- This topic has 29 voices and 63 replies.
-
Posts
-
Otsikosta päätellen en puhu mangasta. Eli siis mitä KIRJOJA luette? Aika varmasti jokainen sangatsulainen lukee mangaa, mutta entäs muut kirjat kuten Harry Potter! Itse luen näitä KIRJOJA kuten edellä mainittu Harry Potter sekä Darren Shanin kirjat .___.’
Eli siis itse pidän fantasia kirjallisuudesta varmaan enemmän kuin mangasta.. (noeinytsentään!!) Älkää ny suuttuko.. lempikirjailija? J.K. Rowling! Omasi?KAIKENLAISTA KESKUSTELUA KIRJALLISUUDESTA!
~Teelehti
Mielenkiintoista, en ollut huomannutkaan ettei täällä vielä ollut keskustelua niin itsestäänselvästä aiheesta kuin kirjallisuus!
Hiukan nuorempana olin isokin lukutoukka, mutta lukion myötä lukeminen on valitettavasti äidinkielen tehtäviä lukuunottamatta jäänyt huomattavasti vähemmälle. Nuorempana innostuin paljon fantasiakirjallisuudesta – hobitti ensimmäisellä luokalla,8-9 vuotiaana kahlasin jo sormusten herran ensimmäistä kertaa läpi vaikken kaikkea ymmärtänyt, iästäni huolimatta silti pidin siitä. Kyllä nämä perinteiset Pratchettit, Potterit ja muut on tullut luettua, myös englanniksi, ja tunnustan että kestosuosikkeihin kuuluu esimerkiksi Anne Ricen kirjojen ohella myös se klassinen Bram Stokerin Dracula.Makuni on varsin monipuolinen: Ensinnäkin, fiktiivisen kirjallisuuden ohella luen mielelläni myös tietokirjoja, jotka käsittelevät itseäni kiinostavia aiheita. Esimerkiksi tällä hetkellä minulla on kesken psykopaateista kertova tietokirja "ilman omaatuntoa", ja voin sanoa että mielenkiintoinen se on…
Fiktiivisten kirjojen puolelta luin pienenä enimmäkseen fantasia kirjoja, perinteisistä saduista en kiinnostunut. Kyllähän niitä luettiin minulle reilusti alle kouluikäisenä, mutta heti kun opin itse lukemaan siirryin vähän vanhemmille tarkoitettuihin kirjoihin. Edelleen tulee luettua paljon fantasiaa, jonkin verran kauhua ja astetta syvällisempiä teoksia, mutta yllättäen nykyään myös satuja, klassikkoja.Englanniksi tulee myös luettua, nykyään kenties vähän enemmän kuin suomeksi ja juuri vähän aikaa sitten ostin "lomalukemiseksi" Monte Criston Kreivin, englanninkielisenä… Suuri aukko sivistyksessä, etten tätä teosta ole vielä lukenut!
mimeko: Oh ”psykopaateista kertova tietokirja” mistä sinä tuollaisen nappasit!? Kuulostaa kiinnostavalta joo.. Itse olen lukenut joitain ihmisapinoista kertovia tietokirjoja, mutten mitään sen kummempia. On tultu myös luettua eräs Draculasta kertova kirja, en vain muista kuka sen on kirjoittanut (anteeksi..). Omistan myös kaikki ”Taru sormusten herrasta” sekä ”HOBITTI” – kirjan, muttaa.. en ole koskaan lukenut niitä.. Outoa, tiedän..
~Teelehti.
Mä luen todella paljon kirjoja, ja oon nopea lukemaan. Suosikkeja ovat Harry Potterit, Darren Shanit (Toshio, meillä on paljo yhteistä : P), Artemis Fowlit, Shizukon tytär ja Paahde. Luen kaikenlaisia kirjoja, fantasia varmaan päällimmäisenä. ^^’
Jinmaru-chan: Ahh Paahde, otin kerran äidinkielen tunnilla luettavaksi mutta en sitten jaksanut lukea noin tuntia viikossa ja otin kotiin ja luin kahdessa päivässä. Hemmetinmoinen palapeli, jostain syystä en ole löytänyt enää mistään mutta pakkohan se on vielä pari kertaa lukea kun löydän. Ja ostaa. HETI.
Ennen kyllä tykkäsin fantasiasta mutta nyt ei enää innosta, harvakseltani luen Harry Pottereita. Ja Barry Trottereita, katkonaisesti kun kaksi ensimmäistä osaa löytyy kirjahyllystä englanniksi. Parodioi brittien hienoa englantia ja monimutkaisia sanamuotoja = olen saavuttanut jumalatason jos jonain päivänä ymmärrän ne kokonaan. Englanniksi luen lähinnä mangaa ja novelleita, joitain yksittäisiä kirjoja aina hyvin vuoksi. No takaisin kirjamakuun. Klassikoita on tullut luettua paljon. Mimekoa myötäillen; Dracula on kyllä hieno kirja, jollain tavalla eroottinen. Jane Austenit ovat todella piristäviä. Narnia on kauhean vertauskuvallinen. Robert Harrisin historialliset kirjat ovat nyt nousseet suosikeiksi (Kolmannen valtakunnan salaisuus PAKKO SAADA) mutta olen historiallisuushomo ja se saa minut lukemaan kaiken maailman naisten kioskikirjallisuutta. Niin… kuvailevaa.
Louise Rennisonin kirjat Georgia Nicolsonista ovat nuorten huumorikirjallisuuden kärkeä kaikessa lapsellisuudessaankin. Melkein koko sarja hyllyssä kuuteen kertaan luettuna, aina naurattaa. Am. vastine niille on varmaan Prinsessapäiväkirjat, ennen pidin niistä mutta nyt vain harvakseltaan hymähtelen – kunnon kirjat toimivat ilman feministi-aktivistien ja newyorkilaisten nuoleskelua viittailemalla ravintoloihin ja sen kuun national geographiciin.
Jostain syystä en ole ikinä lukenut yhtään Pratchettia tai Tolkienia. Silmarillionin nappaan mukaan kun seuraavan kerran näen kirjastossa kun kerran on saanut niin paljon vaikutteita Kalevalasta, mutta muita en aiokaan lukea: ensimmäinen Sorumusten herra oli niin puuduttava ja putosin kärryiltä heti alussa, tiedän että se paranisi loppua kohti mutta kun ei jaksa. Pratchetteja on pakko alkaa kohta lukemaan kun niistä ei koskaan poikkipuoleista sanaa kuule.
Pienempi fontti koska en osaa lopettaa ajoissa fffffff.Hävettävän vähän olen kirjoja lukenut, kyllä… manga on vähän päässyt ajamaan ohi niistä. Mangakokoelman jatkuvan kasvun takia ei myöskään tahdo löytyä aikaa lukea muuta (ja juuri nyt on vielä ylioppilaskokeisiin lukemistakin ihan riittämiin).
Hyllystäni löytyy kuitenkin esim. Taru Sormusten Herrasta, Hohto, Psyko, Maailmojen sota ja yksi ehdottomista lempikirjoistani, Kellopeliappelsiini. Äikäntehtäviä varten olen lukenut esim. Paahteen, Oliver Twistin, Seitsemän veljestä ja Poliisin pojan. Ala-asteella tuli myös luettua jok’ikinen kirjastosta löytynyt Bert-kirja, kun olivat niin hauskoja.
On sitä tullut vaikka minkälaista luettua mangan lisäksi. Parivuotta sitten luin todella paljon erilaisia hevoskirjoja, joita löytyykin yllättävän paljon ja toisinaan myös nappaan kaapista yhen ja lukaisen, mutta enpä juurikaan enää. Ne kirjat on jo hieman jääneet… Koulussa meillä on jokin netlibris juttu, jossa nyt luetaan milloin mitäkin erilaisia kirjoja, nyt on menossa joku Bertin päiväkirja… Ihan hyvähän se on, hieman erilainen tosin mitä olen lukenut. Harry Potteria tykkään lukea, tosin oon lukenu vasta sen ekan, mutta se on ollut hyvä, ehkä parempikin kuin leffa. Voisin varmaan käväistä kirjastossa hakemassa jonkin Harry Potter kirjan.
Tykkään erittäin paljon erilaisista fantasiakirjoista, tosin suurin osa niistä onkin aika paksuja, joten luen yleensä puoleen väliin ja lopetan sitten. Tapahan se tämäkin. Joskus luin jonkun tosi hyvän, nimeä en muista, mutta siinä oli hyvin kiehtova juoni ja kertoiko jostain tytöstä joka oli vamppyyri tai joku sellainen. En juurikaan muista siitä, suurimmaksi osaksi vain kannen ja sen että se oli hyvä 😆 .
Rakastan lukemista. Olen lukenut jatkuvasti siitä lähtien kun opin lukemaan. Fantasiaa on tullut aika paljon luettua, ja pidän siitä todella paljon. Pidän paljon myös kirjoista jotka kuvaavat ihmisten elämää, en oikein tiedä millä nimellä niitä pitäisi kutsua. Scifi kirjallisuutta ei ole tullut paljoa lueskeltua, kauhua ihan vähän.
Ehdoton lempikirjani on Bjarne Reuterin Prinssi Faisalin sormus. Aivan uskomattoman ihana kirja, kunnon vanhanajan seikkailuromaani. Reuter vain osaa kirjoittaa niin hyvin. Sivuja 539+lopputeksti+hakemisto, ja olen lukenut kahdeksan tai yhdeksän kertaa, enkä ole vieläkään kyllästynyt. En ole kuitenkaan tutustunut keheenkään joka olisi lukenut kirjan, jos äitiäni ei lasketa. Serkku aloitti lukemaan koulussa, mutta jätti kesken ja minä tein hänelle tehtävät kirjasta…
Pidän paljon myös Paulo Coelhon kirjoista, eniten kirjoista Veronika päättää kuolla ja Paholainen ja neiti Prym. Alkemistikin on hyvä.
Tuija Lehtisenkin kirjoja on tullut lueskeltua suht paljon, en ala nyt listaamaan. Toinen mainitsemisen arvoinen suomalainen kirjailija on Kari Levola, jonka kirjoista olen pitänyt erityisesti Dum Dumista ja kirjasta Blankko mä kirjoitan sulle.
Terry Pratchetin kirjoitustyyliä rakastan, mutta häneltä olen lukenut vain kirjat Vapaat pikkumiehet, Tähtihattu ja Talventakoja. Kaikki kolme ovat aivan ihania, pidän varsinkin kohdasta jossa Tiffany tanssii ampiaisten (mehiläisten?) kanssa.
Tolkienilta olen lukenut Silmarillionin ja Hobitin, molemmat pariin kertaan, ja tykännyt aivan kamalasti. Inu-Mimin tapaan aloitin joskus lukemaan Taru Sormusten Herrasta, mutta putosin heti alussa kärryiltä aika pahasti ja lukeminen kuihtui. Aion kuitenkin lukea sen vielä joskus.
Muita kirjoja joista olen pitänyt paljon ovat Leijapoika (Khaled Hossein), Nancy (Deborah Spungen) ja Nuorentytön päiväkirja (Anne Frank). Ja Harry Potteritkin on tullut luettua läpi pariin kertaan.
Toshio wrote:Omistan myös kaikki ”Taru sormusten herrasta” sekä ”HOBITTI” – kirjan, muttaa.. en ole koskaan lukenut niitä.. Outoa, tiedän..
Kannattaa ainakin Hobitti lukea ehdottomasti ;-D
No, rakastan lukemista! Se on ihanimpia asioita, jota ihminen voi tehdä!
Pääasiassa luen fantasia kirjallisuutta. Fantasiasta tykkään niin paljon oikeastaan eskapismin tähden. Hyvän fantasian kirjoittaminen vaatii taitoa. Ensimmäinen fantasia kirja, jonka luin oli yllätys yllätys Taru Sormusten Herrasta, ja sitä seurasivat Hobitti ja Silmarillion ja Potterit. Tolkieneista pidän Silmarillionia ehdottomasti parhaana, vaikka se onkin suht. vaikea kirja. Ehdottomat suosikkini fantasiassa ovat kuitenkin Tulen Ja Jään Laulu, lukuisat Dragonlancet ja Artemis Fowlit. Monia muita enemmän tai vähemmän hyviä fantasiakirjoja olen myös lukenut. Mystiset taikaolennot ja poliittinen juonittelu ovat plussaa fantasiassa.Muunlaisen kirjallisuuden lukijana en ole ollut ihan noin ahkera. Koulun toimesta olen Tuija Lehtistä ja Berttiä lukenut. Noiden tyyliset kirjat vain eivät ole minun juttuni. Kauhun saralla olen juuttunut Stinen ei-niin-kovin-jännään tuotantoon. Dekkareista olen lukenut vain joitakin Conan Doyleja. Scifiä olen lukenut todella vähän, joitakin K.A. Applegaten kirjoja.
Lempikirjailijaa on vaikea valita, mutta pidän kovasti George R.R. Martinista ja Tolkienista. Molemmat kirjoittavat taitavasti eeppistä fantasiaa, vaikkakin heidän kirjansa ovat teemoiltaan hyvin erilaisia.
Lukeminen on aivan ihanaa. I just love it. Ilman kirjoja ja musiikkia, olis mun elämä aika hukassa 😀
No joo, itse aiheeseen. Lempi genreni on ehdottomasti fantasia, mutta kaikenlaista muuta laidasta laitaan on tullu luettua. Pienempänä olin aivan hulluna heppakirjoihin, mutta sitten Harry Potter vei mennessänsä fantasian pariin. Potterista Tolkieniin, Taru Sormusten Herrasta, Hobitti eli sinne ja takaisin, Silmarillion tuli luettua siinä 5-6 luokalla ekan kerran. Samaan syssyyn taisin lukaista Maameren tarinoiden 3 ensimmäistä kirjaa. Nyttemmin olen ihastunut Robin Hobbin Näkijän Taruun ja Lordi Kultaisen taruun. Aiiivan ihania. Samoin historian opiskelun myötä historialliset romaanit ja etenkin hovielämään sijoittuvat kirjat kiinnostavat. Viimeksi luin Karleen Koenin Mustat Enkelit, joka sijoittuu Englannin ja Ranskan hoviin Kaarle kuninkaan aikana.Jinmaru-chan: 8D.. Meillä on hyvä maku! Potterit on tultu luettua jo kertaalleen ja puoliverisen prinssinkin luin taas uudestaan kun leffan ensi-ilta lähestyy koko ajan.. (täytyy katsos muistaa kaikki tärkeä kirjasta, jotta voi dissata leffaa täysillä!!) Minäkin olen tuon Paahteen aikanaan lukenut ja pidin siitä, vaikkakin outo juoni, muttaa historian kuvaaminen oli plussaa. Tykkään kun kirjoissa joku muistelee tai saa selville jotain jonkin asian menneisyydestä.
~Teelehti.
Räsynukke: Olen tässä miettinyt että kai mun pitää se lukea.. Saatampi lukea myös ”Sormusten herrasta” – kirjat, jotka ovat jo pitkään tuijottaneet minua murhaavasti..:< (en varmaan selviä hengissä niitä lukiessa.)
Eli siis Hobitti jonka on kirjoittanut sama henkilö kuin TSH:t.. Eli Joku Tolkien (anteeksi, mutta olen huonomuistinen nimien kanssa..) Olisi kiva tietää että mistä tämä kansi.sivut.kansi kertoo?..Spoilaamaan vaan!
~Teelehti.
Olen laiskalla tuulella, joten kopioin vastaukseni Animen sivuilta (kyllä, itse kirjoitin kummiskin!)…ja siistin tekstiäni…. 🙂
Toshio: Hobitti kertoo siitä, kuinka Bilbo Reppuli tempautuu mukaan kääpiöiden ja velho Gandalfin seikkailulle tappamaan lohikäärme Smaugia ja saamaan kääpiöiden aarteet takaisin. Kirjassa he matkaavat yksinäiselle parin mutkan kautta, rähinöivät Smaugin kanssa (muistaakseni aika moni kuoli..?) ja palaavat kotiin. Matkaan liittyy myös yksi Keskimaan Kolmannen ajan merkittävimmistä tapahtumista, kun Bibo saa käsiinsä Sormusten sormuksen (vai mikä se oli). Näin tiivistettynä siis. Pyydän jo valmiiksi anteeksi jos puhuin ohi suuni, siitä on aika kauan kun kirjan viimeksi luin…
Kirjojen ahmiminen on ollut intohimoni kauan ennen sarjakuvaharrastusta ja se on pysytellyt tähän päivään asti tärkeimpänä harrastuksenani. Luin lapsena vanhoja klassisia lasten- ja nuortenkirjoja, joita talomme perintökirjahyllyssä seisoi monta riviä. Kuulun varmaan niihin harvoihin 90-luvulla syntyneisiin, jotka ovat lukeneet Enid Blytonia (mm. Viisikko- SOS- ja Seikkalu-sarjojen tuottelias kirjoittaja).
Esipuberteetti-iässä yritin lukea trendikkäitä nuortenkirjoja, kuten Animorphsia tai jotain, mutta inhosin niitä. Hakeuduin oikopäätä maailmankirjallisuuden klassikkojen pariin, ja olen löytänyt genren omakseni. Muun muassa Monte-Criston kreivi, Kolme muskettisoturia, Dorian Grayn muotokuva, Brideshead Revisited, Pariisin Notre Dame, Odysseia, Putkinotko (kotimainen!) ja Shakespearen näytelmät kuuluvat suosikkeihini.Fantasiakirjallisuus on ollut kaksiteräinen miekka. Luin kaikki Harry Potter -kirjat ja pidinkin niistä. Michael Enden Tarina vailla loppua on mielikirjojani ja ihailen kovasti Diane Wynne Jonesin luomia fiktiomaailmoja. Toisaalta Tarua sormusten herrasta en pystynyt lukemaan ja monet muutkin fantasiateokset olen epätoivoisena laskenut käsistäni. Niitä on hyviä mutta niin kauhean huonojakin.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
