa) kuolemaa, iskä tuli välillä meijän kouluun ja sitte se sai sinne porttikiellon. Koko kunta tuntee kyl meijän isän…

    #41152
    AvatarSatou
    Member

    Juu, ovat minullakin eronneet. En jaksaisi millään mitään kauheaa kertomusta alkaa vääntämään. Alkoivat riidellä, äiti muutti pian pois, ero tuli, jouduin siskoni kanssa äidille asumaan. Siinäpä se. Olin silloin neljännellä luokalla ja pääsin sen yli aika kivuttomasti – en ainakaan muista olleeni edes surullinen. Pikkusiskoni ei päässyt niin hyvin yli ja se näkyy hänessä vieläkin.

    #41161
    AvatarMichiru
    Member

    Omani erosivat n. 10 vuotta sitten, olin itseasiassa varsin iloinen, koska en ole koskaan oikeastaan pitänyt isästäni. Nykyisin olen jo oppinut sietämään häntä, joka toinen viikonloppuhan siellä olisi tarkoitus käydä vierailemassa, mutta eipä ole tullut käytyä. Yksi syy tähän on se että siellä joutuu välillä vähän kaltoin kohdelluksi. Ennen kuin hän muutti isompaan taloon jouduin veljeni kanssa nukkumaan ullakolla (siellä ei voinut edes istua suorassa kun katto oli alle metrin korkeudella) joka oli talvella kuin pakastin (koko talo itseasiassa on koska lämmitys kuluissa "pitää" säästää) ja kesällä kuin uuni. Ja kerran "möykkäsimme" veljeni kanssa illalla ja isä heitti meidät tunniksi pihalle koska olimme "herättäneet" pikkuvelipuolemme.

    Olen ihan iloinen että saan asua äitini kanssa. Isän luona tulisin varmaan hulluksi.

    #41190
    Avatarmanga ai
    Participant

    mun vanhemmat eros noin kymmenen vuotta sitte mut ei se mua paljoa haittaa koska ne tullee vielä ihan hyvin toimeen tai sitte ne näyttelee tosi hyvin itellä se ei koskettanut niin paljoa koska olin tosi pieni enkä muista mitään käyn isän luona joka kolmas viikonloppu velipuolenikin kanssa tuun jotenkin toimeen ja äitipuoleni kanssa tosi hyvin

    #41703
    Avatar^Jonsku
    Member

    Minun vanhemmat erosi vuosi sitten syksyllä. Olen päässyt siitä yli. Asun isän luona. Menen käymään jouluna äidin luona. 🙂

    #41834
    AvatarMangaNi!
    Member

    Minun vanhempani erosivat kun olin viisivuotias (nyt olen 13) tiedän että on rankkaa aina lähteä iskälle (asun äidin tykönä) ja sitten taas äidin tykö jne.

    #41849
    AvatarDJ Jack
    Member

    Näitä lukiessa alkaa kyllä ihmetyttää, että mikä tuota aikuista sakkia vaivaa… Nykyään tuntuu, että lähes kaikkien vanhemmat on eronnu.. 😮 Onko se joku tuon luokan trendi juttu tuo eroaminen… >__> Itseasiassa luin jostain semmosesta nuorilta tehdystä vähän laajemmasta kyselystä. Sen mukaan nuoret kannattavat nyt entistä enemmän kestäviä suhteita ("elinikäisiä suhteita"); oliskohan sille sitten juuret tuossa, että kaikkien vanhemmat riitelee ja eroaa? :O
    Joopa tuota, miun omat vanhemmat on edelleen yhdessä, mutta ne on aina riitelemässä ja huutamassa. Mie ja miun veli (19) ollaan molemmat muutamaan kertaan huudettu niille kurkku suorana että ne pistää sitä naamaansa vähän kiinni. Ei tunnu tehoavan… Ovatpahan pariin kertaa sanoneet vielä että "eihän me mitään huudeta"… xP Yks toinen juttu mikä on kans tosi ärsyttävää on se että ne puhuu meille aina vähän väliä toisistaan jotain pahaa silloin ku toinen ei oo kuulemas ("se äitis on vähän…" "ei se nyt taas…"). Kyllä täytyy sanoo ett on kummallista sakkia tuo viisas vanhemmisto… >___> ei sen puoleen, kyll mie ihan tykkään silti niistä… Mutta aina tulee mietittyä että koskahan nekin päättää erota…

    #41853

    ikävää et näin monella, kuten minullakin, ovat eronneet vanhemmat. minun vanhemmat erosivat kun olin jotain puoli vuotta, siitä asti on ollut sopuisaa mutta tää puolelta toiselle vaihtelu viikko isällä ja viikko äidillä-systeemillä on kyllä hankalaa… kummatkin ovat ihan yhtä kivoja, mutta isällä on enemmän hommia, koiria kun löytyy 3 😀
    no minä en paljoa tätä eroa kiroa, hyvinhän minä pärjään!

    #41862
    Avatarringo_96
    Member

    Niin.

    Minun vanhempani ovat eronneet, jo ennen kuin synnyin. Isäni kuulemma ei ollut "valmis isäksi", vielä. No, ei sitten kuulunut mitään isästäni.
    Kuulemma (en itse muista mitään) sitten kun olin 4-vuotias, näimme jossain sovitusti. Siihen se sitten jäikin.
    Kului seitsemän vuotta, ja kirje isältäni tuli. Siinä luki, että hän haluaisi nähdä äitini. No, he sitten sopivat tapaamisen, ja näkivät. He olivat kuulemma jutelleet "kaikesta".
    Yhtenä kertana minäkin tulin mukaan tapaamaan isääni. Se oli jännittävää. Hän oli mukava, ja kiva. Enää en osannut olla vihainen.
    Kuitenkin hämmentävää oli se, että isälläni oli perhe. 2 lasta ja avovaimo O___o”
    Mutta, vähän aikaa sitten hekin erosivat, ja isäni muutti omaan asuntoon kaverinsa kanssa.
    No siis olemme nyt hyyvissä väleissä ja olen iloinen siitä : )
    No, oli tuskin hirveän kiinnostavaa luettavaa (jos kukaan nyt tätä lukikaan), mutta tuliahan kerrottua :mrgreen:

    Olen taa puhunut.

    #41953

    niin,mullakin on näitä puoli sisaruksia ja vanhempia kaikkea laatua, ja olen iloinen ja aivan tottunut tähän enkä asiaa manaa

    #41974
    Avataryokioh
    Member

    mun porukat eros ku olin 4 eten muistasiitä mitään 😈

    #41980
    AvatarMarenkiQ
    Participant

    omat vanhempani erosivat kun olin eskari ikäinen. En muista paljoakaan siiä ajasta kun asuivat vielä yhdessä, mutta riitelyä oli. Yli pääsin melko helpolla, ja kän isäni luona aina kun pääsen (asun äidin luona) eli tästä voi päätellä, että hyvä välit on kumpaankin. Vanhempani tulevat myös keskenään toimeen, itä nyt pieniä erimielisyyksiä. Kummallakin on jo oma perhe, eli minulla on vielä yksi"äiti" ja "isä" 😀 ja sisaruksia löytyy… Vanhempien ero ei haittaa(ei ainakaan enää) sill on välillä ihan mukvaa päästä rauhoittumaan "uuteen" ympäristöön.

Viewing 15 posts - 1 through 15 (of 45 total)
  • You must be logged in to reply to this topic.