Seurustelu

Aya-chan wrote:

Ei vastapuolen tarvitse mangaa palvoa tai mtn sellaista, enkä odota jonkun deidaran tai sasorin ruummillistuman tulevan vastaan, mutta ihan joku random hyyppä, missä olisi nyt kuitenkin jtn persoonallista olisi mukava. Ihmisenä meikää miellyttäisi sellainen punk/rock-olemus. Kuulostaa varmaan naurettavalta XD. Mutta siis olisi coolia, jos hyyppä tykkäisi samasta musiikista kuin meikä (eli hard rock jne.) ja muuten sellainen rento ja vapaamielinen (joka ei tuomitse doujinshejani ja muuta XD). Ulkonäokökin voisi olla sellainen hieman rähjäinen ja punk-tyylinen, että ei mtn back street boyssien nickkejä tai jtn jesse McCartenyta =3=”

*nyökytinyök* Itsellänikin on näitä haaveita pitkähiuksisista blondeista, jotka pitävät hiuksiaan kiinni ja jättävät muutamia haituvia eteen roikkumaan. *o* Tai sitten tuollaisista oman tiensä kulkijoista, jotka pukeutuvat juuri punk/rock-tyyliin. Ja kyllä, persoonallisuutta pitäisi olla luonteessakin. En halua mitään wannabe/teini-poikaystävää. Sellainen samantyylinen kuin itsekin olisi ihana.~ Eikä minulla mitään tietenkään sitä vastaan ole, että pystyisimme juttelemaan Fullmetal Alchemistista tai Kingdom Heartsista. Miksei jopa shoujostakin. 8D Tai jopa Three Days Gracesta!! ☆w☆ Mutta kyllä pojan kunnollinen pitää olla, ei esim. tupakointia tai alkoholia! ò___ó Käytöstapoja, hyvät ihmiset! 😀
Paitsi tuo Jesse McCartney… Ne tietävät, jotka tietävät, mutten vastusta Roxasta… =3= McCartney antoi siis äänensä Roxupoxulle~ Ja olisihan se mahtavaa jos joku mangahahmo olisi poikaystävänä. :”’D

Ja ei, en ole koskaan seurustellut. En nimittäin laske niitä erittäin noloja ala-asteen parin päivän "alax olee?"-juttuja. =________=” Enkä itseasiassa juuri tällä hetkellä edes haluaisi seurustella. Myönnän kyllä olleeni ihastunut viime aikoina, mutta kun edes omista kunnollisia kaveripoikia. Eli suoraan sanottuna ihastun vain ulkokuoreen. Meidän luokallamme on asiat, eh, vähän sillai ja tälläi. Eiköhän se siitä sitten joskus… Tarkoitin tuolla siis sitä, etten oikeastaan tiedä "poikien maailmasta" mitään. Tai no onhan minulla pikkuveli mutta ei oikein sama asia taida olla?

Olen samaa mieltä larolanin kanssa alkoholi-jutusta. Kohtuukäytössä ookoo, mutta toisaalta.. Onhan se meikästä aikasen coolia joku mustassa nahkatakissa seinään nojaileva jäpäkkä millä on sätkä suussa…. Silleen kun esim ren nana-sarjassa. Uh Q3Q Ai onko se maitonaama antanu äänen roxasille… En tiennytkään :’D Noh eipä ole meikällä varaa haukkua, ku ite katoin joskus jtn baywatcheja vai mitä ne on, nii se McCarteny oli siinä ja ihkutin sitä XD
Ah mangahahmo poikakaverina…XD Jokaisen hurhataneen fanitytön unelma Q^Q Tai sitte ei XD Olisihan se todellakin upeaa, mutta mielikuvituksen syövereihin ne haaveet jäävät : < (ellei sitte tule oikeasti vastaan jonkun hahmonnäköstä hyyppää, millä on suht samanlainen luonne)

Shiori-chan wrote:

Mutta kun olen lyhyt ja näytän kolmosluokkalaiselta, kaikki ikäiseni pojat katsovat minua kuin kakaraa =___="

MUTTA parempi sekin kuin olla pidempi kuin poikaystävänsä. Sitä paitsi lyhyitä ihmisiä pidetään söpöinä! O.O Kas kun itse olen sitä 175 cm luokkaa, niin olen tällä hetkellä luokkamme pisimpiä ihmisiä. Tämä aiheutti suuren sisäisen naurukohtauksen itselleni, kun konfirmaatio-harkoissa laitettiin väki pituusjärjestykseen. Olin tietysti siellä ihan viimeisenä, ja koska poikia oli liian vähän, piti erään heebon tulla vielä minun taakseni. Ja hän oli itse asiassa minua lyhyempi. Ja hän ei sitten kuitenkaan tullutkaan siihen tyttöjonoon. Ja hän näytti aivan Jeesukselta siinä valkoisessa albassaan ja pitkien hiustensa kanssa. Muhahahaaa…

Palatakseni vielä tähän ulkonäkö-juttuun, niin itseänikin ärsyttää se, miten paljon kavereita valikoidaan ulkonäön perusteella. Ja sitten on vielä se että kaikki ne pikkuriikkiset virheet sieltä ykkösluokalta kaivetaan vielä kasiluokallakin esiin.
Muuten olen aikalailla samaa mieltä edellisten kommenttien kannalta.

Mä olen tällänen kauhee romantikko joka haaveilee tosi rakkaudesta jota ei koskaan tule löytämään… -.-
Kaikki mun kaverit on seurustellu tai seurustelee, mutta mä en koskaan voinee johtua siitä että mä menen aina tykästyyn vääriin poikiin. Mä olen maailman hiljaisin tyttö ja rakastun aina niihin pahispoikiin, jotka huutaa ja riehuu tai jos ne ei oo niin pahis poikia niin ne selviää homoiksi -.- Mulla ei ikinä oo ollu onnee rakkaudessa ja tuskin koskaan tulee oleenkaan… =(

Kyoka8 wrote:

Minusta on outoa, kun seurustelemattomuudesta pitää tehdä niin kauhea haloo. Miksi ihmeessä pitäisi alkaa seurustelemaan seurustelun vuoksi, eikä sen vuoksi että on löytänyt ihmisen jonka kanssa haluaa olla? Ihminen voi elää todella hyvää ja mukavaa elämää ilman seurusteluakin, joten siitä on turha ottaa paineita.

Totta. Se, ettei seurustele, ei ole maailmanloppu ja tosiaankaan ei kannata alkaa seurustelemaan vaan sen takia että saa sanoa seurustelevansa. Onhan jokaisella varmasti joskus (tai on ollut tai miten nyt onkaan) niitä hetkiä että "kaikkimuutseukkaamuttenmä!" (itselläkin oli tossa pari vuotta sitte, myönnetään. :D), mutta se, että muut seukkaa, ei tarkota että itte tarttis. Ja kiirehän ei sen asian kanssa ole mihinkään.
Ja muuten, sitten kun löytää semmoisen ihmisen jonka kanssa haluaa oikeasti ja tosissaan olla ei tarvitse murehtia niitä omia miljoonaa eksää niistä "seukkaan-kun-en-muutakaa-keksi"-suhteista. 😀
Jos sinkkuna olo tuntuu vaikealta, sanonpahan vaan tällä viiden kuukauden kokemuksellani, ettei se seurustelukaan aina mitään juhlaa ole. Siinä tulee sitten taas omat asiansa, niin hyvät kun huonot ja helpot kun vaikeat. Näätte/koette sitten itse omalla vuorollanne. *Buahaha* 😉
Mutta hei, se on vaan elämää, aina ei voi olla se aurinkoinen ja ihana päivä, oli sitten sinkku tai seurusteleva. 🙂

Rock Neko wrote:

Tarkoitin tuolla alkoholin käytöllä lähinnä sitä että kun ollaan alaikäisiä… Ja kun itse vierastan ja pelkäänkin sitä juomana niin että parempi olla kokonaan ilman.

Tässä minä kyllä olen samalla kannalla Rockiksen kanssa.. Taisiis en vaan nää sitä mitenkään hirveen järkevänä, että tämmöset ittenikin ikäset juo.. Ja itse kun en, niin olen jo huomannut joutuvani monesti ulkopuoliseksi, siitä syytän sitä, että olen nykysin tämmönen nolife, joka ei kavereidenkaan kanssa melkein koskaan hengaa tai mitään… En siis halua haukkua ketään sellasta tyhmäksi tai mitään, mutta en vaan ymmärrä mikä siinä on niin hienoa.

Ja no äh. Enhän minäkään ole koskaan kenenkään kanssa seurustellu… : D Eikä mulla varsinaisesti ollut noita ala-asteen tyhmiä yhen päivän juttujakaan vaikka, myönnetään nyt sitten, ala-asteella muutama jätkä juoksi meikän perässä..….. Onhan niitä ihastumisia aina, mutta ei niistä koskaan mitään tule, kun olen tämmöinen ujo pelkuri, joka ei koskaan uskalla mennä kertomaan tunteistaan sille, vaan odottaa ja toivoo, että sekin olis kiinnostunu tai jotain… :”’D Olisihan se aivan mahtava juttu, jos tämä toinen olis kiinnostunu samoista jutuista ja silleen, mutta eipä sillä niin väliä.. Lähinnä yleensä tykästyn ihmisiin, joiden persoonassa on jotakin.. Mutta anyways, (kun alkaa mennä vähän muihin aiheisiin) ehkä mäkin vielä joskus jonkun löydän hih C :

karttapallo wrote:

: DDDDDDD

Selitä nyt tyhmälle…

T: Tyhmä

En seurustele enkä kokisi tarvetta siihen vielä tässä iässä, tiedän monien saman ikäisteni ja vielä nuorempienkin seurustelevan, mutta jotenkin tuntuu ettei ole oikea hetki vielä. Joskus minusta tuntuu että olisi mukavaa että olisi joku, mutta mistä voin olla varma että minulla olisi aikaa sille kyseiselle henkilölle? se tuntuisi ikävältä, enkä haluaisi kellekään ihmiselle sellaista. Olen silti varma etten tule seurustelemaan moneen vuoteen, mitä sille tekee kun näyttää petolinnun perseeltä.