One Piece

Ei One Piece -julisteet oikein kiinnosta, mutta olisi kiva, jos nyt tulisi One Piecejen vuoro manga-maanantaihin, niin sais sitten niitä hyllyyn. Hah, enää reilu kuukausi seuraavaan One Pieceen. Ja siinä välissä ehtii tulla seuraava FMA. Eipä tää odotus nyt niin hirveää ole, kun tulee vielä viikottain lukuja (joista seuraava lupailee todella hyvää).
Seuraava kansi onkin jännän näköinen… Mistäköhän muuten johtuu, että Pelonan jalkaterät osoittavat sisäänpäin?
Joo, tuli tuossa vähän aikaa sitten mieleen, että mihin kaikki Sir Crocodilen imemä vesi katoaa. Kun ei se hänen sisäänsä voi mennä, kun silloin Crocodile kovettuisi ja hänestä tulisi haavoittuvainen. Vesi kuitenkin näyttää menevän hänen sisäänsä… Lähetin tästä Odalle kirjeenkin, mutta tuskimpa sitä luetaan…

Cadmium selittää omaksi ilokseen, luku kaksi.

Osat 6-11

Halusin välttämättä lukea tähän väliin Baratie- ja Arlong Park-osuudet, joten näillä mennään. Jokaisesta kirjasta saisi luultavasti väännettyä älyttömän pitkät pohdinnat (ja ihan mielellään sellaisia kirjoittaisinkin! : D) mutta säästän muita sangatsulaisia pitämällä tämän ja tulevat postaukseni kohtuullisen mittaisina. Yritys on ainakin kova! : D

Sanji on saatu tähän mennessä mukaan Olkihattuihin, Namin menneisyyteen on perehdytty, on saatu esimakua Grand Linesta, kohdattu ikäviä pahiksia, melkein kuoltu ja saatu ensimmäiset kunnon näytteet Luffyn jengin voimista.

Viitoskirjan lopussa ensiesiintymisensä tehnyt Sanji vaikutti aluksi omiin silmiini tyypiltä, jolla on pahemman luokan asennevamma, ainakin mitä asiakaspalveluun tulee. Loppujen lopuksi hän kuitenkin paljastui ihan hyväksi tyypiksi, mutten silti sanoisi pitäväni Sanjia parhaimpana hahmona. On muuten ihan merkittävää, että jokaisessa Odan luomassa hahmossa on niitä hyvä ja huonoja puolia, eikä kukaan Olkihatuista ole aina se maailman täydellisin, niin hyvässä kuin pahassakin.

Vasta Sanjin ja Namin kohdalla flashbackeihin saadaan pituutta ja tunnetasolla oikeasti liikuttavaa materiaalia. Ainakin kohtaus, jossa Bellemère tapetaan, oli niin kova pala että muutama kyynel kerääntyi silmäkulmaan : (

Ensimmäistä näytettä Grand Linen tasosta saadaan, kun Don Kriegin hyökkäys keskeytyy Mihawkin saapumisen johdosta. Tämä on muuten jo pitkään ollut yksi suosikkikohtauksistani OP:ssä, Mihawkin hahmossa on sellaista arvokkuutta, että hahmoa näkisi mielellään useamminkin. Lisäksi minusta oli jotenkin jännää tai ainakin mukavaa, että Mihawk tosiaan huomasi Zorossa jotain kehityskelpoista : ) Kun Zoro vannoo Luffylle, ettei enää koskaan häviä, tällä tytöllä oli taas melkein tippa linssissä ;____; Mutku liikuttavaa ja mieltäylentävää ja sillai! Mihawkin ja Zoron viimeistä kohtaamista odotellessa, siitä jos mistä on ihan pakko tulla jotain niin siistiä.

Arlong on oikeasti ikävä heppu. Don Krieg ei pahemmin herättänyt tunteita suuntaan tai toiseen, mutta Arlong jos mikä on tähän mennessä hyytävin pahis. Aika perinteinen teema OP:lle: heikkoja poljetaan maanrakoon, vain sen takia että "hohoo, me ollaakin teitä ylempänä, lälläslää!" Onneksi tässä sarjassa pahikset saavat turpiinsa ja kunnolla, nytkin Luffy tuhoaa taistelun lomassa koko Arlong Parkin.

Jos jokin nyt hieman kyrsii, niin se, että Namissa haaskataan ainekset hyvään hahmoon -.- Arlong Parkin aikana Namista paljastuu jotain ihan uutta, ja hyödynnetäänkö tätä jatkossa? Ei. Nami palaa kotikylästään lähdettyään samalle tasolle kuin aiemminkin ja jämähtää siihen. Kiitti nyt tästäkin, Oda.

Näenkö jo nyt yksityiskohtia? : D Odan kynänjälki alkaa muuttua oikein silmää miellyttäväksi, yksityskohtineen kaikkineen. Enää mikään ei näytä liian pelkistetyltä, mikä on oikein hyvä suunta.

Huomaa kyllä, että jo nyt Oda tuo mukaan kaikenlaista uutta – uusia juonenpätkiä, hahmoja ja asioita, jota ei tähän mennessäkään ole ratkaistu täysin. Olisi kiinnostavaa tietää, että miten pitkälle Oda on tarinansa suunnitellut : ) Esimerkiksi osan 11 miekkoihin perehtyminen, kaapparilordit, merivomat huomaavat Luffyn joukkoineen ensimmäsitä kertaa… Kaikki lähtee pienistä asioista liikkeille : ) Vähän niin kuin se Pocahontas-leffan vertauskuva veden pintaan muodostuvista väreistä tai jotain.

Randomhuomauksia loppuun:

Katsokaa Zeffin hattua! : D On siinä vasta hattu, välillä kohtuumittainen, välillä taas suuren pylvään pituinen : D Ja Odan mukaan se pysyy pystyssä pelkän asenteen voimin!

Haluan samanlaisen asenteen.

Olin jo ehtinyt unohtaa sen faktan että Sanji taistelee jaloillaan, niin typerältä kuin moisen asian unohtaminen kuulostaakin. Siitä ei vain ole nykyään tehty niin suurta juttua, alussahan sitä hämmästellään niin paljon. Sanjin lähtö oli muuten sinällään ihan liikuttava: leikitään koviksia mutta erotaan silmät kyynelissä :’)

Ehdin myös unohtaa Möömin :–D Ei tsiisus.

Suora lainaus kirjasta 7: "Grand Linen maine piraattien hautana johtuu sen kolmesta voimatekijästä. Yksi niistä on kruunun seitsemän kapparilordia."

Okei, selkis. Haluaako joku kerrata minulle nopeasti, että mitä ne kaksi muuta tekijää ovat? Jos ne on mainittu, niin on päässyt unohtumaan.

//Viesti lähti vahingossa kesken kirjoittamisen, joten sellaista, mitä tähän piti mahduttaa jäi luultavasti pois. No, joskus toiste sitten.

Veikkaanpa, että pirunmarjavoimiensa avulla Croco voi haihduttaa veden niin nopeasti, ettei vesihöyrä ehdi muodostua, tai sitten höyry vain haihtuu Alabastan kuumuudessa niin nopeasti. Tiedä häntä.

Al Chemist wrote:

Cadmium wrote:

Okei, selkis. Haluaako joku kerrata minulle nopeasti, että mitä ne kaksi muuta tekijää ovat? Jos ne on mainittu, niin on päässyt unohtumaan.

Toinen on vaaralliset vaihtuvat ilmastot, luonnonilmiöt ja lokitikun hukkaaminen ja kolmas taitaa olla uusi maailma ja sen hallitsijat. Tai sitten se kolmas on muut merirosvot, tiedä sitä…

Minä luulisin, että sillä tarkoitettaisiin niitä kolmea mitkä Garp kertoi kirjassa 45. Olikohan ne ne neljä piraattijannua (Shanks, Valkoparta ja ne kaksi muuta, en muista suomenkielistä nimeä), kaapparilordit ja merivoimat/maailmanhallitus. En ole kyllä ihan varma puhutaanko samasta asiasta nyt.

Enpä ole tuota haihtumisjuttua vähääkään miettinyt. Sitä kyllä mietin, ettei luffyn suu niin kuiva voinut olla, ettei se vaikuttanut crocodileen. no, miten vain. (aikoiko luffy muuten tosissaan syödä crocodilen? 🙂

Oot tajunnut idean väärin. Crocodile ammuskeli vähän kauempana merellä tanssipulveria ylös taivaisiin, joten Alabastaan asti eivät sadepilvet ehtineet. Joten Crocodilen pirunmarjakyvyillä ei ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.

Ne kolme mahtiahan on kai Neljä keisaria, Kaapparilordit ja Johtotähdet. Johtotähtien alaisuudessa on maailmanhallitus, ja maailmanhallituksen hommissa on merivoimat. Crocodilen kykyjä ei välttämättä kannata ottaa niin kirjaimellisesti, varsinkaan kun kyseessä on supervoimat. Ne supervoimat eivät yleensä noudata fysiikan lakeja.

Cadmiumille suuri kiitos nautinnollisesta luettavasta. Aina on mukava lukea pitkiä viestejä tässä ketjussa. Hienoa, että on saatu keskustelua, vähän niukasti on tullut viestejä viime aikoina. Toivotaan että se keskustelu pysyykin yllä jatkossa.

^Joo, mutta merivoimat on Johtotähtien suorassa alaisuudessa. Periaatteessa siis molemmat ovat oikein.