- This topic has 6,661 replies, 204 voices, and was last updated 9 years, 6 months ago by
.
-
Posts
-
On aika paljon.
Vieraita ihmisiä, eri kansalaisuuksien ihmisiä, heikosti koulussa pärjääviä ja nuorempia ihmisiä kohtaan useimmiten.
Vieraita ihmisiä siksi etten helpolla luota ihmisiin, eikä se minusta ole paha tapa, pitäähän sitä vähän varuillaan olla. Tuo toinen kohta on vähän ikävä. Ennakkoluuloni muihin ihmisiin jotka ovat tiettyä kansalaisuutta perustuvat aika pitkälti stereotypioihin, mistä en kuitenkaan tarkemmin ajatellen pidä. Eli toimin itseäni vastaan, saatiinpas sekin selville. Ei minulla oikeastaan ole muun kansalaisia vastaan mitään, olen vain ennakkoluuloinne amerikkalaisia ja pakolaistaustaisia ihmisiä kohtaan.
Ymmärrän kuitenkin sen verran, että ihan kuin missä muussa ihmisryhmässä tahansa, myös noihin edellä mainittuihin mahtuu hyviä, älykkäitä ja kaikinpuolin mukavia tyyppejä mutta myös mätiä munia.
Hmm, heikosti koulussa pärjäävistä tulee mieleen yksi tyyppi, jonka kanssa en kerta kaikkiaan tullut toimeen yläasteella. Sen vuoksi oletan, että heillä on jotenkin huono persoonallisuus, vaikka onneksi tämä on jo oman kaveripiirinkin sisällä todettu vääräksi. Ei ihmistä noin vain voi mitata.
Nuoremmat ihmiset koska meillä on yhdistetty lukio ja yläaste. Siinä oikeasti kypsyy, ainakin näin lukion kakkosella, ja siitä seuraa että alan pitää yläasteelaisia meluavana laumana. Taas kerran, yleistän. Jos itse on 18 (Hahahaa! Täytin viikonloppuna. 😀 ) ja joudut tekemisiin 12 tai 13 vuotiaan kanssa, siinä tulee väkisinkin aluksi mieleen että ollaankohan me ihan samoilla aallonpituuksilla. Tämäkin, once again, on todettu vääräksi. Ikä ei ole aina = henkinen kasvu.Eli tuollaista. Olen amerikka-kielteinen ihminen. Olen varmaan katsonut liikaa jenkki-reality sarjoja ja hauskoja kotivideoita. Koska uskon kuitenkin ymmärtäväni jotain noista vioistani, voin myös viilailla noita pahempia. Ei ole kivaa olla asennevammainen. 🙂
>>> Pidätkö kauhuelokuvista? (Jos et niin miksi et ja jos kyllä niin mikä niistä tekee hyviä?)
Tykkään niistä, kun ne on niin piinaavia ja tulee säikähdyksi joissa aina silmät suurenee ja pieni kiljaisu. Nyt en ole pitkään aikaan kattonu niitä. En ole jaksanut ostaa eikä töllöstä tuu mitään hyviä. Miun iso veli käy kaverinsa kanssa iltaisin katsomassa jossain jotain oikeasti piinaavia ja jännittäviä kauhuelokuvia. Varmaankin vain se piinaava jännitys on se viehäkkyys siinä.
Pidätkö käärmeistä? Miksi? Miksi et?
Minun suhteeni käärmeisiin on aika niin ja näin. En pidä enkä inhoa. Ovathan ne kauniita. En edes pelkää niitä, mutta jos luonnossa tulisi vastaan niin varmasti juoksisin pois. En ole sentään tyhmä. Siksi minusta onkin kummallista että näen monesti unta käärmeistä. Niitä on aina ihan kaikkialla, pitää aina katsoa TODELLA tarkkaan etten astu niiden päälle. Siellä sitten näykkivät nilkkoja… Kummaa, kummaa. Ei minulla mitään käärmekammoa kuitenkaan ole.
Mutta lemmikiksi en käärmettä ottaisi. Haluaisin mieluummin sellaisen lemmikin, joka vastaa kiintymykseen. Eli vastaukseni tähän kysymykseen on nyt siis "njaa." Mitäpä käärmeistä kun ei käärmeetkään meistä…Jos voisit, haluaisitko elää ikuisesti? (elämää suurempia kysymyksiä jälleen…)
DonTrust wrote:
Jos voisit, haluaisitko elää ikuisesti? (elämää suurempia kysymyksiä jälleen…)
Totta puhuekseni en. Kyllä normaalia kauemmin jotta voisi nähdä tulevaisuutta mutta ikuinen elämä? Ei kiitos.
Oliko muna ennen kanaa?
Tämä kysymys onkiin sellainen, jonka vastauksesta voidaan olla eri mieltä. Periaatteessahan kumpi tahansa voi olla mahdollinen, riippuu mihin uskoo. Asiaa voidaan ajatella niin, että Jumala loi ensin kanan, joka myöhemmin muni munan, tai ateistit ja sellaiset, jotka uskovat enemmän alkuräjähdykseen, voivat kuvitella, että evoluution seurauksena joku alkukantainen lintuotus muni munan, josta syntyi kana. Itse uskon enemmän jälkimmäiseen. Kysymys on suuri arvoitus ja sellaiseksi jääköön 😉
Mitä mieltä olet itsemurhasta? Onko se mielestäsi oikein, että niin sanottu "elämän lahjan saanut" haluaa päättää elämänsä sen sijaan, että haluaa varjella kyseistä lahjaa täynnä tuskaa ja surua? mielellään kunnon perustelut… 🙂
No niin, nyt toivotaan ettei kukaan kerkeä kirjoittaa tähän väliin mitään.
Itse olen sitä mieltä, että itsemurhaa ei pidä tehdä. En kumminkaan ajattele, että se pitäisi jättää tekemättä siksi että "on saanut elämän lahjan ja sitä ei saa tuhlata". Tuollainen ajattelu luo minusta turhaa syyllistämistä ja syyllisyyden tuntoa niille, jotka ovat joskus saattaneet ajatella itsemurhaa. Mikä olisikaan kauheampaa, kuin aiheuttaa surua niille, jotka ovat sinua itseäsi kaikista lähimpänä. Silloin kun henkilö aikoo tehdä itsemurhan, tämä ei ajattele "mitähän muut sanovat?", sillä pelkkä ajatus itsemurhasta vie kaiken tilan mielessä.
On totta, että jokaisella on suuri valta omaan elämäänsä ja joissain tapauksissa itsemurha voi olla, surullista kyllä, ainoa kivun poistava ratkaisu. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi eutanasia. Olet ollut sairaalassa jo kauan, tiedät ettei parannuskeinoa vointiisi ole, ruokaa et voi syödä ja kivut ovat täyttä tuskaa. Eikö tässä tilanteessa sinun tee mieli tehdä tuskastasi loppu? Moni ajattelee, ettei tuollaisissa tuskissa oleva ihminen voi ajatella tarpeeksi järkevästi ja tekee hätiköityjä päätöksiä, mutta eikö se juuri kerro siitä, ettei henkilön olo ole enää tarpeeksi hyvä? Sitten on tietenkin vielä lähiomaisten mielipiteet. Kumpi on heille oikeasti raskaampaa, nähdä rakkaan kärsivän kivuissa joka päivä, eivätkä he voi tehdä sille yhtään mitään vai jättää hyvästit tälle rakkaalle, kun kuolema koittaa?Sitten on tietenkin myös nämä itsemurhat, jotka johtuvat useasti sosiaalisista ongelmista ja henkisestä huonosta voinnista. Tiedän, että jokainen henkilö on oma persoonansa ja että tällainen puhuminen on hirveää yleistämistä. Kumminkin uskon siihen, että valtaosa ongelmista voidaan selvittää tai niiden suhteen voidaan ainakin tehdä työtä, kunhan henkilöä ei jätetä yksin. Tunnen monia henkilöitä, joilla on jokin henkinen taakka harteillaan ja vuosi sitten kommunikoinkin tällaisten ihmisten kanssa päivittäin. Olen henkilökohtaisesti nähnyt monia ääripäitä itsetuhoisesta käytöksestä ja se varmaan jätti minuunkin jälkensä, sillä nykyään minulla on pakottava tarve varmistaa, että ympärilläni olevilla ihmisillä on elämä kohdallaan.
Jos henkilö on päättänyt tehdä itsemurhan, tämän mieltä ei voi muuttaa yhdellä keskustelulla. Tämä kyseinen henkilö tarvitsee paljon tukea, sillä vaikka tämä olisikin luopunut itsemurhan-ajatuksista, vähäinenkin elämän horjuminen ja äkilliset muutokset saattavat palauttaa ajatukset mieleen. Useasti käykin niin, että kuvitellaan vuoden kestäneen aktiivisen terapian auttaneen tarpeeksi, koska henkilö on sekä sisäisesti että ulkoisesti hyvinvoiva. Alitajunta ei kumminkaan koskaan unohda ja edeltä mainitsemani äkilliset muutokset elämässä voivat hyvinkin laukaista itsetuhoiset ajatukset.
Mitä mieltä olet tämänhetkisestä lentokiellosta? Onko sinulla tuttuja jäänyt ulkomaille?
Lentokielto on ihan hyvä juttu, on nimittäin vähän naurettavaa, että puhutaan "pölystä ilmassa" vaikka tosiasiassa on kyseessä vulkaaninen tuhka, joka ei ole mitään pölyä vaan kiviainesta. Äkkiäkös pienet kivet moottoreissa tekevät taikansa.
Ja sitä paitsi, saatiinpahan ihmiset käyttämään enemmän junaliikennettä, ja suht koht hyvin on näyttänyt sujuvan.
Eli omasta mielestä tuo lentokielto (joka nyt tässä vaiheessa on jo raukeamaan päin) on täysin oikeutettu, lentäjä syyllistyisi joukkomurhaan jos lentäisi tuhkapilvessä vapaaehtoisesti. Näin kärjistäen.Ihan varsinaisia tuttuja ei ole jäänyt, meidän koulun tutor-ohjaaja, joka on samaan aikaan toinen saksan ja ruotsin opettajista jäi hetkeksi jumiin Berliiniin, mutta tällä viikolla jo palasi takaisin. Kyllähän se vähän hauskaa oli, kun tutorit sattuivat ohimennen saksan opiskelijoilta kysymään että hei, missäs Sari on, niin vastattiin että no siellä Berliinissä sen tuhkapilven takana! "Ai niin…" ihmiset muistelivat sitten.
>>> Onko ihmisellä mielestäsi sielu? Miksi ei tai miksi on?
En jaksa uskoa mihinkään niin romantisoituun ja muutenkin mielestäni aivan järjettömään asiaan kuin sielu ja sillä tahi sydämellä ajatteleminen. Uskon siihen, että ihmisellä on aivoissa tajunta eli mieli joka kehittyy jokaisesta kokemuksesta johonkin suuntaan. Sitten näiden aiempien kokemusten perusteella tehdään jatkossa päätöksiä. Oho, meni nyt jo ohi aiheen.
Olen ateisti eli uskon puhtaasti järkeen, enkä pidä minkään uskonnon jumalhahmoja olemassaolevina, enkä näinollen myöskään pidä mitään yliluonnollista, sielu mukaanlukien, olemassa.
Mutta voisihan se kyllä olla hienoa, jos ihmisellä olisi sielu, joka sitten kuoleman jälkeen eläisi ikuisesti (tai ainakin melkein).
Sitten nämä entiset elämät ja jälleensyntymiset. Joskus taisinkin niihin uskoa, kun niistä oli jotain ohjelmaa, mutta pari vuotta myöhemmin tajusin, että nehän oli huijausta. Mä ajattelen niin, että kun on kuollut, niin on kuollut ja tulee maatumalla osaksi luontoa (tai hauta-arkun pohjaa). Ei vaan jaksa uskoa mihinkään yliluonnolliseen, vaikka joskus kyllä haluaisi.
Hitto, kun ei ajatukset toimi. Nytkin tuli niin tönkköä tekstiä. Ja anteeksi, jos teksti loukkasi jotain.Soitatko/Haluaisitko osata soittaa jotain soitinta?
En soita mitään soitinta, mutta syntikkaa, kitaraa tai bassoa haluaisin. Kiinnostusta ei kuitenkaan riitä niin paljoa, että jaksaisin opetella soittamaan ko. soittimia tai edes yhtä niistä. Välillä on sellaisia kausia, että "haluun perhana vieköö sen kitaran ja opetella soittamaa!" mutta se jää vain ajatukseksi. Ei siinä ole mitään järkeä ostaa kitara tm. soitinta, jos se on hetken mielijohde. Välillä olen katsomassa netistä iskän kanssa minulle kitaraa, mutta sitten tulee sellainen katuma päälle, kun se ei sitten kiinnostakaan. En siis osaa soittaa mitään soitinta, mutta syntikkaa, kitaraa tai bassoa haluaisin. Voi kumpa hyvä musisointikeiju ilmestyisi minulle, että osaisin tuosta noin vaan soittaa ilman harjoittelua. <3
EDIT: Koska se näyttää olevan niin vaikeaa vastata tähän kysymykseen, vaihdan kysymystä herätelläkseni tätä töpöä henkiin. Eli uusi kysymys on seuraava: Mitä ajattelit tehdä kesälomalla?
Hmm, ajattelisin vain rentoutua ja lueskella. Ehkä käydä huvipuistoissa ja sellaisissa. Mutta mukava kesäloma tulee varmasti.
Mikä on suosikkipelisarjasi?
Voiko Team Fortressia sanoa pelisarjaksi? :’D Siitähän ton tuo Team Fortress 2 ja Team Fortress Classic.
Njaaa, ei se kyllä sellaanen sarja ole, mutta mutta juu~
Voisin sanoa että omalla kohalla parhaiten kolahtaa Kindon Hearts ja Ratchet&Clank. :3
Seikkailupelien merkissä mennään siis~!! \o/ HYAHHAAAAAAHH!Seuraava:
Suosikkisi meikän cosseista:
Raito Yagami
Allen Walker
BlackStar
Scout
SanjiNo, kaikkia hahmojahan en siis tunne, mutta tuo Scout näytti kivalta. Paha sanoa, onko cossaus onnistunut kun en hahmoa tunne..
Mitä eri lehtiä tilaat?
Tällä hetkellä en muuta kuin Animea, mitä nyt äiti tilaa "minulle" jotain random -nuorten lehtiä vaikka ne ovat hänen nimellään.
JapanPopia haluaisin alkaa tilaamaan, siinä on kivaa materiaalia mitä ei Animessa ole. Tosin, niin on toisinkin päin, Animessa on materiaalia mitä ei ole JapanPopissa. (anteeksi, meni hieman offiksi ^^’)Oletko koskaan pelastanut ihmishenkeä?
No PUMPELI en ei kukaan tavallinen ihminen pelasta toisten henkiä. typerä kysymys! XXDDDDD
Ootko ollu koskaan sängyssä?
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
