Top-10 mangat

Mahtaakohan minulla noin monta suosikkia ollakaan…

1. Chi’s Sweet Home – Kanata Konami:
Kissanomistajan unelma! Chi on samanlainen villi kissanpentu kuin kaikki omat kattini ovat aikoinaan olleet (ja yksi on vieläkin). Jokainen päivä on uusi seikkailu ja arkisetkin asiat voivat olla hyvin jännittäviä! Chillä on juuri oikea asenne elämään~

2. Tales of Symphonia – Ichimura Hitoshi:
Suosikkipelistäni tehty, erittäin onnistunut mangasovitus. Piirtäjä osaa hommansa ja on saanut vangittua loistavasti kaikki ne iloiset, vakavat, painostavat ja surulliset hetket, jotka tekivät pelistä niin upean, sekä tietysti lisännyt sopivasti omaansa joukkoon. Lloydin joukkion yllätyksellisiä matkoja oli ilo seurata. Kääntäkää tämä suomeksi plz, olen kyllästynyt lukemaan japsiversiota. >8| Kyllä, minä oikeasti luen japaninkielistä mangaa.

3. Rockman Megamix/Gigamix/Remix – Ariga Hitoshi:
Peleihin perustuvat sarjakuvat tuntuvat olevan suosiossani. |D Minkäs sille mahtaa, kasvoin Rockmanin/Mega Manin parissa aina NES-ajoista lähtien, joten tämä sininen robotti on todella vallannut sydämeni! Arigan piirrostyyli kaikkine outouksineen on kovasti mieleeni, ja tarinat perustuvat vain löyhästi peleihin, eli paljon kaikkea piirtäjän omaa nannaa löytyy seasta. Näin saatiin alun perin simppeleihin stooreihin lisää ulottuvuutta~ Suomeksi tämäkin, plz.

4. Breath of Fire IV – Utsurowazarumono – Ichimura Hitoshi:
Piirtäjä on sama kuin Tales of Symphonia -mangassa! Mikäs sen kivempaa, rakastan kyseisen henkilön tyyliä, ja hän vaikuttaa erikoistuneen peleihin perustuviin sarjiksiin. Breath of Fire IV oli ensimmäinen kosketukseni konsoli-RPG:ihin (Pokemonin ohella), joten sille on aina paikka sydämessäni. Mikäs sen mukavampaa kuin saada selville, että vanhasta RPG-klassikosta tehdään uusi sarjakuva! Toki tämä on tähän mennessä jo valmistunut, mutta voitte kuvitella parin vuoden takaista iloani~ Mutta siis, toteutus on tässäkin huippuluokkaa Symphonian tavoin, hahmojen persoonallisuudet on tuotu hyvin esille, ja suosikkikohtaukseni olivat tallella! Pakko myöntää, että olen ostellut tätä todella hitaasti, joten viides osa puuttuu vielä… Saa nähdä, millaisen lopun Ichimura on tälle teokselle saanut loihdittua. TämäkinSuomeenPLZ.

5. Sailor Moon – Takeuchi Naoko:
Se shoujo-sarjojen todellinen klassikko. Mangana sata kertaa animea parempi (ei sillä ettenkö tykkäisi animestakin). Tarina liukuu huimaa vauhtia eteenpäin, ja hahmoista löytyy jos jonkinlaista, varmasti kenelle tahansa tyttöselle vähintään yksi samastumisen kohde. Tämä sarja kuuluu jokaisen shoujo-fanin hyllyyn.

6. Damekko doubutsu – Kuwata Noriko:
Hyväntuulista ja yksinkertaista menoa kelvottomien elukoiden matkassa! Uruno-suden matkassa kuka tahansa varmasti oppii arvostamaan itseään juuri sellaisena kuin on. <3

7. Meitantei Conan – Aoyama Goushou:
Pakko myöntää, etten itsekään tiedä, mikä sai minut tästä innostumaan alun perin. Näin vain ensimmäisen kirjan kaupan hyllyllä aikoinaan, ja yhtäkkiä omistinkin jo useita, ja niin päin pois. Sittemmin kiva hahmokaarti ja jännät tapaukset ovat saaneet minut täysin pauloihinsa. Nykyisin tarina kyllä junnaa paikallaan ja toistaa itseään, ja toivoisin Aoyaman jo lopettelevan tämän lähiaikoina (nam, en malta odottaa sarjiksen loppua!).

8. Magic Kaito – Aoyama Goushou:
Kaitou Kid on yksi suosikkihahmoni Conanista, joten oli hauska saada selville, että hahmo oli aikoinaan saanut jonkin verran omaakin mangaansa! Piti tietysti heti tilata kirjat ulkomailta (ja kirota myöhemmin sitä kun nämä tulivat kuin tulivatkin suomeksi)! Harmi, että homma jäi kesken Conanin alettua, Kaiton edesottamuksia seuraisin mieluusti lisää.

9. Mahou no kishi Rayearth – CLAMP:
Toinen shoujo-klassikko ja samalla ainoa CLAMP:in teos, josta voin sanoa tykkääväni aivan hirveästi. Tarina yllättää, on täynnä nättejä hahmoja ja paikkoja. Ei mitään sen kummempaa tarvita loistosarjan aikaan saamiseksi.

10. Mushishi – Urushibara Yuki:
Tykkäsin animesta, joten tutustuin mangaan. Ei pettänyt. Pohtiva ja rauhallinen mutta samalla mystinen ilmapiiri. Vain animen loistavat musiikit puuttuvat, mutta pärjäähän sitä ilman niitäkin. Tämä todistaa, ettei hyvä sarja todellakaan tarvitse massiivisia taistelukohtauksia ja hurjaa actionia.

1. Pandora Hearts
-Mahtava piirrosjälki, juoni toimii, ja hahmot ovat erikoisia! Suosittelen Liisa Ihmemaassa kirjan pitäjille. (Sarja on ottanut siitä hieman mallia, jos olen oikein ymmärtänyt)

2. Junjo Romantica
-Hyvä juoni ja ihanat hahmot! Vaikka anatomia onkin hieman hukassa tässä sarjassa, niin siltikin yltää kakkos sijalle!

3. Yotsuba & !
-Mahtavaa huumoria ja piirustyyli on aivan uskomattoman ihanaa!

4. Kuroshitsuji
-Juoni on mukavaa, sekä piirustyyli on todella kaunista. Hahmot erottuvat joukosta!

5. Bleach
-Menoa ja meininkiä, vai miten se sanottiinkaan. Tavallista poikien mangaa ihanalla piirustutyylillä höystettynä, sekä hyvät hahmot!

6. Hetalia
-Tämän sarjan takia historian tunnit ovat entistä hauskempia! Huumoria löytyy paljon, vaikka onkin aiheena maailmansodat.

7. Full Metal Alchemist
– Juoni ja hahmot, ah tätä ihanuutta! <3

8. Hamsteri päiväkirjat
– Huumori <3

9. Hime
-Juoni ja hahmot <3

Naruto
– Ninjat <3

1. Shinshi Doumei Cross/ Gentlemen´s Alliance Cross
Jostain syystä tämä tarina vetoaa minuun vain kovasti. Oli mielenkiintoista huomata, mikä veljeksien vihan taustalla oikeasti piili. Myös piirustusjälki on hienoa, vaikka paikoin jopa turhan yksityiskohtaista makuuni. Hahmotkin ovat suloisia ja sarja on tullut luettua useaan kertaan.

2. Hirviöprinsessa Hime
Sanokaa mitä sanotte, mutta jostain syystä olen itse koukussa. Piirustusjälki on melko yksinkertaista, mikä ei haittaa ollenkaan sillä se ei vie huomiota itse tarinalta. Osa hahmoista kasvaa sarjan aikana (esim. Hiro) ja ainakaan vielä sarja ei ole tuntunut liian ennalta arvattavalta.

3. Inuyasha
Miellyin tähän sarjaan kovasti. Aiemmin olin lukenut pari osaa ja ollut sitä mieltä että "surkea" mutta kun luin uudestaan useamman pokkarin, jäin auttamatta koukkuun. Piirustusjälki on parantunut Ranman jälkeen ja sarjassa on juuri sopivasti huumoria ja vakavuutta, eikä sarja ole sellaista "lässynlässyn" kamaa. Päähenkilöiden välisten suhteiden seuraaminen on huvittavaa, samoin kuin heidän kasvamisensa.

4. Les Bijoux
Hieno piirustustyyli, joka eroaa monen muun tyylistä. Ensimmäinen osa tuntui hieman pitkäveteiseltä, mutta loput tulikin ahmittua kerralla. Loistava idea ja toteutustapa, loppukaan ei kerrankin tuntunut ennalta arvattavalta.

5. Pet Shop of Horror
Mielenkiintoinen sarja, josta ei yllätyksiä tuntunut puuttuvan. Päähenkilö oli hyvin mielenkiintoinen persoona ja hänen myymänsä eläimet toinen toistaan hienompia ja harkitumpia. Sinällänsä idea ihmisen näköisestä eläimestä oli aika erikoinen, silti tuntuu hieman puuduttavalta että jokainen asiakas tuntuu tekevän virheen hoidossa eivätkä kuuntele Kreivi D:n ohjeita.

6. Fruits Basket
Piirustusjälki muuttuu sarjan aikana melko radikaalisti, mutta jokaisen hahmon oma persoona on hyvin hieno asia. Hahmot ovat yksilöitä, eivät yhtä ja samaa massaa. Sarja laittaa usein ajattelemaan, mikä ei ollenkaan ole huono asia. Harmiksi sarjan loppu tosin oli hyvin ennalta arvattava, sillä jo viimeistään 6 pokkarin tienoilla pystyi arvaamaan lopullisen Kyoo x Tooru parin.

7. Ranma 1/2
Vaikka piirustusjälki on hieman "sotkuisempaa" kuin Inuyashassa, on huumori todella hyvää. Mutta, kuten monet muutkin sarjat, oli tämäkin hyvin ennalta arvattava ja kuten joku totesikin, tuntui kuin se olisi lopetettu väkinäisesti. Itseasiassa, kolme viimeistä pokkaria olivatkin muihin verrattuna hyvin puuduttavaa luettavaa ja niissä tuli sorruttua sivujen ylihyppimiseen.

8. Rinne
Vielä en osaa tarkemmin sanoa sarjasta, kun niin vähän osia ilmestynyt, mutta piirustustyyli vetoaa kyllä minuun (tulossa joku Takahashi fani..?) ja sarjan idea vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta. Tosin, täytyy myöntää että toivon etteivät Rinne ja Sakura päädy lopulta yhteen, mikä luultavasti Takahashin tuntien tulee tapahtumaan….

9. Yonen Buzz
Piirustustyylin persoonallisuus ja tarina itsestään ovat hienoja. Sarja on sellainen, mistä voi oikeasti ajatella että noin jopa voisi tapahtua todellisuudessa. Päähenkilötkin ovat hellyyttäviä, varsinkin Jun. Harmikseni omistan vain 3 osaa, sillä en ole onnistunut metsästämään lisää…

10. Karin
Sarja vaikutti ensin lupaavalta mutta meni loppua kohti hyvin kliseiseksi. Päähenkilön toilailu oli huvittavaa luettavaa, mutta välillä sitä kyllä ajatteli että "miten tyhmä voi olla?" Sarjaa lukiessa tekee välillä mieli hyppiä jopa kokonaisen pokkarin yli, mikä kertoo jo paljon. Mielenkiintoisin henkilö sarjasta oli Karinin isoveli. Mutta silti pääsi tähän listaan, sillä sarjassa oli myös sitä jotain kaikesta kliseisyydestä huolimatta.

tässä nyt tälläinen lista.. Kenties hyvin haparat perustelut, mutta menkööt 🙄