Bakuman

Siis Ottersista one-shot? Aika mahtavaa 😀

Mutta siis, tahtoisin saada tarkemmin selville, että sulautuivatko Crow ja Natural samaksi sarjaksi, vai jatkavatko ne erillisinä, sivuten toisiaan satunnaisesti.

Uusi luku oli kyllä (96) oli aika hyvä. Ei tarinallisesti kovinkaan kummoinen, mutta pidin piirroksista erityisesti tällä kertaa. Monta upeaa posea.

Otters one-shot oli muuten ihan tajuttoman mahtava. Tiedä sitten toimisiko oikeana sarjana, mutta ainakin näin erikoistapauksena oli hulvaton. Repeilin tajuttoman pahasti sille, kuinka Ottersin saukonluonto ajoi häntä murskamaan ihmisiä kivillä kuin saukko simpukoita, mutta hänen ihmisosansa ei taas voinut hyväksyä sitä. Ja ne kaikki irto vitsit, ja sen absurdin asetelman luoma totinen huumori. Ei hitto kun tykkäsin. 😀

Nostetaanpa tätäkin ketjua, kun näyttää vajonneen jo niin syvälle. Kuinkas moni täällä ylipäätään lukee Bakumania viikoittain? Toivottavasti mahdollisimman moni niin saataisiin jotain juttuakin aikaiseksi täällä.

Itse olen pitänyt Bakumanista näiden viimeisten chaptereiden perusteella paljon enemmän, kuin mitä pidin aikaisemmin. Varmaan johtuu siitä, että muihinkin hahmoihin, kuin Mashiroon ja Takagiin, on keskitytty viimeaikoina enemmän ja ainakin omasta mielestäni Bakumanin vahvuus on juuri nimenomaan ne sivuhahmot.

Viimeisin chapteri oli kyllä ehkä vähän huonompi, kuin mitä nyt olin odottanut. Nanamine nyt vaan on jotenkin ihan törkeän klisee hahmo ja petyin siitä, että tästä ei edes yritetä tehdä syvällisempää hahmoa.

Kuka nyt ihan oikeasti luottaisi viiteenkymmeneen anonyymiin ihmiseen ja olettaisi, että käsikirjoitus ei vuoda ulkopuolisille? Kuka nyt ihan oikeasti luottaisi viiteenkymmeneen anonyymiin ihmiseen internetissä?

Nakai (Kai sen nimi oli nakai?:D) tuli näemmä takaisin. Mietinkin jo että milloin tämä kortti otetaan taas esille. Tai siis olisihan outoa, jos se ei olisi ikinä tullut takaisin:D. Ja Hiramaru sähläykset naurattaa edelleen:D

Mitäs mietteitä muilla on nyt, kun Crow loppui? Niizuman uho siitä, että hän tekee parhaimman mangan ikinä, sai myös taas odotukset korkealle. Ihan jännittää nähdä, mitä se hullu nero saa aikaan…

Ja mikä oli mielenkiintoista ja ajatuksia herättävää, oli hahmojen pohdinta "parhaan mangan" ja "suosikkimangan" välisistä eroista, ts. oma lempimanga ei välttämättä ole se, joka on tehnyt isoimman vaikutuksen ja on omaperäisin ja tajunnanräjäyttävin kokemus ikinä. Esimerkiksi itse pidän Naoki Urasawan Monsteria ehdottomasti nerokkaimpana mangana mitä koskaan on tehty, mutta ehdottoman ykkössuosikin nimeäminen on vaikeampaa, siihenkin kohtaan Monster sopisi, mutta niin toisaalta sopisivat esim. Touch, Devilman, Slam Dunk ja Saint Seiya ja vaikka kuinka moni muu.