- This topic has 33 voices and 37 replies.
-
Posts
-
Huoneeni on (sotkuinen) linnani. Sinne harvoin mennään jos ei ole asiaa. Isä käy kastelemassa pöydälläni olevaa kaktusta silloin tällöin ja äitikin tuo sinne vain pyykit. Jos huoneessani on joku kun minä en ole siellä, niskakarvani nousevat pystyyn ja on pakko mennä katsomaan mitä siellä puuhataan. Aina kun meille tulee pikkuserkkuja kylään, annan niille jonkin tekosyyn olla menemättä sinne. "Olen siivonnut juuri, sinne ei saa mennä." "Siellä on tosi sotkuista, älkää menkö sinne." En oikein muutenkaan välitä pienistä ihmisistä. Muuten saan olla melko pitkälti rauhassa omassa huoneessani, paitsi jos porukat haluavat minun tekevän jotain kotitöitä yms.
Omassa huoneessani ei paljon yksityisyyttä ole kun äitini ja molemmat siskoni änkevät tonkimaan tavaroitani aina jollain tekosyyllä kun en ole kotona.. 😡 Kun olen kotona siellä on yleensä aika rauhallista:kun ovi pysyy kiinni, porukat yleensä tajuavat aika vähällä että sinne ei ole asiaa,ellei äiti tuo pyykkejä(ja kurki samalla kaappeihin ettei siellä vaan ole mitään piilossa.)
Toisen ihmisen tavaroiden tonkiminen on muuten pehvasta. Ja aina keksitään jokin ihmeellinen tekosyy….tosin omia tavaroitani ei tongita.
Mulla on liikaakin yksityisyyttä XD En vain osaa enkä halua olla yksin kovin paljon joten en vietä aikaa sitten paljoakaan omassa huoneessani…Nukuin viimeset 8 vuotta siskon kaa samassa huoneessa ja nyt sit sain tän huoneen omaks ni nyt on kauheen tyhjä ja yksinäinen olo…>___<
*huoh* ei enää tappeluja nukkumaanmeno ajoista, eikä tappeluja siitä, että toisen pitää antaa toiselle rauha lukea kokeisiin…Neko5 wrote:
Mulla on liikaakin yksityisyyttä XD En vain osaa enkä halua olla yksin kovin paljon joten en vietä aikaa sitten paljoakaan omassa huoneessani…Nukuin viimeset 8 vuotta siskon kaa samassa huoneessa ja nyt sit sain tän huoneen omaks ni nyt on kauheen tyhjä ja yksinäinen olo…>___<
*huoh* ei enää tappeluja nukkumaanmeno ajoista, eikä tappeluja siitä, että toisen pitää antaa toiselle rauha lukea kokeisiin…Sama juttu, tosin mä en erityisemmin viihdy porukoiden seurassa ja mä olen kiitollinen siitä rauhasta jonka oma huone tarjoaa.mä viihdyn kotona eniten omassa huoneessani..ihana rauha.mut älkää käsittäkö väärin,en mä mikään erakko ole,mä viihdyn muittenkin seurassa sillon tällön. 😀
Joo, hieman lisäystä vanhempaan viestiin, jossa taisin väittää, etten saisi yksityisyyttä muutoin kuin raivostuttamalla Sasoskan. Ajat ovat muuttuneet, Saso istuu yleensä tietsikalla tai muuten vaan olohuoneessa kun minä olen huoneessamme. Yksityisyyttä on, ja paljon. Olen ovela ja alan piirtää vasta Salkkareiden aikaan, jolloin koko porukka tuijottaa telkkaria ja minä saan nauttia ylhäisestä yksinäisyydestäni huoneessamme. Jos menen noin 19.30 piirtämään, lopetan siinä 00.00 paikkeilla, jos ei mitään suihkussa käyntejä lasketa. Ja vaikka Sasoska olisi huoneessa, ei se minua haittaa, kunhan ei kurki uusimpien sarjissivujen tekstejä ja kuvia!
En mä tiedä, onko mulla sama ongelma. o______________o Mä kyllä jaan huoneen veljeni kanssa, mutta se on täälä vain silloin, kun nukkuu ja tekee läksyt. Mä olen muutenkin tainnut vallata tän huoneen ja oon eristäytynyt muista. Konekkin on täällä, kaikki on täällä. Ja oon antanut veljelle vaan yhden kaapin neljästä. Ja veljen tavarat saa vaan olla sen kaapissa, sen sängyn alla ja tossa sen yöpöydällä. Minä siis päätän ja minä olen valloittanut tämän huoneen. Erakko kingi, JOO! >83
Oma huone löytyy, ja siellä saa kyllä ihan rauhassa olla. Ovessa on lappu jossa lukee "Koputa", ja kaikki ovat oppineet siihen koputtamaan ennen huoneeseen astumista: minä nostan metelin jos joku tulee huoneeseeni koputtamatta. 😀
Silloin kun olen yksin, saattaa veljeni tai äitini tulla kyllä koputtamatta sisälle, tai jos kavereita on, mutta jos poikaystäväni on käymässä, koputtavat kaikki ja vielä odottavat että sanon milloin saa tulla sisälle. 😀 Eikä porukat kyllä yleensä silloin huoneessani käykään.
Poikaystäväni luona on seurannut mahtavia tilanteita, kun hänen pikkusiskonsa ja nuorempi pikkuveljensä eivät muista koputtaa. Kerrankin nuorempi pikkuveli (8 v.) käveli puoliväliin huonetta, katsoi sitten meihin ja käveli nopeasti ulos ovesta ja kuului selittävän äidilleen: "Mä menin sinne ja sit mä huomasin että ne olikin siellä!". 😀
- You must be logged in to reply to this topic.
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
