- This topic has 33 voices and 37 replies.
-
Posts
-
Kyl mä saan olla rauhassa, välillä alkaa jyrsimään kun mamma penkoo huoneessa, mutta veljeltä saan olla rauhassa. Saattaa johtua siitä, että veli on 17 ja sillä on parempaakin puuhaa kun pomppia mun huoneessa. Tai no, sillon kun sillä ei oo tekemistä, se saattaa tulla sinne ja heittää jotain huonoa juttua, ja sit se häipyy. Jos mulla olis pikkuveli joka räplää mun kännykkää, en kyl tiedä mitä tekisin sille. Ainakin karjuisin jotain siitä, että mun kännyyn ei oo koskemista ja että pysy poissa mun huoneesta.
On oma huone ja yksityisyyttä riittää sillä sisko ei näe mitään tähdellistä syytä miksi sen pitäisi meikäläisen huoneessa homehtua. 😀
Eniten kuitenkin on ikävänä muistona jäänyt että kun olin mennyt IlosaariRockiin niin äitini oli vahingossa käynyt koulupöytäni laatikoissa jotain etsimässä ja löysi sieltä Saatanallisen Raamatun ja sai sätkyn. Niin nyt tuntuu että se yrittää aina vahtia tekemisiäni vaikka selitinkin että ei se kirja mistään Saatanan palvomisesta ole mutta se on silti huolissaan. 😐 En tosiaankaan haluaisi että se menis huonetta taas penkomaan, on siellä nyt vähän materiaalia mitä en sen haluaisi kamalasti tutkiskelevan.Yksityisyys on jotenki tilanteen mukaan määriteltävä juttu mun huoneen kohal. Mummu tulee aika monestikki mun huoneeseen pyytään jotain apua tai palvelusta heti aamust yleensä silloin ku oon huonol tuulel tai haluasin nukkuu pitkään 👿 sit ku se oottaa koulupöydän vieres et nousen ylös ja meen tekeen sen "välittömästi suoritettavan homman" kiukust kihisten se räplää kaikkii mahollisii tavaroit jotka mull o pyödil kirjahyllys tai pikkasenki esil ja samal kyselee kaikkee niihin tavaroihin liittyen ja ylipäätänsä kaikkee mahollist, ärsyttä niin. En tykää yhtään siit ku mummu utelee mun asioist ku ei se muutenkaan oo tajunnu niist piitkiin aikoihin. Mut muut meil osaa kyl pitää näppinsä kuris.
No rauhassa mä saan ainakin olla.
Veli kun ei koskaan ole kotona,vanhemmat ovat useimmiten töissä/kaupassa ja ainoa kuka useimmiten on kotona on K.O.I.R.A…..
Se ei paljon huomiota kaipaa ellei sitten halua ruokaa tai mennä lenkille ja onhan minulla vielä lukko ovessani joten rauhasta saan ainakin nauttia niin paljon kun huvittaa.
Joskus tosin sitä rauhaa on liikaakin…kavereita kun ei hirveästi ole ja sukulaiset asuvat vähintään 50km säteellä joten ei heitäkään tule usein tavattua.
Vaihtelu varmaan piristäisi, kun näin lomalla ei näe paljon muita ihmisiä jos ikkunasta tuijottamista kadulle ei lasketa,Koulussa ei ainakaan olisi pulaa yksityisyydestä mutta silloin sitä ei olisi koskaan rauhaakaan.
Eipä tässä mitään valittamista siis ole,tekemistä piisaa kirja-hyllyn ja kynän/paperin kanssa.riisipallo wrote:
Tekstiä ärsyttävästä mummusta
Hanki lukko. Se auttaisi asiaa paljon.
Aika monella näyttää olevan penkojaporukkaa perheessä. Huh, tajusinkin, millaista olisi, jos äitini tai siskoni penkoisi tavaroitani alati. No, ei se mua haittaisi, kun ei ole mitään, mitä en haluaisi kenenkään näkevän.
Äitini antaa minulle yksityisyyttä, koska hänen äitinsä oli kyylääjä ja hän tietää, millaista on, kun joku kokoajan kyylää kaikesta mahdollisesta. Sisko on taas 20-vuotias, eikä häntä pahemmin kiinnosta, mitä teen. Isä ei asu meillä, eikä hän muutenkaan ole rauhanvievää tyyppiä. Kaveritkin on sen verran luotettavia, että "he eivät tee mitään, mitä eivät itse haluaisi heille tehtävän".
Se kyllä on ärsyttävää, kun he välillä pyytävät minua olemaan heidän kanssaan, kun mulla on joku tärkeä juttu meneillään. Sitten kun sanon siitä, niin ne sanovat, että "niinhän sulla aina on".
Läppäri on melkein aina mun huoneessa, joten voin tehdä tällä vaikka mitä.
Eli, saan yksityisyyttä ihan riittävästi.Yöt on ihania. Silloin kukaan ei velvoita tekemään mitään ja on mukava tunnelma, kun on vain läppärin ruudun valo ja hiljaista.
No mun huoneeseen kaikki änkii ihan sujuvasti. Eine mitään välitä. Sit kun vähän mölähän niille, ett haluun olla yksin, nii ne rupee sitt kyylään. Että toooosi mukavaa! Ja siskon poikakaveri tulee aina ja rämpyttää kitarasta vireet perseelleen. Ett ei kummemmin yksityisyyttä. Jos yksin haluun olla, nii lähen järvelle tai mehtään juoksemaan.
Nääh, aika rauhassa saan olla, huoneeni lähinnä karkoittaa muita kuin houkuttelee niitä sinne. Eikä se edes häiritse jos joku joskus tulee mun huoneeseen katselemaan telkkua tai muuten vaan rupattelemaan. Tavaroitakin saa penkoa miten huvittaa kunhan laittaa kaiken takaisin paikalleen. Ongelma on nimen omaan se, että kun perheenjäsenet jotain huoneestani lainaavat, kun se tulee takaisin se yksinkertaisesti heitetään nojatuolille (jos tuodaan ollenkaan, yleensä saan itse juosta etsimässä jos tarvitsen takaisin) ja sitten se on paskana kun vahingossa istun päälle.
Toinen ongelma on se, että muistutan jossain määri Niizuma Eijiä Bakumanista. Piirrokseni kuivuvat "hujan hajan" pitkin lattiaa. Itse asiassa ne hyvin organisoidussa järjestyksessä, mutta muiden mielestä levällään ja sekaisin. Ja sitten kun joku paskat välittäen talsii ne ryttyyn, tai kissat saa hepulin ja painaa ympäriinsä kynnet levällään… Niin, ja sitten on niitä tapauksia, että piirrän pöydän ääressä yömyöhään ja sitten äiti kävelee huoneen ohi ja pitää saarnaan siitä että täällä sitä on kaikki valot päällä (saa nukuttua, ekologia, afrikan lapset, pälä, pälä) ja sammuttaa sen päävalon, niin että jään kirjoituslamppujen varaan. Ja sitten kun lopetan niin vatuttaa kun itse talsin piirokseni lyttyyn.
Mutta hei, eihän tuo liity yksityisyyteen mitenkään.
Yleensä kun meen omaa huoneesee levähtelee yms,Jos joku tulee siihe säheltää nii jos sanon esim ”mee muualle” nii sit ne rupee epäilee että mua kiusataan tai muuta xD
Aluksi täytyy sanoa tämä: huoneestani pääsee suihkuun, saunaan ja varastohuoneeseen ja vain mun huoneesta. Toisin sanoen siellä mukava ruuhka aika joka lauantai.. kun väkeä menee suihkuun ja sitten vielä enemmän jos sukulaiset on vierailemassa.
Mutta muulloin saan kyllä yksityisyyttä mukavasti, sillä kun pääsen kottiin pikkuveljet on kavereilla ja vanhemmat töissä.. ja sitten kun ne tulee olenkin jo nukkumassa. Toisin sanoen mulla on koko talo vallassa arkisin. *3* Orjuutan arkisin… *mietiii* …. kissojani! Muahhaaa ja mini venäjää.. ja joitakin randomeja tyyppejä. x”DJaa, enpä tiedä. Äiti ja isä jättää rauhaan, ja jos on asiaa, niin ne huuta olkkarista. Pikkusisko ja pikkuveli taasen tulevat kokoajan huoneeseen, vaikka haluis olla rauhassa. Mutta ei ole salailtavaa.
Minun huoneeseen ei kukaan uskalla tulla/mennä ilman lupaani :D” title=”Very Happy” /> Enhän minä siitä varsinaisesti suutu jos joku siellä käy esim. siivoamassa kun en ole kotona (jota kukaan ei kyllä ikinä tee)… Yleensä syytän isoveljeäni, jos mulla on jokin tavara hukassa XD vaikka se ei edes uskalla mennä huoneeseeni (Johtuen siitä, että huoneeni ei sovi talomme sisustukseen XD Se on täynnä kaikkea pikkutavaraa ja julisteita [niitä julisteita se "pelkää" siellä kun ne tuntuu tölläävän kaikkea mitä tekee {itseäni ne ei häiritse}], ja muu talo on aika avara ja hillitysti sisustettu :D). Eli saan olla omassa huoneessani rauhassa ja tiedän, että kukaan ei käy siellä tutkimassa salaa paikkoja, jos en ole kotona.
Kyllähä ne antaa miun olla omissa rauhoissani XD Jos pidän ovea kiinni niin ymmärtää koputtaa (Aina silloin lukemassa yaoita… TEEHEE…)
Nytten on alkanut olemaan aika outuoa. Aina kun nään jonkun perheen jäseneni se yllätys yllätys makoilee mun parisängyssäni! Miksi mun sängyssä?? No ei sen puoleen.. mutta kun 10 ihmistä parisängyllä alkaa olla liikaa. Ja en tiiä miten ne siihen mahtuu.. >___< Ärsyttävää.. miun sänky ja kyllähän sitä ihmisen pitäisi omaan sänkyynsä saada kellahtaa milloin tahtoo. 8<
Mun sisko tulee yhtäkkiä tonkii mun kaappejani ja vaatekaappeja .___. aargh, se on ärsyttävää!
Sitten se kysyy tonkimisen jälkeen: "Ootko nähny mun sukkia?"
Sit vastaus on aina: "en..O_o" Turhaan on niinku toisten laatikkoja nuuskinu.. kerran laatikossani oli ihan mahtavia tarinoita, jonka mun kaveri oli kirjottanut vuonna nakki ja muusi. Sisko meni pari viikkoa sitten laatikolle ja vahingossa ryttäs sen paperin, missä oli se tarina, niin että se repes. -.-” olin pikkase vihanen, ja nyt se mun kaveri on sairaalassa kärsimässä kipuaan, ja miltähän se mahtaa kuullostaa kun kerron, että sen paras tarina on revitty? -.- kettuuntunut.
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
