- This topic has 19 voices and 21 replies.
-
Posts
-
Kyllä täytyy myöntää että yli 6 vuoden jälkeen sellaiset satunnaiset kadulla vastaan tulevat "iii kawaii baka neko desu"-huudattajat huonoina päivänä laittavat sapen pahasti kiehumaan. Toinen on se, kun yrittää mahdollisimman ymmärrettävästi selittää oman mielipiteensä etc, mutta saakin vastaan massamielipiteen vihan niskoillensa nuoremmilta. Kaikista harmittavinta on se kun välillä tulee sellaista porukkaa vastaan joka ei edes yritä yrittää ymmärtää toisen puolen mielipidettä tai vinkkejä. Kuten Saejima sanoi, myös omasta mielestäni japanin kulttuurin harrastaminen on eräänlaista joukkuepeliä. Ei meidän, saman asian harrastajien pidä toisiamme vihata vaan auttaa toisiamme ja pitää yhtä. Jos joku "Anti-Japani" tulee aukomaan päätään, niin kaikki joukolla hirveä kysymystulva päälle miks näin, ootko lukenu vai täh. No ehkei, mutta pointti oli, että saman aiheen alla me tallustetaan.
Mangan kääntäminen suomen kielelle on hyvä keino saada nuoremmat tutustumaan japanilaiseen kulttuuriin ja rohkaistaa heitä lukemaan. Tosin kääntämisessä itseäni tällä hetkellä harmittaa eniten ikään liittyvät asiat. Kaupantädit vahtivat huonosti minkä ikäiselle taaperolle he esim. Hellsingiä myyvät ja se, että vanhemmat eivät kunnolla seuraa mitä heidän pikku Irmansa ja Ilarinsa oikein lukevatkaan. Toki, se on heidän ongelmansa ja jokainen kypsyy omassa tahdissaan, mutta ikäsuosituksia pitää silti kunnioittaa. Vaikka nekin on jossakin suhteessa ihan huonosti laadittu. Siistitty vaan alkuperäisiä sanoja, lauseita jotta voitaisiin tarjota mahd. nuorille. Ei siinä mitään pahaa toki ole, mutta se taas tekee hallaa itse sarjalle ja sarjan alkuperäisyydelle. … Ja toki voisihan siinä kääntäessä pitää järki päässä että kuulostaako "jättiliekkipallo" järkevältä makean coolin super jutsun käännökseksi ja sopiiko slangi viileän Eiri Yukin suuhun…
Saattaa kuulostaa kukkahattutäti-höpinältä, mutta kyseessä on sentään jokaisen nuoren oma psyyke ja mieli, jonka kehittyminen siinä 8-12 ikäisenä on vaara-alttiina kaikelle. Olisi siis heidän, ja teidän, kehityksen kannalta parhaaksi, jos yli K15 sarjoja (kuten Vagabond, Hellsing, Death Note) ei suomennettaisi lainkaan, vaan tuotaisiin teidän 8-14 ikäluokalle sopivia sarjoja (joita Japani on pullollaan). Kyse ei ole siitä että tuotaisiin niiden sijasta jotain Teletappi-mangaa, koska Japani on täynnä kaikenlaista mangaa melkein mistä tahansa sarjasta (jos ette sitä vielä tienneet).
Otaku. Tuo ristiriitainen sana jota, sanotaanko alle 16 vuotiaat, Japanin kulttuurista kiinnostuneet kutsuvat itseään innolla. Se tietyllä tavalla särähtää pahasti korvaan kun itselleni on juurtunut otaku sanasta se negatiivisempi käsitys. Otakuhan on oikealta merkitykseltään "haukkuma" nimi innokkaille manga ja anime"faneille" (tai fanaattisille "manganörteille"). Mikäs siinä jos vitsillä kutsuu itseään otakuksi, mutta on itsestään selvää ettei kannata esim. huudella sanoja jos ei tiedä mitä se oikeasti tarkoittaa (kuten useat nuoret huutelee sitä ihku-sanaa joka oikeasti tarkoittaa haavaa orihevosen pippelissä). Kai pointtini tuli nyt selväksi…? "Yuki on tosi ihku!! <3<3<3<3" jne…? Kyllä kyllä, ihku tässä yhteydessä tarkoittaa tietenkin ihanaa, mutta älkää siis ihmetelkö jos joku repeää tai naurahtaa merkitsevästi kun sitä sanaa huutelette. :’3
Itse olen, pakko myöntää. Sortunut siihen että ne nuoret jotka jotain kadulla huutelevat kuinka "kawaii" ym. saavat minut sekä silmittömän raivon ja masennuksen valtaan. ja usein juuri arvostellut heitä sen takia.
~Raivon siksi että olen tavannut sellaisia jotka ovat nuoria, olettavat tietävänsä kaiken, eivätkä ota vastaan omia mielipiteitäni tai perusteluja. Kestän nuoria, mutta en sellaisia jotka tyrmäävät, usein jopa todenmukaisemmat, asiat omalla "ihQ" olemuksella.
~Masennuksen taas siksi että olen itse saanut kuulla huutelua, syrjintää ja kaikkea mahdollista koulukiusauksen aloja oman mangaharrastukseni takia. Vain koska olen muutenkin hiukan massasta poikkeava.. Ja ajattelen sitä että he eivät välttämättä saa kuulla siitä lainkaan koska ovat nyt "japanimassan" aikana alkaneet kiinnostumaan..
ThunderBeer wrote:..Kaupantädit vahtivat huonosti minkä ikäiselle taaperolle he esim. Hellsingiä myyvät ja se, että vanhemmat eivät kunnolla seuraa mitä heidän pikku Irmansa ja Ilarinsa oikein lukevatkaan. Toki, se on heidän ongelmansa ja jokainen kypsyy omassa tahdissaan, mutta ikäsuosituksia pitää silti kunnioittaa…
Omat pikkuveljeni (10 ja 9 wee) lukevat mangaa jonkin verran ja vahdin sitä aika lailla. Naruto aloitti kaiken ja nykyään myös Yotsuba!, azumanga daioh, .hack ja muut mitkä hiukan nuoremmille sopii… Ranmat juoksin nuoremmalta pois kun hän sai ne pois. Sarjassa ei niinkään väkivaltaa ole, mutta vähäiset yläosat ym eivät mielestäni sovi vielä lapsille, kun seksi ja muut pursuavat maailmassa muutenkin. Enkä mitään kauhean väkivaltaista heille anna vielä. ihan vain sen vuoksi että he ovat lapsia ja pikkuveljiäni. (muita tämänikäisiä en voi pakottaa) Kerrottakoon että oli kerran aika shokki kun kerholainen toi mulle Dark metron ja "haluatko lukea? ite tykkään tosi paljon"
ThunderBeer wrote:..Mikäs siinä jos vitsillä kutsuu itseään otakuksi, mutta on itsestään selvää ettei kannata esim. huudella sanoja jos ei tiedä mitä se oikeasti tarkoittaa (kuten useat nuoret huutelee sitä ihku-sanaa joka oikeasti tarkoittaa haavaa orihevosen pippelissä). Kai pointtini tuli nyt selväksi…?
Repesin XD Mutta tuollaiset yleiset sanat ovat sellaisia itseäni joskus olen otakuksi sanonut, mutta en kuitenkaan lue itseäni isoihin mangatietäjiin.
No, ei paljon mitäään järkevää tekstiä mutta. Kaikilla saa olla asiasta oma mielipiteensä, mutta PERUSTELUT ovat aika usein se tärkein juttu.. "wnb otakut on pas**ja" Okei, olkoon mutta selitä sitten miksi.. "tollasta wnbtä kuuntele" mikset, eikö oma egosi salli nöyrtymistä nuoremmalle? Aika loppuu.. pitää joskus kirjoitta selvemminPuolukka: Ihan sama juttu, kun itselläni on 8 vuotias pikkuveli ja 10 vanha pikkusisko. Pikkuveli yrittää koko ajan lukea Death Notejani (vaikka eihän se mitään ymmärtäisi kun pokkarit on englanniksi) en silti anna katsella kuin selkämyksiä hyllyssä, enkä pikkusiskolle anna luettavaksi ihan jokaista sarjaa mitä hyllyssäni ja myyntiin menevien puolella on. Vaikka kuinka luulee ettei tunnu missään, eikä tule mitään traumoja, ja vaikka ei tulisikaan omasta mielestään, ikäsuosituksia pitää joka kermaviilipurkin tapauksessa kunnioittaa ja ottaa huomioon! :/ Esim. Ranman alastomuuden määrä (no jee oi iik yks paljas pyllynen, mutta silti), kielenkäyttö (mitä suomennoksissa on aika lailla siistitty) ja tappelut ei ole alle 12 psyykkeelle ja ymmärrykselle hyväksi.
Psykologiaa lukeneena tiedän, ja kyllähän terve järkikin sanoo, ettei esmes 9 vuotias Leena yksinkertaisesti saa lukea vaikka Hellsingiä. Mutta eihän ne kassan sedät ja ärrän tädit yhtään katso kenelle myyvät ja mitä. Katsovat vain tuimasti kun olen esim. pariin otteeseen huomauttanut ettei tuon ikäiselle naperolle saisi myydä kun joku oikeasti liian nuori on käynyt ostelemassa Death Notea (K15) tai Hellsingiä (about K15). TIEDÄN, ettei se minulle kuulu mitä ne lukee, mitä muut ostaa, mutta se ettei edes kassalla voida katsoa pokkarin takakantta, tarkistaa se ikäsuositus ja kysyä pienen lapsen ikää, on naurettavaa välinpitämättömyyttä vain koska kyseessä on sarjakuva.
No niin joku sieltä tulee kohta kukkahattutädittelemään, mutta ikäsuositukset ei ole olankohautuksella ohitettava asia. Mikäs siinä kun leffojen ikärajoituksia kunnioitetaan, niin miksei mangan ja animenkin? Missä vika?! Koska se on "vain" sarjakuvaa(?), no kun sitä vaan on aika monenlaista eikä kaikki sovi alle sen ja sen ikäisille. Ihan niinkuin elokuvatkin. En tietenkään tarkoita että kukaan alle 10 vuotias nyt ei voi lukea mitään Tokyo Miu Mauta koska se on K12, mutta samanlaisella järkevällä otteella pitäisi suhtautua myös mangan ja animen ikärajoihin/suosituksiin. Omasta mielestäni siis.
Joskus sorrun ikäsyrjintään, mutta useimmiten vain niissä tapauksissa missä pikku tytöt yrittää näyttää isoilta tytöiltä, silloin en mahda mitään jos nauran, vaikka se jotain saattaakin loukata ja tuntua "syrjinnältä". Animen ja mangan suhteen ei minua sinänsä kiinnosta miten kauan on harrastanut ja mitä sarjoja kukakin lukelee/katselee.
Ok, meikäläinen kyllä kannattaa että ala-ikäisille ei myytäisi mangaa, mutta se on ehkä enemmän sitä oman luonnon kettuilua kuin psyykkeen suojelua. Mutta kyllähän se on niin, että ikärajoja tulisi kunnioittaa, sillä ei niitä ole kiusaksi laitettu sinne takakanteen näkyville.Itseäni ei häiritse "wannabe-otakut" jotka huutelevat "desu-desu kawaiii! <3" kadulla, se on hieman ärsyttävää omaan korvaan, mutta onhan sitä ollut ennenkin, ihan yhtä ärsyttävää se on ollut jo monen monta vuotta, itse en ole huomannut mitään muutosta, kyllä noita nuoria sukupolvia on riittänyt ennenkin.
Olen edelleen enemmän kiinnostunut metalli musiikista ja sarjakuvista ylipäätään kuin Japanin kulttuurista vaikka hyllyni onkin täynnä mangaa ja oheiskrääsää, siinä olisi varmaan elitistille kivasti purtavaa että olenko monen vuoden harrastaja ja todellinen "otaku" vai hämärä metalli musiikin kuuntelija, molemmat ovat totta.aloitin itse mangan lukemisen tosi nuorena varmaan joku seitsemisen vuotta sitte ihan koska isoveljeni tutustutti mut siihen. itse olen lukenut monia sarjoja ja ostan niitä ihan kaupasta suomeksi koska ei ole oikeen rahaa ostaa enkun kielisiä nettikaupoista. Ikärajoja sais kyllä kunnioittaa mutta jos haluaa kaupungilla huudella ”kawaii” niin opiskelis sit kunnolla japaniakieltä eikä vaan sitä mitä nyt sattuu lukemaan mangasta. mun tavoitteeni on joskus opiskella japania ja lukea mangaa japaniksi mut se on viel haave.
ThunderBeer: totta, mutta täytyy myös muistaa, että ne ovat ikä suosituksia. Esimerkiksi tupakka on lailla kielletty alle 18.v. ihmisiltä, mutta esim. DragonBall:ia ei suositella alle 12.v. ipanoille. Eli alle 12.v.kin saa niitä ostaa. Tottahan toki niitä ikärajoja pitäisi sen verran kunnioittaa, ettei 9.v. pennuille myytäis DeathNotea jne. Mutta jos joku kauppias olisi niin tarkka ettei myisi, niin jos se pentu tosiaan sen haluu niin se ostaa sen muualta.
Ja eihän sillä ole väliä, jos jollekki 12.v:lle myy k:13 mangan. Kyllähän vähän joustoa saa olla. Eikä kauppiaat aina tiiä kuka minkäki ikäne on. Mun kaverin siskoakin luultiin kerra noin 10 vuotiaaks, vaikka tämä oli päälle 20. (lyhyt nainen) Ja kyllä jotkut kauppiaat kysyy ikää. Kun ostin AOI-Housen ykkös osan (k15, eikö?), multa kysyttiin ikää. Vastasin totuuden mukaisesti 14, joulukuussa 15. Ja kyllä mie sen sit sain. Eli on turha yleistää kaikkia kauppiaita tähän "eivät kato" listaan.
Ja sitten on vielä näitä kypsempiä ihmisiä: kun olin 12, äitini osti minulle joululahjaksi k16 Vampire Hunter D:n. (HUOM! Äitini.) Luin sen ja se oli suoraan sanottuna liian paha minulle, meinasin oksentaa. Menin pariksi tunniksi muualle ja kun tulin takaisin niin pokkari oli kadonnut pöydältä. Ja kukas muu kuin juuri lukemaan oppinut pikkusiskoni sen oli vienyt. Hetken päästä se tulikin esiin, ojensi pokkarin ja sanoi: "Hyvä oli." (vaikka mie en kestäny sitä) Tällä kaikella yritän sanoa, ettei kaikki 10.v. nassikat saa mitään mielenhäiriöitä luettuaan DeathNotea yms. Toki jotkut voivat saada. Toiset kestää paremmin kuin toiset.
Mikila wrote:
ThunderBeer: totta, mutta täytyy myös muistaa, että ne ovat ikä suosituksia. Esimerkiksi tupakka on lailla kielletty alle 18.v. ihmisiltä, mutta esim. DragonBall:ia ei suositella alle 12.v. ipanoille. Eli alle 12.v.kin saa niitä ostaa. Tottahan toki niitä ikärajoja pitäisi sen verran kunnioittaa, ettei 9.v. pennuille myytäis DeathNotea jne. Mutta jos joku kauppias olisi niin tarkka ettei myisi, niin jos se pentu tosiaan sen haluu niin se ostaa sen muualta.
Itse koitin lainata kyseistä Vampire Hunter D kirjastosta enkä sitä saanut koska olen vasta 15. Joten ei ne ihan vain suosituksia voi vain olla vai kuinka?
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
