Forum Replies Created
-
Posts
-
Ei vielä, mutta kohta varmaan. Ens viikolla nääs nimpparit ja kahen viikon pääst synttärit.
Hamsteria tai jotain muuta hiirtä (=jysijää)?
Huti, enimmäkseen ainakin. Toki Furuba on hyvä, mutta suurin osa shoujo mangoista, johon olen törmännyt, ovat samanlaisia, kliseisiä ja kauheaa romatiikka hömppää. Ja taikatyttömangoissakin vihollinen piestään noin yhdellä hyökkäyksellä. Mitä se sellainen on olevinaan? Kunnon mättöä kiitos! Mutta ei silti mitään yliammuntaa…
Ruusut?
Monaro wrote:
Heitänpä ilmaan vielä kysymyksen: Kuinka kauan luet uusinta lukua? Oletko sitä sorttia, että stormaat chapterin läpi alta kolmen minuutin vai tykkäätkö katsoa jokaisen kuvan huolella ja poimia sieltä hauskoja yksityiskohtia omaksi iloksesi?
Itse voin sanoa, että olen sellaista keskivauhtia lukeva. Yhden luvun lukemiseen uppoutuu aikaa 10-15 minuuttia.Ite luen yleensä yhen sivun ja sitten tarkistan sen läpikotaisin ja yritän löytää kaikki mahdolliset vitsit ja piilotetut kuvat ennen kuin vaihdan sivua. Ja sitten luen luvun vielä kertaalleen läpi. Silti Luffyn tatska jäi aikoinaan huomaamatta…
Ei ole enkä ole lukenut, mutta anime on tullu katottuna. Vältän shoujo mangoja, varsinkin niitä, joissa lauletaan.
MÄR?
No yläasteel ois ehkä ollut kun tunsin opet jo sen verran hyvin, mut ei tääl amikses. Mietitään uudetaan sitte parin vuoden pääst.
Oisko pokkaa lähettää rakkauskirje omalle kaverille siskon/veljen/serkun nimellä?
Siis sellasta kankaanpalaa jossa on joku kuva ja joka on voinu vaikka irrota jostain vaatteesta? Juu, kerran koulun pihalta löysin sellasen. Joku kettu tai susi se oli, muistaakseni väriltään sinivalkoinen.
Jotain niinkin ärsyttävää kuin pikkusisko? XD
Ihan pienen välipalan popsin; pullaviipaleen jonka päällä oli suklaalevitettä ja sitten juomana kokista. Kaloreita kaloreita…
Hitti. Ite en pahemmin harrasta, mutta sen verran että kunto pysyy hyvänä ja kilot kaukana. Ja on se hyväksi kehollekin. Tosin penkkiurheilua en kannata, urheilun surkein ja tylsin muoto (=katsotaan jääkiekkoa tai jotain muuta vastaavaa telkusta ja löhötään sohvalla).
Kouluruoka? XD
No näitä on paljon ja olen luetellut näitä samankaltaisissa muissa topiceissa, mutta uusimmat joista en aiemmin oo puhunu tulee tässä:
Hunter x Hunter
Pelkästä animesta löytyvä kohtaus, kun Killua yrittää tappaa Gontan (sen kettukarhun) poikasen, mutta Mito pysäyttää sen ja haavoittuu samalla itse. Se tunnelma oli jotenkin niin surullinen, varsinkin kun Killua sanoo että ainoa mitä hänen vanhempansa hänelle opettivat oli kuinka tappaa.
Ja toinen on se kun Kurapika luulee, että hämähäkit on kuolleet ja että hän on menettänyt tarkoituksensa. Sitten se vielä muistelee, mitä Killua ja muut sano puhelimessa. Haikeeta.
Ja viimesenä se Kurapikan, Gonin, Killuan ja Leorion kohtaaminen puistossa. Se oli onnellista ja surullista samaan aikaan. Varsinkin se kohta, kun Leorio soittaa Kurapikalle sieltä penkiltä sai mut itkemään.
Miekin sain sen viimein. Repesin kyllä noille Hannyabalin lipsahduksille, se on ihan hervoton tyyppi! XD Ja Hancockin oli ihan omaa luokkaansa. Kyllä nä on hauska lukea näin jälkeenpäin suomeks. Ja nyt ymmärsin sen A.Pina -vitsinkin kerralla; animea kattoessani ei mennyt perille. Sadi-Chan oli suomennettu sopivasti Sadi-Kullaksi. Se ainakin oli onnistunut suomennos.
En. Ei mun huoneeseen ees mahtuis, mutta iso peili seinällä kyllä roikkuu. Ja siskon huoneessa sekä mun huoneen alapuolella olevassa huoneessa on kyllä peilipöydät.
Suklaakalenteria?
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
