Forum Replies Created
-
Posts
-
Eihän se Luffy välttämättä sitä elämää tuhonnut.
Mutta joo, oli kyllä sellanen pamaus, aivan suvereenisti paras OP tähän asti. Moriaan ei edes tarvinnut kiinnittää niin paljoa huomiota, vaan päästiin suoraan asiaan. Kuma oli kyllä täydellinen yllätys, polkuanturamies, ja vielä kyborgi? Tai no ei kyborgi vaan pasifista. Mutta silti, aika uskomatonta. Ilmankos se on uskollinen hallitukselle. Vegapunk alkaa vaikuttamaan vielä astetta kovemmalta kaverilta. On vaikea sanoin kuvailla tän kirjan loistavuutta, mutta kaippa sen lukeneet ymmärtävät. Zoron uhraus, ja se kuinka se seisoo verisenä ja sanoo: "Ei mitään, ei yhtään mitään." Aivan ehdottomasti parhaita kohtauksia, ellei jopa paras. Brookin menneisyys oli mukavan lyhyt, ei erityisemmin tyssänyt tarina missään kohtaa. Ja se Laboon oli ihan ultra-söpö siinä yhdessä kuvassa. Niin ja joo, kansi oli kanssa paras, melkein jo tolla pelkällä liekehtivällä pääkallolla se nousisi melkosen korkealle mun TOP-listalla. OP:n kannet on muuten muuttuneet aika paljon aikojen saatossa, ykkösessä ne kaikki hahmot oli ihan mukavasti raameissa, mutta nykyään kuva aina räjähtää ulos raameista. Olihan se ykkönen mukavan simppeli, mutta nykyiset kannet on kyllä todella paljon hienompia.
Huumoriakaan ei tästä kirjasta puuttunut, Brookin luuläpät toimii edelleen, kiitokset vaan suomentajalle, ja ennen kaikkea merenneitovitsit oli loistavia.
"Thriller Bark? Ei pelottanut. Kerronko mikä oli oikeasti pelottavaa?"
"Jaa, vai merenneito? Näen ihan ekaa kertaa."
"Muistot! Se pyyhkii juuri muistonsa!"On aika hienoa, että vanhoja hahmoja tuodaan takaisin sarjaan, en kyllä missään vaiheessa tajunnut Mustin menneen Grand Linelle. Duval vaikuttaa kyllä aika asialliselta, se haarniska oli jo vakuuttava. Ja oonko mä ainoa jonka korvaan Makrillo kuulostaa tutulta? Oliskohan se Duval muuten se kova miekkamies?
On kyllä upeaa kun päästiin TB:stä noinkin nopeasti pois, olihan se ihan hieno kohta, mutta silti kiinnostaa jatko. Vaikka siellä käytiin kaksi taistelua kaapparilordeja vastaan, ei se silti kestänyt kuin sen muutaman kirjan. Niin ja joo, Ursus Shock on ehkä yksi kaikkien aikojen cooleimmista iskuista. Ei mitään noin hienoa voi olla, pitänee mennä lyömään se sinne lempihyökkäys-ketjuun. Ja repesin kyllä pahemman kerran kun luin kysymysnurkkaa. Cooleja alusPöksyjä mulla 9:t. En jaksa uskoa, että se on paljoa parempi voinut olla alkuperäiskielelläkään.
Hienojen hahmojen listaan voisi tämän kirjan perusteella lisätä Duvalin, Kuman ja Yorkin, mutta saa nyt sitten nähdä miten käy. Veikkaan kyllä, että Yorkiakin tullaan näkemään vielä joskus, pitäähän Brookillakin olla joku ihastelemassa uusia etsintäkuulutuksia. Ja Hogback ei sitten kuollutkaan. Sainpahan hihitellä vielä kerran itsekseni sille sen naurulle. Tää muuten taitaa tarkoittaa sitä, että myös Moria nähdään tarinassa myöhemmin.
Vihdoinkin selvisi mikä se Acen antama lappu on, oli kyllä melkoinen shokki kuulla Acen hävinneen, en kyllä olisi arvannut. Ace on kuitenkin niin loistava, että huhhuh. Alkaakohan niitä suuria sitten pikkuhiljaa tapahtumaan, Mustaparran ja Acen taistelu aloittaa jotakin suurta, mutta ainakaan Luffy ei ole lähdössä minnekään riehumaan. Ehkä tilanne muuttuu jos Ace vaikka kuolee.
Ja taas muistui mieleen yksi aivan loistava kohta. "Ai juu, toin löytämääni uutta teelaatua. Keksit pöytään!"
Paljon muutakin sanottavaa varmaan on, mutta kirjoittelen sitten uudestaan kun muistuu mieleen. Yksi asia nyt muistui mieleen, Odakin mielikuvitus. Vaikka ennestään tiesin suunnilleen millainen hemmo Kuma on, oli silti niin paljon yllättävää ja uutta. Ne karhunkorvat ja koko sen olemus sopi yhteen niin loistavasti, ja mikä pirunmarja. Eikä siinä vielä kaikki, se on vielä joku Vegapunkin kyhäilemä pasifista. Uskomatonta. En kyllä ymmärrä miten joku on kehdannut väittää Ravea ja Fairy Tailia OP:ta paremmaksi, kun OP pieksee molemmat jo pelkästään hahmoilla, puhumattakaan sitten kaikesta muusta loistavuudesta.
E: Ja tässä voisi sitten taas pitkästä aikaa mollata Narutoa. Kummassa sarjassa tulikaan se mullistavampi uusi pokkari? En tosin tota Narskan uusinta pokkaria oo ostanut, mutta luettu on tässä parisen viikkoa takaperin. Näin typistettynä voisi melkein sanoa, että OP rulez, Naruto doezn’t.
Ja siitä kyllä varmaan keskustellaan taas vähän aikaa, 49 ilmestymisestä puhuttiin jossain sivulla 71, mitäs siinä parikymmentä sivua jauhettu samasta kirjasta, mitä nyt aina välillä jotain vähän tuoreempaa väliin.
Akateemisessa on joo kuulemma nähty, en viitsi edes käydä Ärrällä, kun nyt tunnin kuluttua olisi tarkoitusta lähteä reeneihin, ja siinä matkalla voisi noukkia sen Akateemisesta. Tätä onkin jo odoteltu, ja tuli kyllä nopeammin kuin olisi luullut. Ajattelin sen kuukauden vikan perjantain pysyvän ilmestymispäivänä, joten tuli kyllä pienenä yllätyksenä, että se ilmestyikin jo nyt. En tietty valita.
Mörkö. Tosin tuntuu vähän erikoiselta, että se olisi oikeasti tyttö. Kuvittelin sen aina olevan joku random-Jammu. Mutta joo, Mörkö on kova luu, tosin pelkäsin sitä aina pienenä. Haisulikin on aika kovis, mutta se on niin ilkeä. Muumipappakin osaa olla äijämäinen. Mutta joo, mörkö on kovis. Ja koska ne kaikki Muumi-jaksot on tullut katseltua viimeksi joskus 10-12 vuotta sitten, en sen kummemmin osaa jatkaa aiheesta.
Noh, lyödäänpä tämmönen peruskysymys. Suosikkimanga? Ja tähän kysymykseen voi vastata kunnolla, kunnon perusteluin, joten suosittelen kanssa tekemään niin.
Voisihan sitä tännekin taas kirjoitella. Toiset jaksaa kirjottaa jotain joka päivä, mulla vaan ei yleensä oo tarpeeks kirjotettavaa että saisin mitään viestiksi tunnistettavaa kasaan.
Heräsin just sopivasti että ehdin nähdä V-Venäjä – Saksa -pelin viimeiset kymmenen sekuntia. Kun kerran kiekkoa tulee välillä kymmeneltä illalla ja välillä neljältä aamulla, ajattelin, että jos sattuisi sopivasti tulemaan kiekon finaali aamulla, ja sattuisi olemaan kouluaamu, saisin pätevän syyn lintsata, siis jos Suomi sinne asti selviytyy. Noh, tarkistin asian, ja olen silloin hiihtolomalla Ylläksellä, ja peli alkaa kymmeneltä illalla. Koko ovela suunnitelma meni pieleen. Pitää kaiken lisäksi herätä aikaisin seuraavana aamuna, kun kuitenkin ollaan lähdössä mäkeen. Ja pronssiottelu tulee tietysti neljältä aamulla. Hiton aikavyöhykkeet.
IPodilla kirjoittaminen vaikeaa? No joo, mutta kyllä siihen pikkuhiljaa tottuu. Tulee aina kirjoiteltua kun sählyhallilta löytyy WLAN.
E: Tajusin just, että meidän skanneri on nerokas. Sillä voi skannata värikuvat harmaan sävyissä, joten esim. Sangatsun piirustuskilpailuun voisi ihan rauhassa piirtää värikuvan, ja sitten vaan skannailla sen ilman värejä. Tosin en tiedä tuleeko siitä parempi jos ihan alusta asti tekee mustavalkoiseksi.
Kas kas, tänne en olekaan vielä laittanut viestiä.
Kun muutkin on niin dramaattisesti aloittanut tarinoitaan, niin seurataanpa esimerkkiä. Eli, kaikki alkoi vuoden 2007 leirikoulussa. Olin 6. luokalla, ja tietysti altis kaiken maailman vaikutteille. Oli varmaan joku toinen päivä leirikoulusta, kun kaverin kotoa roudaamat Dragonball kirjat alkoi kiertää mun kämpässä asustavan luettavina. Kun en tietenkään halunnut jättäytyä ulos koko hommasta, pyysin kaverilta lainaan jonkun numeron 15. Melkein luulisin, että en ihan kauheasti edes pitänyt siitä, tuntuu vähän erikoiselta että edes jatkoin niiden lukemista. Kai sitten loppujen lopuksi alkoi häiritsemään kun en tiennyt mitään aikaisemmista tapahtumista tai sen jälkeisistä tapahtumista, joten pyysin pari pokkaria lisää. Sillä ei ollut mukana ykköspokkaria, joten olin siltikin vähän ulalla koko hommasta. Leirikoulun jälkeen jonain päivänä kävin noutamassa Ärrältä Dragonball ykkösen, joka oli myös eka mangapokkarini. Äiti ei tietysti oikein tykännyt, kun se mitä se oli kuullut, oli että manga on kauhean väkivaltaista ja perverssiä. No joo, ei se vastaan pannut, aina se on sanonut, että omia rahojani saan käyttää mihin huvittaa. Tosin aina kun se niin on sanonut, oon ajatellut sen kuitenkin kieltävän jos jotain aivan absurdia olisin ostamassa. No joo, luin sen ykköspokkarin, ja olin kai sitten jossain siinä leirikoulun aikana ruvennut tykkäämään DB:stä, kun kerta omia rahojani olin valmis käyttämään. Vähän kyllä harkitutti sitä kädessä pitäessäni, mutta tulihan se sitten loppujen lopuksi ostettua. Sitten myöhemmin sain kaverilta lainailtua välistä jääneitä pokkareita, ja sain tarinan kiinni. Ostin ilmestymisen mukaan ne vikat DB-pokkarit, ja olin aika tyytyväinen. Jälleen kerran muuten tajuan jotain mukavaa äidistäni. Kyllähän se aina välillä jaksaa tuntua rasittavalta, mutta kyllä se on tehnyt vaikka mitä mun puolesta. Vaikka se olikin mangaa vastaan, se silti kävi aina katsomassa työpäivänsä jälkeen Akateemisesta josko uusi DB olisi ilmestynyt. No joo, niitä pokkareita oli kuitenkin jäänyt välistä, joten lainasin kirjastosta kaikki puuttuvat DB-pokkarit, Kajikan, Sandlandin ja sen Toriyaman Piirrä mangaa -oppaan, kun kerran olivat ainoalta tuntemaltani mangakalta ilmestyneet. Ne sitten lueskelin ihan tyytyväisenä, ja unohdin koko mangan joksikin aikaa. Kaveri sitten joku päivä niillä löi käteen Salapoliisi Conanin, ja sanoi senkin olevan ihan luettavaa. Luin, ja pidin kyllä ihan kertaallisena. Taas unohdin mangan joksikin aikaa, mutta sitten törmäsin Akateemisessa One Piece ykköseen. Kaveri oli sanonut sarja olevan hyvä, ja kaiken sen DB:n kanssa säätämisen jälkeen tuntui melko houkuttelevalta aloittaa sarja ihan ykköspokkarista, joten ostin sen. Luin autossa, ja ostin seuraavankin. Tykkäsin kyllä kovasti, Kesäkuussa matkalla isän vanhan kaverin häihin olikin jo mukana pokkarit 3 ja 4, siinä kohtaa olin kyllä ihan koukussa. Pikkuhiljaa OP:n ohella kokeilin muutamaa muutakin sarjaa.
Nyt siitä onkin jo se 3 vuotta, se OP:ta ja Conania suositellut kaveri ei ole enää kiinnostunut mangasta, ja se toinen kaveri jolle se lainaili DB-pokkareita pitäytyy ihan vaan OP:ssa. Luulisin, että se voisi tykätä vaikka HxH:sta, mutta en viitsi mennä tästä harrastuksesta sen kummemmin toitottamaan. Löysin tässä muutama päivä sitten rinnakkaisluokalta aivan yllätyksenä vanhan tutun, joka sattuu katselemaan animea. Nyt sitten tässä eilen luokkalainen puoli-kaveri ihan yhtäkkiä totesi sen animeharrastajan katselevan 24/7 "mangapornoa." Se oli kai vähän niinkuin läppä. Teki mieli haukkua se pystyyn sen takia, että sillä ei ole aavistustakaan siitä mitä sana manga edes tarkoittaa, ja siksi että se kuvittelee kaikkien animea katsovien tölläävän jotain hentaita. Kuinka ahdasmielinen voi ihminen olla? Vielä kun kyseisen henkilön paras kaveri on lueskellut OP:ta, Narutoa ja Ranmaa ja kehunut ihan hyväksi. No joo, se on kyllä aika määly jätkä, mutta en mäkään mene väittämään sen katselevan jotain parkour-pornoa siksi että se harrastaa parkouria. Ja en mene, koska jos se jossain asiassa sattuu olemaan väärässä, se miettii vähän aikaa, ja sen jälkeen alkaa selittämään omaa väärää kantaansa, koska ei oikeasti tajua. Ja koska mä olen oikeassa ja se väärässä, se ei voi väittää mulle mitään vastaan. Ratkaisuhan on tietysti puhua "kakkaa" musta koko muulle koululle, joka tietysti alkaa pikkuhiljaa rasittamaan, kun koulussa on jo muutenkin ärsyttävän paljon ärsyttävää porukkaa, tämä kaikkihan on melkoisen lapsellista touhua. Ja on tietty lapsellista hermostua moisesta, mutta mulla ei aina satu olemaan se pisin pinna, ja sen takia mä nyt päädyinkin haukkumaan tyypin pystyyn. No joo, tullaan ainakin nyt toimeen, ja ollaan siis ihan kavereita. On tietysti vähän ikävää haukkua sitä määlyksi, mutta se nyt vaan on tyhmä. Ei se tee siitä sen erikoisempaa ihmistä, vähän vaan ärsyttää kun se ei vaan tajua, vaikka sille selittäisi ja vääntelisi rautalangasta. Nyt kun oon onnistunut vuodattamaan kolme ja puoli kiloa romaaneja aiheesta joka ilmiselvästi kuuluisi jonnekin muualle, jatkan siitä oikeasta aiheesta.
Kun katselen One Piecejen selkämyksiä, pystyn muistamaan missä luin ne ekaan kertaan, ja nimenomaan sen avulla onnistuin hahmottamaan kuinka paljon aikaa siitä oikeasti on. Ekat pokkarit ostin melkosen nopeaan tahtiin, mutta OP36 onkin ostettu jo pari vuotta sitten hiihtolomalla Ylläksellä. Tuntuu aivan uskomattomalta, että siitä on jo niin kauan.
E: Yksi kirosana muokkailtu pois.
Australia. Paholainen pukeutuu Pradaan on nähty parikin kertaa joko sivusilmällä tai tekemisen puutteessa. Olihan se ihan ok leffa, kun kuitenkin muistaa että se käsitteli jotain lehtitoimitusta liittyen naisten vaatteisiin. Mikä ei siis yleensä jaksa kiinnostaa ihan kauheasti. Australiaa en ole nähnyt, joten jo senkin takia sen katselisin mieluummin. Ja onhan siinä vuosisadan hienoimmat kynnet omistava Hugh Jackman. Mainoksen näin, ja siinä kohtaa kun Hugh Jackman heilutteli jotain kivääriä, teki mieli katsastaa se joskus. Joku tosin haukkui sen huonoksi, mutta katselisin sen silti.
Nyt kun Wolverine otettiin puheeksi, niin heitetään X-Men 1 ja X-Men Origins: Wolverine.
– Salapoliisi Conan -fani
– Melkoisen aktiivinen Kysymys seuraavalle -topicissa
– Melkein ainoa, joka on jaksanut ruveta muokkailemaan allekirjoituksen kuvaa nykyisiin rajoituksiin sopiviksi.Arisa94? Shoella on meinaan aika rankasti enemmän viestejä, ja en jaksaisi uskoa että yhdenkään mangahahmon nimi on kenkä. 😛 Vaikka mistäs sitä ikinä tietää.
Offia:
On tullut huomattua että, kiitos uuden nimen, ihmiset käsittävät, että avatarien pitäisi taistella toisiaan vastaan. Osaa näistä muokatuista nimistä olisi ihan oikeasti voinut miettiä kunnolla, sillä onhan tietty hienoa, että nimet on selkeitä ja oikein kirjoitettuja, mutta nykyään osasta on vähän hankala ottaa selvää. Kiusaaminen ja manga? Avatar vs. Avatar? Olisikos täällä siis tarkoitus keskutella siitä anime-sarjasta ja siitä James Cameronin leffasta?
Ja sitten ihan asiaan. Eerolilla ava on vähän epäselvä, toi nimi on vähän tylsällä fontilla kirjotettu, ja väri on vähän kumma muuhun kuvaan verrattuna. Yleensä mun silmissä on aina plussaa jos avaan on onnistuttu mahduttamaan nimi, ja niin se on tässäkin, kuva nyt vaan sattuu olemaan epäselvä ja en tykkää väristä. Mainittakoon, että Sakata-Kunin ja ilmeisesti sitä edeltävän MonkeyDBladen avat on aina ollut mahtavia, osaksi myös mukaan mahdutettujen nimien takia. No joo, aiheeseen. Rock Nekolla on hieno ava, mutta tyypin ilme on vähän turhan mitäänsanomaton, ja näyttää kuin pää leijuisi ilmassa, kun pään rajat on piirretty selvästi, ja kaulan rajat on epäselviä. Ja kaula on ehkä hivenen liian pitkä. Mutta se ainakin on selvä, ja hyvän kokoinen, joten siitä plussaa. Melkein sanoisin että Rock Neko voittaa, ava on selvä ja värit yhtenevät. Molemmat avat tosin keskitason yläpuolella, sillä suuri osa täälläkin esiintyvistä avoista on joko pieniä, tai sitten jotain shoujomössöä.
Sitä emme tiedä, minkä takia Blackbeard ensin käytävää pitkin käveltyään oli käynyt pihalla, mutta nyt hän ainakin oli tullut takaisin sisälle. Monninen oli ihmeissään, mistä Fieri sinne oli paukahtanut?
– Mitä kummaa sä täällä teet?
– No tota noin niin, olin tossa viereisessä kahvikuppikaupassa ostamassa lahjaa kamulleni The Vegitolle, kun näin ilkeän Monnin ahdistelevan kamuni kamua Blackbeardia. Siispä päätin estää moiset toimet, ja iskin sulta ilmat pihalle. Tosin The Vegitolle ostamani kahvikuppi meni samalla rikki.
– Aha, porukka vastasi uskomatta sanaakaan koko stoorista, sillä millä todennäköisyydellä joku olisi ostamassa kahvikuppia juuri sillä nimenomaisella hetkellä kun tylsääkin tylsemmässä Kalliossa vihdoinkin tapahtuu jotakin ihmeellistä.Nyt porukka alkoi pikkuhiljaa ihmettelemään katosta tippunutta muukalaista.
– Kukas hitto sä oot?
– Nanakiniksi kutsuvat.
– No jo on tyhmä nimi, Blackbeard tuhahti.
– No niin on, vastasi loputkin porukasta.Nanakinille tuli ilmeisesti paha mieli, ja tämä lähtikin taivaltelemaan karkkiosastolle päin. Blackbeard oli ilmeisesti unohtanut koko jutun alkuperäisen syyn, ja nyt raapikin päätään upean punaisessa kukkaessussaan. Dents piilekseli pakastealtaassa pakasteporkkanoita imeskellen, täysin tietämättömänä tapahtumien uudesta suunnasta. Paikalle pamahtanut Watson oli huomannut Holmesin kuolleen, ja nyt nyyhkytti miehen vieressä. Oikeasti Vegito oli jälleen kerran lavastanut kuolemansa, sillä hän oli alkanut pitää siitä. Fieri tietysti tunnisti vanhan "jään kaljalavojen alle ja kuolen"-tempun, joten hän lähti tyytyväisenä tallustamaan kohti kahvikuppikauppaa hakeakseen uuden kupin ystävälleen. Monninen alkoi tekemään lähtöä kuvitellen kaiken toiminnan jo loppuneen. Kuinka väärässä hän olikaan. Blackbeard oli juuri tajunnut olevansa kaupassa, ja päättikin tehdä nyt viikon ruokaostokset. Hän alkoi hamuta pakastealtaasta pussillista pakasteporkkanoita, kun Dents kauhistuneena katsoi Blackbeardin lähestyvää kättä. Dents kiljaisi ja heitti Blackbeardia pussillisella pakasteherneitä, ja pinkaisi karkuun. Dents juoksi kohti kaupan kassaa, mutta karkkipussiaan maksava Nanakin pysäytti tämän pienellä jalan liikkeellä.
– Varas, pysähdy!
– En mä oo mikään varas, juoksen vaan pakoon tota kukkaessussa olevaa miestä.
– Loistava selitys, mutta ei mene läpi tällä kertaa.
– Ei kun oikeesti! Se jahtas mua ja Monnia äsken pitkin katuja ruohonleikkurin kanssa kun Monni söi sen tulppaanit.
– Mmm. Joo, totta kai.
– Oikeesti!The Vegito hiippaili hyllyjen välissä vältellen Watsonia, joka ihasteli extrasuper-alennuksessa olevia vessapaperirullia. The Vegiton onnistui kaataa kaupanpäällisiksi tuleva posliinimaljakko, joka epäilemättä paljastaisi hänet Watsonille. The Vegito joutui hyödyntämään aivojaan yli-inhimillisellä nopeudella, jotta hän onnistuisi keksimään nerokkaan suunnitelman hämätäkseen Watsonia. The Vegito nappasi meikit ja peruukin viereiseltä hyllyltä nopeudella, jollaista ei ole ennen nähty. Hänen onnistui naamioitua tavanomaiseksi teinitytöksi valtavalla meikkikerroksella juuri ennen Watsonin hitaiden refleksien saattelemaa pään kääntymistä.
– Siis daa, saaks täält niinq bissee?
– No kai nyt kaupasta olutta saa, you dumbass, äreä Watson vastasi. Itseasiassa Watsonin oli tarkoitus sanoa Dumas, koska tyttö muistutti etäisesti 1800-luvulla elänyttä ranskalaista novellistia, mutta huonolla ranskan kielen lausumisellaan lausui nimen väärin.
– En mä hei tajuu tota sun ruotsias pappa, Vegito vastasi ärsyttävällä purkkaa mässäävällä aksentilla ja hiippaili tiehensä.Nanakinilla oli pulma. Maksaakko kolmella euron kolikolla, vaiko kenties kahdella viisikymmensenttisellä ja kakkosella. "Kombinaatoita on niin paljon!", Nanakin parkaisi ja päätti maksaa Visalla. Ostoksena oli alennuksesta napatut pussi karkkia ja puolen litran Pepsi Max. Nyt hän suuntasi tiensä kassan vieressä olevalle Apila-pelikoneelle. Nanakin iski sisään parisenkymmenstä pikkukolikkoa, ja totesi noin 1,45 minuutin kuluttua hävinneensä kaiken. Nanakin oli ollut jo muutama kymmenen senttiä voitolla, mutta sitten iski pelihimo ja masiina vei loputkin rahat. Ja kukas muukaan siinä naureskeli vieressä, kuin Devilman. Itseasiassa hän naureskeli kännykkäänsä tulleelle vitsille, ja huomattuaan pelikoneen vapautuneen, tunki sisälle 50 euroa kahden euron kolikoina. Meni kymmenen minuuttia ja Devilman totesi edellisen lailla hävinneensä kaikki rahansa. Ja vuorostaan Nanakin naureskeli vieressä, tosin ylimeikatulle The Vegitolle peruukissa, joka oli kyllä melkoinen näky. Koko Valintatalo oli ihmeellisesti täyttynyt Sangatsun asukeista ja Watsoneista, joten kauppias päätti viskata kaikki ulkopuoliset ulos oikeiden asiakkaiden tieltä, ja vaikka moni heistä olikin ihan oikeasti tekemässä ostoksia, lensivät hekin pihalle. Fieri katseli kahvikuppi kädessään, kun melkoinen porukka lensi ulos Valintatalosta. Blackbeard, Nanakin, Devilman, Watson, Sherlock The Vegito, Dents sekä Monninen laskeutuivat mitä epämiellyttävimmissä asennoissa asfalttiin.
Nimenomaan näin. Naisellahan oli siteet silmillä. Musiikki siis loppui hieman ajoissa, jolloin nainen luuli tulleensa jo toiseen päähän, ja helpottuneena astahti tasanteelle, joka siis ei ollut siinä, ja tipahti maahan. Alicelle vuoro.
Onhan se aika legendaarinen, ei mitään ihan hurjan hauskaa, mutta legendaarista. Dragonball-tyypit nyt ei tietysti mitenkään kauhean hyvin tohon sovi, mutta mitäpä siitä. Biisi itsessään on kyllä aika kova, suosisin silti ehkä mieluummin sitä alkuperäistä versiota. Onhan tossakin omat puolensa, mutta biisi siinä on kuitenkin tärkeimmässä osassa.
Kökköä ompi juu, mutta on siinä pari aika hyvääkin kohtaa. 7+
Tervetuloa Sangatsu-klubin sivustolle! Nimeni on Fuku ja toimin klubimme emännän Yukin avustajana.
